Ohjeita lonkan tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
Advertisements

Työkuntoa venytellen Parturi-kampaajan venytysopas
Perhevalmennus Fysioterapian osuus.
VOIMAHARJOITTELU Kun liikkuvuus on saavutettu, voit lisätä harjoitteisiisi voimaharjoitteita Lämmittele lihakset vesijuosten väh. 10min. Tee voimaharjoitusliikkeitä.
TAUKOJUMPPAA lähiöliikkujien kanssa
Venyttely ohjeet CLASSIC E-99.
Alkupyöritykset PÄÄ - kierrot, iso laaja kaari, KASIT HARTIAT
Selkä suoraksi Suomi TM
Good Karma = Hyviä Seurauksia
By: LadyLine Ritz, Vaasa. Alkaen To 22//13 Lisää infoa & ilmoittautuminen: TAI 55+ KUNTOKURSSI Sinulle, joka haluat:
The Blue Day Book Bradley Trevor Greive (ISBN: )
Ikäihmisten tapaturmat
Tules - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Tervetuloa synnyttämään Länsi-Pohjan keskussairaalaan
Titta Kostjukova PRO GRADU-TUTKIELMA Marraskuu 2006
Aamujumppa Seuraavassa yksinkertaiset ohjeen hartiajumpaksi tietokoneen kanssa paljon työaikaa viettäville. Jumppa kannattaa tehdä aamuisin, jotta kroppa.
Hyvät ratkaisut hoivatyössä
Vaarojen tunnistaminen ja arviointi
Ruusu Jenni Pajulahti.
TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN JA KOTIKUNTOUTUS
MININAAMION VALMISTUS HIEKKAVALU -TEKNIIKALLA
Jumppaa psoriaatikoille päivitetty
miten teet rytmisoittimen ilmapallosta ja sanomalehtipaperista
Myasthenia Gravis Sari, Marjo & Enni.
Harjoituksia Jäähalliin
HATANPÄÄN KANTASAIRAALA
Aikuisen kirurgisen potilaan ravitsemus vuodeosastolla
SÄDEHOITO.
Ensiohjaus Päivi Salonen, Endoproteesihoitaja
Tunne lääkkeesi Katse oman lääkehoidon onnistumiseen
Allergiat.
Tervetuloa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän perhevalmennussivuille! Näiltä sivuilta löydät tietoa liittyen sairaalaan lähtöön, synnytykseen, imetykseen.
Ortopedinen fysioterapia
Kiekko-Vantaa, Itä ry SC-Vantaan ohjaamat salivuorot kaudella 2015 – Vetäjä: - Mari Mieskonen, / - Mari Mieskonen,
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
Tekonivelkuntoutujan pre- ja postoperatiivinen fysioterapia Hämeenkyrön Terveyskeskuksessa Anita Aura.
JANI SIEVISEN VENYTTELYOHJEET UIMAREILLE NUMMELAN KISAAJAT 2015.
TUKI-JA LIIKUNTAELINSAIRAUD ET Nea, Enni, Sanni ja Kukka-Maaria.
Alatalo T, Tikkanen J / OAMK1 ACL- leikatun terapeuttinen harjoittelu leikkauksen jälkeen.
Lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä, Lihasmassa vähenee lähes puoleen 20. ja 90. ikävuoden välillä lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä,
Ergonomia Seisomatyö.
Ergonomia Istuma- ja näyttöpäätetyö. Mitä on ergonomia? Ergonomian avulla työnteko on helpompaa. Ergonomiaan liittyvät: – oikeat työskentelyasennot.
Kehonhallinta liikkeessä
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Coxan vuodeosasto tänään Minna Nyrhi-Järvelä Sairaanhoitaja
Venyttelyohjeet ms-tautia sairastavalle
Tuki- ja liikuntaelinsairudet
Taukojumppa Työterveysergonomia.
Koukistajajännevamman jälkeinen fysioterapia
Tuki- ja liikuntaelintensairaudet
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
ORTOPEDINEN HOITOTYÖ.
Nivelrikko Syyt / Oireet / Hoito.
Erikoissairaanhoitaja Pirjo Murto, HUS
Selkärankareuma ja liikunta
Silmäluomileikkaus Cityklinikka - silmäluomileikkaus
Hyvinkään suun terveydenhuolto
Selkä suoraksi Suomi TM
Lonkan ja polven TEP operaation jälkeinen fysioterapia
3-05 Liikunta.
Potilaan puhtaudesta huolehtiminen
NAISTEN TERVEYSILTA Seksuaaliterveys
Raajamurtumapotilaan fysioterapia
Fysioterapia tekonivelleikkauksen jälkeen
Selkärankareuma ja liikunta
2-02 Lääkehoidon merkitys.
POLVEN JA LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS – INFO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Päivitetty
Ergonomia Fyysisesti raskas työ.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy – Elämäntavat
Esityksen transkriptio:

Ohjeita lonkan tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle

Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää lonkan tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista. Ohjauksen avulla voit itse osallistua aktiivisesti kuntoutumiseen. Ota tämä yleisohje mukaan leikkaukseen tullessasi, tarvittaessa yksilölliset ohjeet tarkennetaan toimenpiteen jälkeen. Lonkan tekonivelleikkaukseen johtaa useimmiten reumasairaus tai nivelrikko. Tekonivelleikkaus on aiheellinen, kun kipu, liikerajoitus tai virheasento haittaavat jokapäiväistä elämää ja yöunta. Leikkauksen tavoitteena on liikkumisen helpottuminen ja kivun lievittyminen. Vapaa-ajan vietto ja liikuntamahdollisuudet monipuolistuvat vähitellen lonkkakivun lievittyessä. Tekonivel kestää hyvin normaalia päivittäistä liikkumista, 10 vuoden kohdalla leikkauksesta alle 10% proteeseista on uusittu. Tulehdusriski on alle 1% leikatuista. Leikkaus Leikkaus kestää tavallisesti 1-2 tuntia ja se tehdään selkäpuudutuksessa. Vaurioituneet nivelpinnat korvataan tekonivelellä. Lonkan tekoniveleen kuuluu varsiosa, kuppiosa sekä nuppiosa. Proteesin varsi- ja nuppiosa ovat metallia. Kuppiosa voi olla muovia, metallia tai keramiikkaa. Sementtikiinnityksessä proteesiosat kiinnitetään lantioluuhun ja reisiluuhun luusementillä, joka täyttää luun huokoset ja leikkauksen aikana kovettuessaan kiinnittää proteesin. Sementitön proteesi kiinnittyy luuhun vähitellen luun kasvaessa kiinni proteesin pintaan. Leikkauksen yhteydessä lonkan lihaksia joudutaan irrottamaan ja kiinnittämään leikkauksen lopussa takaisin paikoilleen. Takaisinkiinnitettyjen lihasten paranemisen ajan tulee noudattaa annettuja ohjeita, esim. ääriasennot, kävely, rasitus.

Ennen leikkausta on hyvä huomioida seuraavat asiat Sairaalaan tullessa voit keskustella lääkärin ja hoitajan kanssa leikkaukseen liittyvistä asioista. Leikkaus on elimistölle aina stressi. Toivut leikkauksesta nopeammin, kun olet valmistautunut siihen. Tulehdusten hoito Kaikki tulehdukset, kuten virtsatietulehdus, poskiontelotulehdus ja tulehtunut ihottuma/ihorikot voivat olla esteenä leikkauksen suorittamiselle. Siksi ne on hoidettava ennen leikkausta. Hampaiston hoito Hammaslääkärille on hyvä varata aika heti kun tekonivelleikkauspäätös on tehty poliklinikalla. Hampaiden pitää olla tutkitut, kuvatut ja hoidetut kun saavut tekonivelleikkausta valmistavalle käynnille sairaalaan noin kaksi viikkoa ennen sovittua leikkausaikaa. Tulehduspesäkkeitä voi olla suun limakalvolla, ikenissä, hampaistossa, jäännösjuurissa sekä jopa hampaattomassa leukaluussa. Tulehduspesäkkeet voivat olla piileviä siten, että ne voidaan havaita ainoastaan röntgenkuvauksella (ortopantomogrammi). Ylipaino Ylipaino vaikeuttaa leikkauksen teknistä suorittamista, pitkittää toipumisaikaa ja lisää tekonivelen irtoamisriskiä. Tarvittaessa saat ohjeita painonhallintaan omasta terveyskeskuksesta. Lihasvoima Alaraajojen lihasten hyvä kunto sekä hyvä yleiskunto edesauttavat leikkauksesta toipumista. Ohjeen lopussa olevia harjoituksia on hyvä tehdä jo ennen leikkausta. Apuvälineet Jos sinulla on kuormituskipua, joka vaikeuttaa kävelyä, voit helpottaa liikkumista sauvojen avulla. Sauvat saat lainattua omasta terveyskeskuksesta. Tupakointi Tupakoimattomuus auttaa leikkaushaavan parantumista, koska veren hapenkuljetus leikkausalueelle on tällöin tehokkaampaa.

Leikkauksen jälkeinen hoito Nykyään on olemassa hyvät mahdollisuudet hoitaa leikkauksen jälkeistä kipua. Peruslääkkeinä niin pienissä kuin suurissakin leikkauksissa ovat tulehduskipulääkkeet ja/tai parasetamoli. Muutamana päivänä leikkauksen jälkeen kipua hoidetaan myös kipupumpun avulla. Pumppu annostelee kipulääkeen ja puudutteen seosta jatkuvasti selän epiduraalitilaan. Kipupumpun poiston jälkeen kipua hoidetaan keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta hoidetaan myös kylmähoidolla. Laskimotukosten ehkäisyyn käytetään verenohennuslääkitystä pistoksena navan seutuun. Sairaalassa sinut opetetaan huolehtimaan pistoshoidosta itse. Pistoshoitoa jatketaan n. 4 viikkoa leikkauksesta. Jos leikkausalueelle asetetaan haavaimu, se poistetaan yleensä toisena päivänä leikkauksesta. Haavalla olevat hakaset tai ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Sairaalassaoloaika kestää noin viikon, riippuen haavan paranemisesta, kävelyn hallitsemisesta ja leikatun lonkan liikkuvuuden edistymisestä. Saunominen on sallittua normaalisti vuorokauden kuluttua hakasten poistosta. Raskaus ja synnyttäminen ovat mahdollisia tekonivelleikkauksen jälkeen. Seksuaalielämälle ei ole rajoituksia, kun huomioi leikkauksen jälkeiset rajoitukset ja ääriasennot. Autolla ajoa suositellaan vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Jos leikkausalue alkaa punottaa ja/tai turvota kotona, haava erittää tai sinulle nousee lämpöä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Ota yhteyttä lääkäriin myös siinä tapauksessa, jos leikkausalueella tuntuu äkillistä pahenevaa kipua.

Fysioterapeutti ohjaa ja tukee kuntoutumista Ennen leikkausta Fysioterapeutti selvittää leikkauksen jälkeistä kuntoutumista, arvioi liikkumiskykyä sekä lonkkanivelen toiminnallisuutta. Samalla valitaan sopiva kävelyä helpottava apuväline esim. kyynärsauvat, joita tarvitset tavallisesti 1-2 kuukautta leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeen Ensimmäisinä päivinä leikkauksen jälkeen vuoteessa ollessa käytetään selinmakuulla kiilatyynyä/tyynyä jalkojen välissä. Leikkauksen jälkeisenä päivänä aloitat fysioterapeutin avustamana kävelyharjoitukset esim. kävelytelineeseen tai kyynärsauvoihin tukeutuen. Aluksi nouset istumaan avustettuna terveen puolen kautta tyyny polvien välissä. Kävellessä kevennetään leikatun raajan kuormitusta kivun mukaan tai ortopedin yksilöllisten ohjeiden mukaan. Fysioterapeutti ohjaa harjoituksia, joiden tavoitteena on vähentää turvotusta, vilkastuttaa verenkiertoa ja parantaa alaraajan lihasten toimintaa. On tarkoitus, että jatkat harjoituksia itsenäisesti kotona useita viikkoja. Ortopedi antaa ohjeet leikkauksen jälkeen proteesityypin mukaan. Mahdollisesti alkuvaiheessa lonkkaniveltä ei saa koukistaa yli suoran kulman eikä kiertää ulospäin raajan ollessa suorana. Myös raajojen vientiä ristiin on varottava. Jatkossakaan lonkan ääriasennot eivät ole suotavia sijoiltaanmenoriskin takia. Terveelle kyljelle kääntyessä alaraajojen välissä on oltava tukeva tyyny, jotta leikattu alaraaja ei pääse painumaan ristiin toisen raajan yli. Leikatulle kyljelle saa kääntyä 3 – 6 viikon kuluttua leikkauksesta haavan paranemisen ja tuntemusten mukaan.

Itsenäistä selviytymistä voidaan helpottaa apuvälineillä Itsenäistä selviytymistä voidaan helpottaa apuvälineillä. Aluksi käytetään tarvittaessa istuinkorotustyynyä, korotettua WC-istuinta, tarttumapihtejä ja sukanvetolaitetta. Lisäksi voidaan käyttää pitkävartista kenkälusikkaa ja sängynjalankorotuksia. Raskaiden esineiden nostamista ja kantamista on syytä välttää jälkitarkastukseen asti, tarvittaessa voit keskustella lääkärin kanssa nostorajoituksesta. Jälkitarkastukset Ensimmäinen jälkitarkastus poliklinikalla on n. 2 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tämän jälkeen kontrollikäynnit ovat 6 kuukauden ja vuoden kuluttua leikkauksesta jatkuen kahden vuoden välein. Tarvittaessa ortopedi voi yksilöllisesti arvioida kontrolliaikojen tiheyden. Poliklinikalla otetaan röntgenkuva ja ortopedi arvioi leikatun lonkkanivelen tilannetta. Fysioterapeutin kontrolli on ensimmäisen jälkitarkastuksen yhteydessä. Sairaalavaiheen jälkeen Alkuvaiheessa kävely on hyvää kuntoilua sisällä tai ulkona. Jälkitarkastuksen jälkeen voit lisätä liikkumista. Suositeltavia liikuntamuotoja ovat esim. kävely, pyöräily, uinti, tanssi, hiihto ja voimistelu. Vältä liikuntaa, missä paino tulee tärähtäen leikatun alaraajan päälle, se voi johtaa tekonivelen ennenaikaiseen kulumiseen ja irtoamiseen. Kotona kannattaa kiinnittää huomiota turvallisuuteen. Huomioi esimerkiksi seuraavat vaaratekijät: liukas lattia, huono valaistus, kiikkerät tikkaat, repsottavat matonreunat yms. Liukastumista voi estää talvella jalkineisiin kiinnitettävillä nastoilla. Jos saat fysikaalisia hoitoja, niin ilmoita fysioterapeutille tekonivelestäsi.

Sauvakävely Porraskävely Alkuvaiheessa kevennä kuormitusta kahdella sauvalla. Vie molemmat sauvat eteen, astu leikatulla alaraajalla sauvojen väliin, sitten ota askel terveellä alaraajalla toisen ohi. Ota yhtä pitkät askeleet molemmilla alaraajoilla. Myöhemmin kun kuormituskipu on lievittynyt ja on lupa varata täydellä painolla, voit siirtyä vuorotahtiseen kävelyyn. Tuolloin vastakkainen ylä- ja alaraaja viedään samanaikaisesti eteen. Vuorotahtista tekniikkaa käytetään myös leikattaessa molemmat lonkat samalla kertaa. Kotona voit kivun salliessa jättää sauvat vähitellen pois. Yhtä sauvaa voit käyttää leikatun alaraajan vastakkaisella puolella. Porraskävely YLÖSPÄIN – ensin terve alaraaja, sitten sauvat ja leikattu alaraaja viereen. ALASPÄIN – ensin sauvat ja leikattu alaraaja, sitten terve alaraaja viereen Jos molemmat lonkat leikataan samalla kertaa, ponnistaa voi kummalla jalalla tahansa.

Leikkauksen jälkeen tehtävät harjoitukset Leikkauksesta toipuminen sujuu paremmin, kun harjoittelet säännöllisesti. Liikkeiden tarkoituksena on vilkastuttaa verenkiertoa, parantaa lihasvoimia ja nivelten liikkuvuutta, jotta selviydyt paremmin päivittäisistä toimista. Tee liikkeet perusteellisesti, jokaista liikettä 10-20 kertaa. Rentoudu liikkeiden välillä. Toista harjoitukset 2-3 kertaa päivässä. Koukista ja ojenna nilkkoja reippaaseen tahtiin verenkierron vilkastuttamiseksi tunnin välein Jännitä reisilihakset koukistamalla nilkat ja painamalla polvia alustaa vasten. Jännitä pakaralihakset tiukasti yhteen. Koukista leikatun alaraajan polvea ja lonkkaa niin, että kanta liukuu alustaa pitkin. Vedä polvet koukkuun, jännitä pakarat ja nosta lantio ylös.

Viikon kuluttua leikkauksesta tehtävät harjoitukset Nosta leikatun alaraajan polvi eteen koukkuun. Koukista leikatun alaraajan polvea vieden kantapäätä kohti pakaraa. Vie alaraaja suorana taakse. Vie alaraaja suoraan sivulle, pidä varpaat eteenpäin. 6 viikon kuluttua leikkauksesta Asetu terveelle kyljelle. Nosta leikattua alaraajaa suoraan ylös.

Yksilölliset ohjeet Varauslupa: __________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Yhteystiedot: Ortopedi ___________________________________ Fysioterapeutti ______________________________ p. 3134280 Reumaortopedian poliklinikka p. 3134316 Maanantai klo 8-10, tiistai ja torstai klo 12-14 Reumaortopedian vuodeosasto p. 3134283

Tekonivelpotilas ja tekonivelen tulehtumisriski Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky TYKS / Paimion sairaala, reumasairauksien hoitoyksikkö Tekonivelpotilas ja tekonivelen tulehtumisriski Ohje potilaalle. Näytetään hoitohenkilökunnalle erilaisiin toimenpiteisiin mentäessä (esim. hammaslääkärille). Kun leikkauspäätös on tehty, on minimoitava tekonivelen tulehtumisriski hoitamalla Mahdolliset tulehduspesäkkeet jo ennen leikkausta mm. hampaiden ja suun alueen tulehduspesäkkeiden hoito, ihon tulehdusten hoito. Erityisesti niillä kroonista niveltulehdusta sairastavilla potilailla (esim. nivelreuma, nivelpsoriasis), jotka joutuvat vaikean sairauden vuoksi pitkäaikaisesti käyttämään kortisoni- tai solunsalpaajahoitoa, voi proteesin tulehtumisriski olla suurentunut. Nivelproteesi-infektiota aiheuttavat ennen kaikkea Staphylococcus aureus ja Epidermidis-nimiset bakteerit. Tekonivelleikkauksen jälkeen uskotaan seuraavien periaatteiden vähentävän proteesin tulehtumisriskiä: Kun tekonivelpotilas joutuu toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hampaisiin, suuhun, ylähengitysteihin, mahaonteloon, suku- tai virtsaelimiin tai paiseen avaukseen, suositellaan käytettäväksi seuraavaa antibioottilääkettä tekonivelen tulehtumisriskiä vähentämään: Ensimmäisen puolen vuoden aikana proteesin asentamisen jälkeen on pyrittävä välttämään bakteerien veriteitse leviämistä aiheuttavia toimenpiteitä. Profylaksiassa noudatetaan endokardiittiprofylaksiohjetta (Yleislääkärin käsikirja, Duodecim) Suun kautta annettava profylaksi Ensisijainen - Amoksisilliini 3 g kerta-annos tunti ennen toimenpidettä, lapsille 50 mg/kg Vaihtoehdot penisilliinille allergisille Roksitromysiini 0,3 g kerta-annos, lapsille 8-10 mg/kg tai Erytromysiiniasistraatti 0,8 g kerta-annos, lapsille 30 mg/kg tai Klindamysiini 0,6 g kerta-annos, lapsille 20 mg/kg Laskimoon annettava profylaksi Pallean yläpuoliset toimenpiteet Ampisilliini 2 g infuusio, lapsille 50 mg/kg tai Vankomysiini 1 g 1 tunnin infuusio, lapsille 20 mg/kg Pallean alapuoliset toimenpiteet Ampisilliini tai vankomysiini kuten edellä ja Tobramysiini 0,12 g infuusio, lapsille 3 mg/kg tai Netilmysiini 0,15 g infuusio, lapsille 3 mg/kg