johan vilhelm snellman 1806-1888

Karl Konstantin (Calle) 1837- 1858 Hanna 1846- 1882 Vilhelm 1851- 1933 Magdalena 1853-1856 Karl Konstantin (Calle) 1837- 1858 Hanna 1846- 1882 Anders Henrik 1848- 1911 Gustav s. Ja k. 1857 Johan Vilhelm Snellman 1806- 1881 Johanna Lovisa (Jeanette) Wennberg 1828-1857 Karl August Snellman 1810-1844 Johan Ludwig 1850- 1909 Sofia Vilhelmina Herlin 1809- 1840 Karl 1855- 1928 Kristian Henrik Snellman 1777-1855 Maria Magdalena Röring 1779-1814 Anders Wennberg 1794- 1873 Aurora Olsoni 1804-1841

Johan Vilhelm Snellman syntyi Tukholman satamassa 12. toukokuuta 1806 laivalla nimeltä Patience, eli hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta. Snellmanin isä oli Kristian Henrik Snellman, Patience-laivan kapteeni. Äiti oli Maria Magdalena, omaa sukuaan Röring.

Kuopiossa oleskellessaan Snellman toimi 1843-1849 ylä-alkeiskoulun rehtorina. Koulun oppilaat olivat 12- 15-vuotiaita poikia. Tuona aikana hän toimitti kolmea lehteä, ”Saimaa”, ”Maamiehen ystävää” ja ”Litteraturbladia”.

Kun ylä-alkeiskoulu aloitti Kuopiossa 1843 filosofian maisteri Snellmanin johdolla, oli koulurakennus ruhtinaallisen suuri kivitalo, joka sijaitsi torin laidalla. Vuotta myöhemmin ylä-alkeiskoulu joutui kuitenkin muuttamaan Kuopiossa aloittavan lyseon tieltä entisenä kaupungintalona toimineeseen puurakennukseen nykyisen Snellmaninpuiston itäreunalle. Tällä hetkellä samalla paikalla toimii Snellmanin koulu. Snellmania huolestutti koulun huono kunto ja ahtaat tilat, jotka hänen mielestään olivat haitaksi oppilaiden terveydelle.

Ylä-alkeiskouluun pääsemisen ehtoina olivat selkeä sisälukutaito, katekismuksen hallinta ja latinan kielen taito. Opetus tapahtui ruotsin kielellä ja antoi sen sivistyksen minkä yliopistoon pyrkiminen edellytti. Snellman laati vaativan opetussuunnitelman, jonka mukaan ensimmäisellä luokalla opetettaisiin uskontoa, latinaa, venäjää, geometriaa, aritmetiikkaa ja maantietoa. Toisella luokalla mukaan tuli historia. Kolmannella oppimäärään lisättiin kreikan, saksan ja ranskan kielet. Neljännellä luokalla opetettaisiin edellisten lisäksi myös hepreaa, suomea, fysiikkaa ja luonnonhistoriaa.

Snellman piti koulukuria opetukseen olennaisesti kuuluvana osana Snellman piti koulukuria opetukseen olennaisesti kuuluvana osana. Kuri oli ylä-alkeiskoulussa ankara ja kova. Esimerkiksi, jos oppilaan katsottiin käyttäytyvän siveettömästi tai viettelevän muuta koulunuorisoa siveettömään elämäntapaan, saatettiin hänet erottaa koulusta. Kovan kurin pitäjänä Snellman onnistui hyvin, sillä hän loi kouluunsa sellaisen hengen, jolla koulu pääsi hyvään maineeseen erinomaisen järjestyksensä ja oppilaiden hyvän käytöksen takia.

Kuva: Snellmanin kotimuseo Laiskat tai koulun sääntöjä rikkoneet oppilaat lähetettiin yleensä rehtori Snellmanin kotiin laiskanläksyn kuulusteluun. Kuvassa ns. odotteluhuone rehtorin vastaanotolle.

Kuva: Snellmanin kotimuseo Oppilaat kutsuttiin kuvassa näkyvään tupakointihuoneeseen, jossa heitä ojennettiin. Sohvan yläpuolella oli maalaus Snellmanin isästä ja nurkassa piippukokoelma. Kuva: Snellmanin kotimuseo

Snellman vastusti ruumiillista kuritusta, eikä sitä ajasta poiketen ylä-alkeiskoulussa käytettykään. Rankaiseminen tapahtui siis toisin keinoin.

Kuopiossa Snellman eleli alkuun poikamiehenä, yhdessä veljenpoikansa ”Callen” ja koiransa Toverin kanssa. Pian Snellman kuitenkin vietti häitä itseään 22 vuotta nuoremman 17- vuotiaan Jeanette Wennbergin kanssa, Snellman itse oli tuolloin siis 39 vuotta vanha. Kuopiossa perheeseen syntyi kaksi lasta, Hanna ja Anders Henrik. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä neljä lasta. Jeanette kuoli seitsemännen lapsen, Gustavin synnytykseen vuonna 1857.

Kuva: Snellmanin kotimuseo Snellmanin perhe vietti aikaa tämän näköisessä olohuoneessa. Seinällä maalaukset Jeanette vaimosta, Snellmanista sekä romanttinen maisemateos.

Kuva: Snellmanin kotimuseo Snellmanilla oli pieni työhuone (kuvissa) , josta löytyi mm. vuode, jossa Calle tapasi makoilla, kirjoituspöytä sekä kirjahylly. Kuva: Snellmanin kotimuseo

Snellmanilla oli paljon oman aikansa merkittäviä suomalaisia kaverina Snellmanilla oli paljon oman aikansa merkittäviä suomalaisia kaverina. Mm. tässä vasemmalta satusetä Sakari Topelius, runoilija J.L. Runeberg, kansalliseepoksemme Kalevalan luoja Elias Lönnrot ja etualalla vanha ystävämme Snellman itse.

Hän oli mukana luomassa Suomelle omaa rahaa. (”Suomen markan isä”). Snellman oli merkittävä yhteiskunnan uudistaja ja suomen kielen edistäjä, hän halusi rakentaa Suomea vahvan valtion pohjalle. Snellmanin ansiosta suomen kielestä tuli tasavertainen virallinen kieli ruotsin kielen rinnalle. Hän oli mukana luomassa Suomelle omaa rahaa. (”Suomen markan isä”). Kuvanveistäjä Johannes Takasen tekemä pronssinen rintakuva Snellmanista Snellmanin puistossa.

Snellman vaikutti kirjoituksillaan ja lehdillään koko elämänsä ajan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja jätti meille kansallisen herätyksen ohjelmansa. Se on vaikuttanut myös maamme myöhempään historiaan ja kehitykseen ratkaisevana ja kestävänä tekijänä. Lähde: Kuopion museon näyttelyjulkaisu.

JUHO YLÖNEN PIIRROKSET JA TOTEUTUS: INGMANIN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS (TOTEUTETTU työssäoppimiseen kuuluvana NÄYTTÖTYÖNÄ KETTULAN KOULULLA)