5.3.2008 Rita Asplund (ETLA) & Petri Böckerman (PT) Palkkaerot Suomessa: Yksityisen sektorin palkkojen rakenteen ja kehityksen tarkastelu 5.3.2008 Rita Asplund (ETLA) & Petri Böckerman (PT)

Esityksen sisältö: Käytetyt palkka-aineistot ja keskeiset käsitteet (raportin luvut 2-3) Palkkojen kokonaistarkastelun tuloksia (raportin osa I) Toimihenkilöiden vaativuustason mukaisen tarkastelun tuloksia (raportin osa II) Palkkojen sopimusaloittaisen tarkastelun tuloksia (raportin osa III) Palkkojen toimipaikkatasoisen tarkastelun tuloksia (raportin osa IV) Keskeisimmät johtopäätökset (raportin osa V)

Käytetyt palkka-aineistot ja keskeiset käsitteet Yksityisen sektorin palkkarakenteiden tarkastelu perustuu EK:n palkka-aineistoihin EK kokoaa vuosittain jäsenyrityksistään yksityiskohtaisen palkkarekisteriaineiston Palkkarekisteriaineistoja on kolme: a) teollisuuden kuukausipalkkaiset toimihenkilöt, b) teollisuuden tuntipalkkaiset työntekijät, c) palvelualojen kuukausipalkkaiset henkilöt Tarkastelussa ovat mukana ainoastaan EK:n palkka-aineiston kokoaikaiset henkilöt -- rajauksella suurempi vaikutus palvelualoilla

Taulukko 2.1 Osa-aikaisten osuus (%) EK:n palkka-aineistojen kaikista palkansaajista vuosina 1995 ja 2005 palkansaajaryhmittäin ja sopimusaloittain

Käytetyt palkka-aineistot ja keskeiset käsitteet EK:n palkka-aineistot eroavat toisistaan sekä keruuajankohdan että palkkakäsitteen suhteen Palkkakäsitteet: a) säännöllinen tuntipalkka / perustuntipalkka (teollisuuden toimihenkilöt ja palveluissa työskentelevät: laskettu lisäämällä peruskuukausipalkkaan vuorolisät, ja jakamalla saatu summa kuukauden viikkojen ja säännöllisten viikkotyötuntien määrällä. Teollisuuden työntekijät: laskettu aika-, urakka- ja palkkiopalkan (AUP-palkan) sekä vuoro- ja olosuhdelisien summana, joka on jaettu tehtyjen aika-, urakka- ja palkkiotuntien (AUP-tunnit) summalla

Käytetyt palkka-aineistot ja keskeiset käsitteet b) säännöllinen kuukausipalkka (teollisuuden toimihenkilöt ja palveluissa työskentelevät: laskettu lisäämällä peruskuukausipalkkaan vuorolisät. Teollisuuden työntekijät: ei laskettu) c) kokonaistuntiansio (teollisuuden toimihenkilöt ja palveluissa työskentelevät: laskettu jakamalla aineistossa valmiina oleva kuukausiansiomuuttuja kuukauden viikkojen ja säännöllisten viikkotyötuntien määrällä. Teollisuuden työntekijät: laskettu jakamalla aineistossa oleva palkkakauden kokonaispalkkamuuttuja kauden kokonaistuntimäärällä) d) Kokonaiskuukausiansio (teollisuuden toimihenkilöt ja palveluissa työskentelevät: aineistossa valmiina oleva kuukausiansiomuuttuja, joka sisältää kuukausiansion lisäksi kaikki aineistossa olevat lisät. Teolllisuuden työntekijät: ei laskettu)

Käytetyt palkka-aineistot ja keskeiset käsitteet Teollisuuden aineistot ovat vuosilta 1980-2005 ja palvelualojen aineisto puolestaan vuosilta 1995-2005 Tarkastelut perustuvat reaalipalkkoihin Palkkaeroja kuvataan useilla eri mittareilla (antavat kuitenkin varsin samanlaisen kuvan palkkaerojen kehityksestä) Keskeisistä mittareista variaatiokerroin kuvastaa havaintoarvojen suhteellista hajontaa Gini-kerroin vertaa puolestaan jakauman kaikkia havaintoja keskenään laskemalla miten kaukana keskimäärin jakauman havainnot ovat toisistaan

Käytetyt palkka-aineistot ja keskeiset käsitteet Palkkarakenteen ja palkkaerojen kehitystä voidaan havainnollistaa käyttämällä palkkasuhteita kuvaavia mittareita Suuri- ja mediaanituloisten palkkasuhdetta (P90/P50) mitataan suhteuttamalla 90. persentiilin palkkataso 50. persentiilin eli mediaanin palkkatasoon. Suhdeluku kertoo palkkaerojen suuruuden palkkajakauman ylemmässä päässä Pieni- ja mediaanituloisten palkkasuhdetta (P10/50) mitataan suhteuttamalla 10. persentiilin palkkataso 50. persentiilin palkkatasoon eli mediaanin palkkatasoon. Suhdeluku kertoo palkkaerojen suuruuden palkkajakauman alemmassa päässä

Palkkojen kokonaistarkastelun tuloksia (teollisuuden kuukausipalkkaiset toimihenkilöt) Teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot kasvoivat merkittävästi 2000-luvun alussa -- huomattavasti enemmän kokonaisansioilla kuin säännöllisellä palkalla mitattuna Toimihenkilöiden välisten palkkaerojen kasvu selittyy lähes yksinomaan korkeampipalkkaisten palkkasuhteiden eli yli keskipalkkaa ansaitsevien palkkaerojen kasvulla Pienempipalkkaisten eli alle keskipalkkaa ansaitsevien palkkasuhteiden muutokset ovat sitä vastoin olleet vähäisiä Säännöllisen palkan päälle maksetuilla lisillä on ollut merkittävä korkeampipalkkaisten palkkaeroja kasvattava vaikutus

Palkkojen kokonaistarkastelun tuloksia (teollisuuden tuntipalkkaiset työntekijät) Teollisuuden työntekijöiden palkkaerot ovat huomattavasti pienemmät kuin teollisuuden toimihenkilöiden palkkaerot Palkat jakautuvat huomattavasti tasaisemmin peruspalkalla kuin kokonaisansioilla mitattuna 2000-luvun alussa palkkaerot ovat kasvaneet ainoastaan lievästi Palkkaerot ovat edelleen pitkälti samalla tasolla kuin 1980-luvun alussa Palkkaerojen lievä kasvu 2000-luvun alussa selittyy yli keskipalkkaa ansaitsevien palkkaerojen tasaisella kasvulla etenkin kokonaisansioilla mitattuna

Palkkojen kokonaistarkastelun tuloksia (palvelualoilla työskentelevät) Palvelualoilla palkkaerot ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin teollisuuden toimihenkilöillä Palvelualojen palkat jakautuvat tasaisemmin säännöllisellä tuntipalkalla kuin kokonaisansioilla mitattuna Palkkaerot kasvoivat vuosina 1995–2002, jonka jälkeen palkkaerot ovat pysyneet miltei muuttumattomina Palkkaerojen lievä kasvu selittyy yli keskipalkkaa ansaitsevien palkkaerojen tasaisella kasvulla erityisesti kokonaisansioilla mitattuna

Kuvio 7.2 Teollisuuden ja palveluiden sekä erikseen teollisuuden toimihenkilöiden ja työntekijöiden palkkasuhteet ja niiden kehitys palkkajakauman ylemmässä (P90/P50) ja sen alemmassa (P10/P50) päässä vuosina 1980/95–2005 kokonaistuntiansioilla mitattuna

Toimihenkilöiden vaativuustason mukaisen tarkastelun tuloksia Teollisuuden toimihenkilöiden työtehtävien vaativuusluokitus on ollut vuodesta 2002 alkaen neliportainen (“toimintojen johtaminen”, “erityisasiantuntija”, “asiantuntija”, ja “asiainhoitaja”) Palkkajakauman kahden ääripään suhde on kasvanut toimintojen johdossa työskentelevien ryhmässä. Suurin osa muutoksesta ajoittuu tarkasteluperiodin loppuun Johtajien palkkaerojen kasvua ei ole vuosina 2002-2005 havaittavissa käytettäessä säännöllistä tuntipalkkaa Asiainhoitajien ryhmässä muutokset ovat olleet kaikkein pienimpiä

Kuvio 14.3 Teollisuuden toimihenkilöiden palkkasuhteiden kehitys palkkajakauman ylemmässä (P90/P50) ja sen alemmassa (P10/P50) osassa neljässä vaativuustasoryhmässä vuosina 1995–2005 kokonaistuntiansioilla mitattuna

Palkkojen sopimusaloittaisen tarkastelun tuloksia Palkkaerojen kokonaistarkastelu (raportin osa I) saattaa peittää alleen merkittäviä eroja keskeisten sopimusalojen välillä Kustakin kolmesta aineistosta on valittu neljä sopimusalaa tarkempaan tarkasteluun Teknologiateollisuuden toimihenkilöiden palkkaerojen kasvua ei ole havaittavissa vuosina 2000-2005 käytettäessä säännöllistä tuntipalkkaa Pankkialalla palkkaerojen kasvu on ollut huomattavasti voimakkaampaa käytettäessä kokonaisansioita verrattuna säännöllisen palkan kehitykseen

Kuvio 20.4b Teollisuuden toimihenkilöt: palkkasuhteiden kehitys palkkajakauman ylemmässä (P90/P50) ja sen alemmassa (P10/P50) osassa neljällä sopimusalalla vuosina 1980–2005 kahdella tuntiansiokäsitteellä (tpalkka ja tansio) mitattuna Säännöllinen tuntipalkka Kokonaistuntiansio

Kuvio 20.6b Palvelut: palkkasuhteiden kehitys palkkajakauman ylemmässä (P90/P50) ja sen alemmassa (P10/P50) osassa neljällä sopimusalalla vuosina 1995–2005 kahdella tuntiansiokäsitteellä (tpalkka ja tansio) mitattuna Säännöllinen tuntipalkka Kokonaistuntiansio

Kuvio 20.5b Teollisuuden työntekijät: palkkasuhteiden kehitys palkkajakauman ylemmässä (P90/P50) ja sen alemmassa (P10/P50) osassa neljällä sopimusalalla vuosina 1980–2005 kahdella tuntiansiokäsitteellä (tpalkka ja tansio) mitattuna Säännöllinen tuntipalkka Kokonaistuntiansio

Palkkojen toimipaikkatasoisen tarkastelun tuloksia (teollisuuden toimihenkilöt) Tarkastellaan sitä, missä määrin palkkojen vaihtelu kolmessa palkansaajaryhmässä heijastaa yhtäältä toimipaikkojen sisällä esiintyviä palkkaeroja ja toisaalta toimipaikkojen välillä esiintyviä palkkaeroja Toimihenkilöiden sukupuoleen, koulutuksen pituuteen, ikään ja nykyisen työsuhteen kestoon liittyvistä eroista puhdistetuilla toimipaikkojen sisäisillä palkkaeroilla on jatkuvasti ollut huomattavasti suurempi vaikutus ryhmässä esiintyviin palkkaeroihin kuin vastaavilla toimipaikkojen välisillä palkkaeroilla Toisin sanoen ns. toimipaikkavaikutus on ollut toimihenkilöillä jatkuvasti pieni, vaikkakin vahvistuva (ennen kaikkea kaikkein pienimmissä toimipaikoissa)

Kuvio 22.3 Teollisuuden toimihenkilöt: (log) reaalipalkkojen vaihtelu (keskihajonta) jaettuna toimipaikkojen välillä ja sisällä esiintyvien palkkaerojen vaikutukseen vuosina 1996–2005 kokonaistuntiansioiden perusteella laskettuna

Palkkojen toimipaikkatasoisen tarkastelun tuloksia (teollisuuden työntekijät) Samassa toimipaikassa työskentelevien palkkaerojen (ts. toimipaikkojen sisäisen palkkavaihtelun) vaikutus teollisuustyöntekijöiden kokonaistuntiansioissa esiintyviin eroihin on pysynyt lähes samansuuruisena vuosina 1996-2005 ja merkitykseltään jonkin verran pienempänä kuin vastaavien, eri toimipaikoissa työskentelevien palkkaerojen Teollisuustyöntekijöiden palkkahajonnan lievään kasvuun kohti tarkasteluperiodin loppua ovat vaikuttaneet pääosin kasvavat palkkaerot osaamistasoltaan samanlaisten mutta eri toimipaikoissa työssä olevien työntekijöiden välillä (ns. toimipaikkavaikutus on säilynyt merkittävänä)

Kuvio 22.4 Teollisuuden työntekijät: (log) reaalipalkkojen vaihtelu (keskihajonta) jaettuna toimipaikkojen välillä ja sisällä esiintyvien palkkaerojen vaikutukseen vuosina 1996–2005 kokonaistuntiansioiden perusteella laskettuna

Palkkojen toimipaikkatasoisen tarkastelun tuloksia (palvelualoilla työskentelevät) Palvelualojen toimipaikkojen sisällä esiintyvien palkkaerojen vaikutus on jatkunut merkittävämpänä kuin toimipaikkojen välisten palkkaerojen (eli sama tilanne kuin teollisuuden toimihenkilöillä) Palvelualoilla työssä olevien kokonaisansioiden (kokonaistuntiansioiden) tasaiseen kasvuun näyttävät siis vaikuttaneen ensisijaisesti kasvavat palkkaerot samassa toimipaikassa työskentelevien välillä Palvelualoillla työskentelevien osaamistason mukainen valikoituminen työpaikan palkanmaksukyvyn perusteella on kasvanut

Kuvio 22.5 Palvelut: (log) reaalipalkkojen vaihtelu (keskihajonta) jaettuna toimi-paikkojen välillä ja sisällä esiintyvien palkkaerojen vaikutukseen vuosina 1996–2005 kokonaistuntiansioiden perusteella laskettuna

Palkkojen toimipaikkatasoisen tarkastelun tuloksia (toimipaikkakoon merkityksestä) Teollisuuden toimihenkilöillä ja palvelualoilla työskentelevillä palkkaerojen muutoksia on aiheuttanut pääosin kaikkein suurimpien (> 250 henkilön) toimipaikkojen välisissä ja etenkin niiden sisäisissä palkkaeroissa tapahtunut kasvu 2000-luvun alussa Teollisuuden työntekijöillä likimain muuttumattomien palkkaerojen takana ovat likimain muuttumattomat palkkaerot toimipaikkojen välillä ja niiden sisällä -- myöskään erikokoisten toimipaikkojen välillä ei esiinny tässä suhteessa kuin vähäisiä eroja

Keskeisimmät johtopäätökset Palkkaerot ovat kasvaneet 2000-luvun alussa erityisesti korkeapalkkaisten (johtotehtävissä toimivien) teollisuuden toimihenkilöiden ryhmässä Toimihenkilöiden kokonaisansioiden erot ovat kasvaneet -- peruspalkalla mitattuna palkkaeroissa ei ole havaittavissa muutoksia Uudet palkkausjärjestelmät ovat mitä luultavimmin muokanneet toimihenkilöiden palkkakehitystä. Kaikki toimihenkilöt eivät ole saaneet peruspalkan päälle maksettavia erilaisia lisiä Teollisuuden työntekijöiden ja palvelualalla työskentelevien palkkaeroissa on tapahtunut jonkin verran kasvua 2000-luvun alussa. Muutokset ovat huomattavasti pienempiä kuin teollisuuden toimihenkilöiden ryhmässä