METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 Lisätietoa kuvasta: Harjusinisiipi on uhanalainen paahdeympäristöjen perhonen. Aiemmin se on lennellyt monilla Etelä- ja Keski-Suomen harjuilla, nykyisin äärimmäisen uhanalainen perhonen elää Suomessa vain Säkylänharjulla mm. taisteluampumaradalla. Harjusinisiiven toukka syö kangasajuruohoa, josta myös monet muut harvinaiset harjujen hyönteiset ovat riippuvaisia. Useiden harjukasvien ja hyönteisten elinympäristöt kaipaavat avoimena pysyäkseen luonnonhoitotöitä, kuten raivausta ja maapohjan paljastamista. Harjujen paahdeympäristöjen hoitotoimet voidaan tehdä kustannustehokkaasti muun metsänkäsittelyn yhteydessä. METSOsta löytyvät toteutuskeinot näiden elinympäristöjen hoitoon ja turvaamiseen. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO etenee käytännössä METSOn keinot Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu Metsäluonnonhoito METSO on hyvä tulolähde Metsänomistajien kokemuksia METSOsta Miten pääset mukaan METSOon?

METSO turvaa monimuotoisuutta METSO –ohjelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen vuodelta 2008 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat METSOa yhteistyössä ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt käytännön toteuttajina maakunnissa Mukana laaja toteuttajakunta: MTK, Metsäteollisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus, WWF Suomi, Metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset, metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus jne.

METSO turvaa monimuotoisuutta METSOn tavoitteena on pysäyttää suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Luonnoltaan arvokkaiden metsäelinympäristöjen suojelu ja talousmetsien luonnonhoito turvaavat harvinaisten ja taantuvien lajien sekä luontotyyppien säilymisen Suomessa METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta Yritystoiminta = monimuotoisuutta tukevaa yritystoimintaa, luonnonhoitopalvelujen tuottajia, matkailua ja virkistyskäyttöä, esimerkiksi maatilamatkailua tukevat kohteet, keruutuotteiden tai retkeilyreittien kannalta merkittävät kohteet jne. Lisätietoa kuvasta: Myskijäärä elää toukkana vanhojen raitojen puuainesta syöden. Hyväntuoksuinen iso kovakuoriainen elää aikuisena metsäniittyjen, lehtojen ja tienpientareiden kukissa kuten karhunputkella ja mesiangervolla. Laji säilyy talousmetsämaisemassa kun raitoja jätetään säästöpuiksi uudistusaloille tai säästetään muuten kuvioiden reunoissa. Hyvin suunnitellulla talousmetsien hoidolla voidaan monet vaateliaatkin lajit säilyttää helposti talousmetsissä. myskijäärä karhunputken kukinnossa Kuva: Esko Hyvärinen

Mikä METSO? METSOon osallistutaan vapaaehtoisesti METSO-ohjelman avulla omistaja voi saada tuloja metsäluonnon suojelusta ja hoidosta Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi valita omiin tarpeisiinsa sopivimman Lisätietoa kuvasta: Runsaslahopuustoisia kangasmetsiä halutaan ja tarjotaan METSO -ohjelmaan eniten eri elinympäristöistä. Iäkästä ja lahopuustoista metsäkohdetta kannattaa tarjota aina – mitä laajempi pinta-alaltaan sen parempi, mutta alarajaa ei ole. Runsaslahopuustoinen kangasmetsä Kuva: Kimmo Syrjänen

METSO-ohjelmaan kuuluvat arvokkaat elinympäristöt Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt Kalkkikallioilla kasvavat metsät Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot METSOn valintaperusteet on tehty eri elinympäristöille. Usean elinympäristön mosaiikit ja laajat kohteet ovat aina haluttuja. Suojelualueiden tuntumassa kehityskelpoiset kohteetkin voivat sopia hyvin mukaan. Lisätietoa kuvasta: Lehdot ovat lajistoltaan rikkain metsäympäristö. Monet lehtolajit eivät viihdy muissa elinympäristöissä. Lehdoissa on paljon lajeja Kuva: Markku Meriluoto

Maanomis-taja tarjoaa kohdetta Yhteinen maasto-käynti tarvittaessa METSOn eteneminen käytännössä ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt toteuttavat METSOa Maanomis-taja tarjoaa kohdetta ELY-keskus tai Metsä-keskus ottaa yhteyttä Yhteinen maasto-käynti tarvittaessa Neuvottelut Päätös Yhteinen maastokäynti tarvittaessa, kaikki metsänomistajat eivät maastoon ehdi tai halua, jos asuvat esim. muualla eli maanomistajan osallistuminen maastossa ei ole välttämätöntä. Monet tahot voivat auttaa maanomistajaa tarjouksen tekemisessä. Näitä ovat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset, monet metsäpalveluyrittäjät sekä luonnonsuojelupiirit. Hakemusten käsittelyaika vaihtelee (n. 2 kk- 8 kk)

METSOn keinot: Pysyvä suojelu /ELY-keskukset Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi virkistyskäyttöä suojelu ei rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: Yksityisen suojelualueen perustaminen Alueen myyminen valtiolle Alueen vaihto valtion maahan

Yksityinen suojelualue Yksityisen suojelualueen perustaminen soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitoon. Yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräykset sovitaan aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan kanssa. Rauhoitussäännöissä määritellään, mitä alueella saa tehdä ja mikä on kiellettyä suojelualueen perustamisen jälkeen. Metsänkäsittely ja maaperän muokkaus ovat pääsääntöisesti kiellettyjä, ellei alueella tarvitse tehdä luonnonhoitotöitä. Jokamiehenoikeusiin, metsästykseen ja kalastukseen rauhoitus ei vaikuta ellei tähän ole perusteltuja syitä. Lisätietoa kuvasta: Korvet ovat yksi METSO-ohjelmaan haluttu elinympäristötyyppi. Korpia on kangasmetsien kosteissa painanteissa, soiden laidoissa ja purovarsissa. Kaikki korvet, niin karut kuin rehevätkin sopivat METSOon. Saniaiskorpi Kuva: Kimmo Syrjänen

Alueen myynti valtiolle Alueen myyminen valtiolle on vaihtoehto niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan. Kaupan kohteena voi olla kokonainen metsätila tai määräala. Metsähallitus vastaa valtion maiden hallinnasta ja voi tehdä suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä. Metsähallitus vastaa valtion maa- ja vesialueiden hallinnasta. Metsähallitus vastaa myös yksityisillä suojelualueilla mahdollisesti tehtävien luonnonhoitotöiden suunnittelusta. YSA alueilla suunnittelu tehdään yhdessä maanomistajan kanssa ja suostumuksella. Lisätietoa kuvasta: Tiettyjä metsätuhokohteita voi tarjota METSOon. Metsätuhot jo alun perin puustoltaan monipuolisissa metsissä (METSOn luokat I ja II) tai suojelualueiden lähituntumassa / suojelualueiden välillä voivat sopia METSO-ohjelmaan. Vastuu metsätuhojen leviämisestä siirtyy valtiolle suojelupäätöksen vahvistuttua. Suojelualueen läheiset metsätuhokohteet voivat sopia METSOon.Kuva: Kimmo Syrjänen

Alueen vaihto Alueen vaihto valtion maahan on sopiva vaihtoehto metsänomistajille, jotka haluavat suojella kohteen, mutta jatkaa toisaalla metsätalouden harjoittamista Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa Maanvaihdot ovat olleet METSOssa aika vähäisiä, vaihtomaiden saatavuuden alueellisen vaihtelevuuden vuoksi. Valtion maanomistus keskittyy Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa on myös parhaiten vaihtomaita. Majavan tulvittamaa rantametsää Kuva: Timo Soininen

METSOn keinot: Määräaikaisen suojelun vaihtoehtoja on kaksi: Luonnonsuojelulain mukaiset määräaikaiset suojelusopimukset (Ely-keskukset) Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset ympäristötukisopimukset (Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt) LsL.n 25 §:n mukaan maanomistajan kanssa tehdään sopimus alueen määräaikaisesta rauhoittamisesta, suojelualuetta ei perusteta.

Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu /ELY-keskus Luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla määräajaksi Suojelujakson pituus on tavallisesti 20 vuotta. Siihen vaikuttavat luonnonarvot ja maanomistajan näkemys. Soveltuu etenkin kohteille: joiden luonnonarvot muuttuvat nopeasti (esim. puustoltaan ja muilta luontoarvoiltaan kehittyvät liito-oravametsiköt tai muut lajiesiintymät). sosiaaliset perusteet kuten sukupolvenvaihdos tilalla Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu /ELY-keskus Luonnonsuojelulain nojalla ei perusteta määräaikaista suojelualuetta vaan luonnonsuojelulain nojalla voivat maanomistaja ja ELY-keskus tehdä sopimuksen alueen määräaikaisesta rauhoittamisesta.

Ympäristötukisopimukset /Suomen metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat tärkeät elinympäristöt lähialueineen Puro lähimetsineen Kuva: Matti Seppälä

METSOn keinot: Metsäluonnonhoito /Suomen metsäkeskus Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. METSOn keinot: Metsäluonnonhoito /Suomen metsäkeskus Lisätietoa kuvasta: Monimuotoisuuskulotukset talousmetsissä, kuten säästöpuuryhmien poltot ovat osa metsäluonnonhoidon keinovalikoimaa. Monet lajit ovat riippuvaisia metsäpaloista. Palojatkumo yksityismetsissä – hankkeen kulotuskohde. Kuva Pekka Vainikka.

Metsäluonnonhoito /Suomen metsäkeskus Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä hänelle aiheudu hoidosta kuluja. Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä. Harjumetsien hakkuiden yhteydessä voidaan parantaa avoimista paahderinteistä pitävien lajien elinmahdollisuuksia. Kuva Lauri Saaristo

Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta Hoitoa tarvitsevat lehdot esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet lähteet ja purot Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot Harjujen paahdeympäristöt Puustoiset perinneympäristöt Esimerkiksi jalopuustoisista lehdoista voidaan hoidon yhteydessä poistaa kuusia. Etenkin yhtenäiset tiheät kuusialikasvokset on syytä raivata. Kaikkia kuusia ei pidä kuitenkaan poistaa, koska niillä on merkitystä mm. lehtojen sienille ja ne tarjoavat suojaa linnuille ja nisäkkäille. Jalopuulehtoa on hoidettu suojelualueella. Kuva: Lauri Saaristo

METSO on hyvä tulolähde Yksityisen suojelualueen perustaminen Metsänomistajalle korvataan rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset Korvaus sovitaan maanomistajan kanssa, ja se perustuu pääsääntöisesti alueen puuston arvoon Korvaus on verovapaata

Alueen myynti valtiolle METSO on hyvä tulolähde Alueen myynti valtiolle Kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisten arvojen perusteella Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata Pääomaveroprosentti nykyään 30% ja yli 50 000 euron ylittävältä osuudelta 32% - pysyvä suojelu on taloudellisesti kannattavaa (Kiinteistön luovutusvoittoa verotetaan pääomatulona. Voittoa laskettaessa vähennetään kauppahinnasta hankintameno tai hankintameno-olettama, joten se minkä verran kukakin maksaa normitilanteessa luovutusvoitosta veroa vaihtelee tapauskohtaisesti. Esim. jos voi käyttää max hankintameno-olettamaa (40%), on veron määrä normaalikaupassa 18 % kauppahinnasta.)

Korvaukset määräaikaisesta suojelusta Metsätalouden ympäristötuki Laskennan pohjana käytetään kohteelta välittömästi hakattavissa olevan puuston määrää Korvausten laskennassa käytetään vuosittain vaihtuvia keskikantohintoja Korvaus on veronalainen 1.1.2012 alkaen Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus Maanomistajalle korvataan suojelun ajalta aiheutuvan taloudellisen hyödyn menetys, arvioidaan tapauskohtaisesti Korvaus on verovapaa Metsätalouden ympäristötuessa korvaus on noin kolmannes puuston arvosta (miinus omavastuuosuus) Luonnonsuojelulain mukaisessa määräaikaisessa suojelussa korvaus on alempi, mutta verovapaa

Luonnonhoidosta kulukorvauksia Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa luonnonhoitohankkeessa tuki kattaa luonnonhoidon suunnittelun ja toteutuksen kulut METSO –ohjelmaan soveltuvassa elinympäristössä Luonnonhoitotöistä ja -korvauksista sopiminen voi liittyä myös määräaikaiseen tai pysyvään suojelupäätökseen Metsänomistaja saa hoidetun tai kunnostetun luontokohteen Korven vesitalous on palautunut ennalleen ojan patoamisen seurauksena. Kuva: Lauri Saaristo

Metsänomistajien kokemuksia METSOsta www.metsonpolku.fi tarjoaa runsaasti lisätietoa METSO-ohjelmasta. Kannattaa tutustua! Länsi-Suomen Metsänomistajien liitto on koonnut esitteen jäsenkuntansa METSO-kokemuksista. Myös se löytyy metsonpolusta. Tutustu metsänomistajien kokemuksiin ja löydä lisätietoa METSOsta: www.metsonpolku.fi http://www.metsonpolku.fi/metso/www/fi/materiaalit/esitteet/MinunMETSOni-esite_pienitiedosto.pdf

Miten pääset mukaan METSOon? Jos haluat selvittää, onko metsässäsi METSOon soveltuvia kohteita, ota yhteyttä: ELY-keskus (Lisää tähän omat yhteystietosi ) Suomen metsäkeskus (Lisää tähän omat yhteystietosi ) tai ota yhteyttä netissä: www.metsonpolku.fi -> metsänomistajalle -> yhteydenottolomake Voit aina kysyä tietoa METSOsta myös Metsänomistajien liitoista ja paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä, metsäyrityksiltä tai luonnonsuojelupiireiltä.

KIITOS MIELENKIINNOSTA ! Lisätietoa kuvasta: Metsäluhdat ja tulvametsät ovat METSO-ohjelmaan haluttuja elinympäristöjä. www.metsonpolku.fi