Okk8: Piilo-opetussuunnitelma ja oppilaan kohtaaminen Maija Lanas 31.1.2013

Ilmoitusluontoista: 1. Sarin luento: http://connectpro.oulu.fi/okl 2. Pieni korjaus huonoon muotoiluun.

3. koulun kehittäminen ja arviointi 4. ops teoriassa Leena Syrjälä aika tila aihe luennoitsija   09.01.14 to 10.15-11.45  KTK122 1. Johdanto kurssiin Maija Lanas 10.01.14 pe 12.30-14.00  KTK112 2. Johdanto aiheeseen 16.01.14 to 10.15-11.45  YB210 3. koulun kehittäminen ja arviointi 20.01.14 ma 10.15-11.45  4. ops teoriassa Leena Syrjälä 23.01.14 to 10.15-11.45  5. Koulun arvioiminen käytännössä 24.01.14 pe 12.30-14.00  6. ops koulujen välineenä Jaana Anttonen 30.01.14 to 10.15-11.45  7. Opetuksen suunnittelu ja arviointi 31.01.14 pe 12.30-14.00  8. piilo-ops ja oppilaan kohtaaminen 06.02.14 to 10.15-11.45  9. kolmiportaisen tuen huomiointi opetuksen suunnittelussa sekä koulunkäyntiä ja opiskelua tukeva arviointi Kaisu Markus-Hanka 07.02.14 pe 12.30-14.00  HU106 10. koulun kehittäminen ja koti-koulu yhteistyö Sari Manninen 13.02.14  to 10.15-11.45  11. yhteenveto 14.02.14 pe 12.30-14.00  12. luentotentti

Introssa tästä luennosta sanottua: Ruotsalaisen väitöstutkimuksen (Henriksson 2004) mukaan lasten suurimmat epäonnistumisen kokemukset koulussa eivät liity oppiaineisiin vaan piilo-opetussuunnitelmaan. Opettaja reagoi kiivaiten, kun lapset eivät onnistu noudattamaan piilo-opetussuunnitelmaa.  Mikä on piilo-ops, kuinka lasten käytöksen voi tulkita vastauksena piilo-opsiin? Henriksson, C. 2004. Living Away from Blessings, School Failure as Lived Experience. Acta Wexionensia. No 48/2004. School of Education. Göteborg: Växjö University Press.

Piilo-opetussuunnitelma 90% ? Piilo-opetussuunnitelma “The hidden curriculum is what is taught by school, not by any teacher. However enlightened the staff, however progressive the curriculum, however community oriented the school, something is coming across to the pupils which need never be spoken in the English lesson or prayed about in the assembly. They are picking up an approach in living and an attitude in learning” (Head 1974, in Meighan 1981, 66)

Piilo-ops:n opetukset? Passive acceptance is a more desirable response to ideas than active criticism. Discovering knowledge is beyond the power of students and is, in any case, none of their business. Recall is the highest form of intellectual achievement, and the collection of unrelated ‘facts’ is the goal of education. The voice of authority is to be trusted and valued more than independent judgement. One’s own ideas and those of one’s classmates are inconsequential. Feelings are irrelevant in education. There is always a single, unambiguous Right Answer to a question. English is not history and history is not science and science is not art and art is not music, and art and music are minor subjects and English, history and science major subjects, and a subject is something you take and, when you have taken it; you have ‘had’ it and if you ‘had’ it, you are immune and need not take it again.” Competence is more important than co-operation. Helping others is less important than getting on oneself. Writing and reading are more important than talking and thinking. Men are more important than women.” (Postman and Weingartner 1971, in Meighan 1986, 67)

piilo-ops ei toteudu tyhjiössä. Oikeita lapsia, oikeita tunteita, oikeita kokemuksia, jotka näkyvät. – ja puolestaan tuntuvat opettajassa Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen sanattomana dialogina sanattoman piilo-opetussuunnitelman kanssa

Piilo-ops kokemuksena:  On lapsia, jotka näyttäytyvät koulussa ”nyrjähtäneinä”, jotka eivät tunne olevansa osa niitä, joita varten koulu on.  On lapsia, jotka kouluun siirtyessään siirtyvät oman elämänsä keskiöstä jonkun toisen elämän marginaaliin Syrjäytyminen tuotettuna ilmiönä (kestäminen) Esim. B.W: 2 ratkaisua, jos ei kestä)

PIILO-OPETUSSUUNNITELMA KOKEMUKSENA: Ei pelkästään akateemisesti ilmaistavia ja raportoitavia seurauksia  Vaan tunteita ja kokemuksia, joita opettajat ja koulun käytänteet välittävät, ja jotka vastaavasti heijastuvat takaisin opettajiin ja kouluun Piilo-opsista voi välittyä kokemus väkivallasta tai rakkaudesta. Kumpi kokemus oppilaalle jää, riippuu koulusta, tilanteesta, opettajasta, lapsesta, suhteesta (esim. kiinnipitäminen) Vaatii opettajalta jatkuvaa reflektiota: ymmärrystä yhteiskunnallisista valta-asetelmista, omien tunteiden tunnistamista ja niitä pelkäämättömyyttä, oppilaantuntemusta

Lapset oppivat torjumaan / käsittelemään / ilmaisemaan tunteita? Oikeus tunteisiin ja tilaa tunteille?

DIALOGI OLEMISEN TAPANA Oppilailla opettajasta riippumattomia tavoitteita Oppilailla ilmaisukeinoja, joita opettaja ei heti ymmärrä Dialogi päämääränä Dialogi keinona opetus kasvatus ops piilo-ops oppiminen oppimattomuus hyvä käytös häiriökäytös

Joskus on onni kohdata lapsia, jotka opettavat meille paljon uutta itsestämme ja maailmasta sellaisena, jollaisena me emme sitä tunne.  MAHDOLLISUUS KEHITTÄÄ KOULUA.

Kasvatussuunnitelma Vrt. Opetussuunnitelma prosessina Arviointi kohdistuu jatkuvasti koko prosessiin Kasvatussuunnitelma (etenkin haastetilanteessa): Kuin opetussuunnitelma: prosessi puretaan osatavoitteiksi realistiset oppilaskohtaiset tavoitteet Suunnitelma, kuinka näihin päästään Kukin prosessi on yksilöllinen: Jatkuva reflektio keinojen kehittämiseksi Oppilaan vahvuuksien jatkuva huomioiminen Jos opettaja odottaa lapselta jotain, mitä kotona ei odoteta, opettajan pitää opettaa se lapselle

AJATUKSIA JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA KASVATUSSUUNNITELMAN TAUSTALLE

Lapsen kuunteleminen “hidastavat ja estävät oppimista” Kontrolli käsitteleminen “Parantaminen” “Kehittäminen” “Ennaltaehkäiseminen” “Huono käytös” “käytösongelmat” “sopeutumattomuus” “häiriökäyttäytyminen” Lapsen kuunteleminen hallitseminen ymmärtäminen Eli kuinka lapsen käytös vastaa siihen, mitä me huomaamattamme sanomme lapselle ja lapsesta

Mitä on ”häiriökäytös”?

Mitä tämä käytös/ toiminta tässä tilanteessa tarkoittaa? MUITA MERKITYKSIÄ KUIN VASTUSTUS? Aikuisten luotettavuuden testaaminen Rauhoittuminen Oppiminen Rajojen etsiminen Tunteiden käsittely Neuvottelu Resistanssi Esim. lintsaaminen - huppu päässä tunnilla - suunsoitto - liittoutuminen opettajaa vastaan - suuttuminen - tahallinen ärsyttäminen MITÄ OPPILAAT SITTEN VASTUSTAVAT? Opetusmenetelmiä ja opettajia? Eivät opettajien opetustyyliä tai sisältöjä, vaan koulun rakennetta ja koulutuksen valtaideologiaa? (Willis 1977) Alistavaa opetussuunnitelmaa ja koulun pedagogiaa, mutta eivät tietoisesti yhteiskunnan valtaideologiaa? Kontrollin mekanismeja ja yksipuolista tiedon tuottamista? Koulua, mutta eivät koulutusta? Oppilaat eivät niinkään vastusta koulua kuin etsivät vastauksia elämänsä kysymyksiin ja ongelmiinsa? “Huono käytös” “käytösongelmat” “sopeutumattomuus” “häiriökäyttäytyminen” Mutta onko se välttämättä vastustusta, vaikka se siltä tilanteessa näyttääkin? Symbolinen vastarinta ?

2 eri strategiaa selvitä tehtävästä Oppiminen Rajojen etsiminen Esim 1 Kirjan tehtävä 2 eri strategiaa selvitä tehtävästä Oppiminen Rajojen etsiminen Rauhoittuminen Tunteiden käsittely Aikuisten luotettavuuden testaaminen Lasten elämä Esim 2 Henkilökohtaiset rauhoittumisstrategiat Esim 3 Oppilaat estävät opettajaa tulemasta valvomaan välituntia Neuvottelu -Paino vastustuksella, ei rakentamisella -Kun vaihtoehtona sopeutua tai vastustaa -Valtautuminen -Aiemmista kokemuksista hyödynnetään resistanssinkeinoja etsittäessä Suhde kouluun Onko lapsella muuta mahdollisuutta kuin mukautua tai vastustaa? Resistanssi

Keinoja tilanteisiin, ei lapseen MISTÄ HÄIRIÖKÄYTÖS SIIS SAA MERKITYKSENSÄ? mm. Lapsen tarkoitukset Opettajan odotukset tiettyä lasta kohtaan ja myös normatiiviset odotukset Laajemmat yhteiskunnalliset valtasuhteet, jotka vaikuttavat tarkoituksiin ja odotuksiin (aikuinen-lapsi, opettaja-oppilas, pohjoinen-etelä, mamu-kanta) Paikalliset valtasuhteet ja historia Esim. Potunmuussaus Ei ole mielekästä ajatella, että häiriökäytös loppuisi kouluista vain lasten käytöstä korjaamalla Keinoja tilanteisiin, ei lapseen

1. Vastuuta kantava kommunikointi ei Sinä taas epäonnistuit ja käyttäydyit väärin Kokeile esim. Meistä kumpikaan ei onnistunut pysäyttämään tilannetta ajoissa, ja se meni tavalla, joka oli meille molemmille ikävä. Minä pyydän anteeksi. 2. Perusteeton luottamus toisen ’hyvyyteen’, sinnikkyys suhteen rakentamisessa, suhteeseen panostaminen käytöksen julkisen korjaamisen sijaan, kannustaminen Jos ei tiedä mitä lapsi tavoittelee ja miksi, on yleensä lapselle ja suhteelle rakentavampaa luottaa siihen, että syy on, vaikka sitä ei koskaan itse saisikaan tietää. Esim. ruokalassa tappeleminen

Luvallinen rauhoittumispaikka 3. Paineen poistaminen paineisesta tilanteesta, kaikkien ylpeyttä kunnioittavalla tavalla Esim. ”Mietiskele rauhassa muutama minuutti, tulen sitten kysäisemään, mihin ratkaisuun päädyit” Luvallinen rauhoittumispaikka 4. Asian tärkeyden tunnistaminen, ja sopivan ajan varaaminen sen käsittelylle Tämä on tärkeä asia, ja minäkin haluan jutella tästä. Nyt ei kuitenkaan ole oikea hetki. Jutellaan vaikka xx, kun olemme ehtineet miettiä hetken ja meillä ei ole tämä toinen juttu kesken 5. Vaihtoehtojen artikuloiminen lapsen näkökulmasta (aina on vaihtoehtoja)

1. Vastuuta kantava kommunikointi 2. Perusteeton luottamus toisen ’hyvyyteen’, sinnikkyys suhteen rakentamisessa, suhteeseen panostaminen käytöksen julkisen korjaamisen sijaan 3. Paineen poistaminen paineisesta tilanteesta kaikkien ylpeyttä kunnioittavalla tavalla 4. Asian tärkeyden tunnistaminen, ja sopivan ajan varaaminen sen käsittelylle 5. Vaihtoehtojen artikuloiminen lapsen näkökulmasta Usein asioita, joita lapsen olisi kyettävä tekemään ratkaistakseen haastavat tilanteet joissa näyttäytyy häiriökäyttäytyjänä. Sen sijaan, että vaadimme näitä lapselta, voimme yhdessä oppia näitä ja opettaa lasta selviytymään tulevissa vastaavissa tilanteissa Kasvatussuunnitelma välineenä

Käytännöllinen, kuin opetussuunnitelma: Kolmiportaisen tuen mallin tuoma vastuu tekee tämänkaltaiset opettajan oman ammatillisen asiantuntijuuden jatkuvan kehittämisen välineet välttämättömäksi  vastuu on opettajalla KASVATUSSUUNNITELMA Käytännöllinen, kuin opetussuunnitelma: prosessi puretaan osatavoitteiksi Lähtökohtaisesti henkilökohtainen, realistiset oppilaskohtaiset tavoitteet Muokkautuva suunnitelma, kuinka näihin päästään Kukin prosessi on yksilöllinen: Jatkuva reflektio keinojen kehittämiseksi Oppilaan vahvuuksien jatkuva huomioiminen

Kasvatussunnitelmassa huomioitavaa Lapsen haastavalta näyttävän toiminnan moninaiset, muuttuvat merkitykset: ”mitä tämä käytös tässä tilanteessa tarkoittaa?” miten kutakin toimintaa on järkevä lähestyä: kasvattaminen? Kuuleminen? Ei ”kuinka saan lapsen tottelemaan”, vaan ”mitä juuri tämä lapsi/suhde tarvitsee ollakseen toimintakykyinen” Ei kohdistu vain lapseen, vaan vuorovaikutukseen, opettajaan suhteeseen ja kouluun Tavoitteet sovitaan yhdessä lapsen kanssa realistisia (isoja pieniä tavoitteita), saavutettavia, kannustavia Tavoitteisiin pääsemisestä muistetaan iloita yhdessä Keinoja haetaan lapsesta, koulusta, opettajasta ja vanhemmilta esim. Opettajan oma, vuosien varrella kehittyvä keinolista Opettajan työväline Moninainen ja muokkautuva, voi olla esim. reflektiivinen päiväkirja ”Tänään en heitä esineitä” ”Ei tupakointia, papatteja, kiroilua” Viikko viittaamalla

Summa summarum Tahdoimme tai emme, suuri osa opetuksesta ja kasvatuksesta tapahtuu virallisen opsin ulkopuolella. Sillä on iso merkitys lapselle ja suhteille koulussa. Tätäkin voi kuitenkin suunnitella.