TEAMin pääluottamusmiespäivät 21.─22.4.2012 Scandic Rosendahl, Tampere Työelämä ja teollisuuden muutokset - haasteet palkansaajapuolen kannalta TEAMin pääluottamusmiespäivät 21.─22.4.2012 Scandic Rosendahl, Tampere Olli Hietanen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Mikä ihmeen tulevaisuuden tutkimus?

Murrosajattelu Uutta kasvavaa: nousevia trendejä ja megatrendejä Vanhaa laskevaa: laskevia trendejä ja megatrendejä Väliaikaista hälyä: murrosajalle tyypillisiä ”konflikteja”, kun asiat törmäävät toisiinsa Heikkoja signaaleita: yksittäisiä pieniä asioita, tapahtumia ja ilmiöitä, joiden joukossa on ”kultajyviä” eli tulevia trendejä Päivän uutiset

Todennäköinen tulevaisuus Nykyhetki Toteutunut historia Tulevaisuuskuvat Kasvaa vähän Business as usual Laskee vähän

Luova tulevaisuus Nykyhetki Toteutunut historia Tulevaisuuskuvat

Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, niin mikä on ongelma Jos luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisu, niin mikä on ongelma? Alf Rehn

Perhostalous Vuonna 1851 perustetun Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut vuosien varrella ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä erikoistuotteisiin. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n. 15 000 työntekijää ja heistä 83% Suomessa. 2000 luvun taitteessa työntekijöitä oli n. 6600 ja heistä n. 27% Suomessa. Vuonna 2010 työntekijöitä oli enää 5800 – samaan aikaan kun tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita on yli 20 maassa, kuudessa maanosassa: ikuinen ja jatkuva muutos ekstensiivisestä (työllistävästä) kasvusta intensiiviseen (tehokkuuden) kasvuun. Uutta on vain vauhti: maa ja metsätalous työllisti suomessa enemmän ja enemmän 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta vain 25 vuotta. Jos trendi jatkuu, niin seuraava menestysklusteri työllistää 2,5 vuotta - ja siitä seuraavat vain kuukausia tai päiviä. Tuloksena perhostalous - yhden kesän tuotteet ja klusterit.

Kolme näkökulmaa muutokseen - ja muutoksen hallintaan Salmeindikaattori 1000 vuoden indikaattori Pokerifilosofia Ihmisen perustarpeet eivät muutu: vuonna 3000 ihminen edelleen syö, nukkuu, sairastaa, pukeutuu, käy töissä, asuu jossakin, rakastaa, sotii, valehtelee, myy, viestii, tiedottaa ja markkinoi… Enemmän muuttuu se miten tehdään.

Metsäteollisuudesta biotalouteen Energia Life Science Matkailu Elintarvikkeet Rakentaminen Metsäklusterin BAU strategia (lisää tuottavuutta, kustannukset alas) on johtanut huonosti kannattaville kommodimarkkinoille. 2020 1900 -luku 2012 Kehittymässä on bioraaka-aineklusteri, jossa puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Vuonna 2040 elämme bioaikaa, jolloin kaikki mahdollinen tehdään bioraaka-aineista.

Haasteena unohtaminen ja hullunkuriset perheet (törmäyttäminen) Metsäsektori ilman puuta ja paperia: biokausi, jolloin kaikki mahdollinen tehdään bioraaka-aineista. Puuta yms. bioraaka-aineita (kaikkea mikä kasvaa) myydään nesteenä, kaasuna, kuituina, massoina jne. Ihmisen varaosia, kompostoituva kännykkä, keinolihaa, hiilinieluja… Meriteollisuus ilman laivaa ja merta: vesirakentamista – eli tehtaita, kaupunkeja, energialaitoksia yms. Mitä ja minne tahansa. Nokia ilman kännykkää: mobiliteknologian liittäminen kaikkeen: vaatteisiin, huonekaluihin, kodinkoneisiin, pakkauksiin, rakenteisiin jne. (ubinetti) Millä toimialalla maatila toimii jos sen pellot tuottavat raaka-ainetta lääke- elintarvike- ja rakennusteollisuudelle ja jos sen lehmät ja hevoset ovat maatilamatkailua varten ja järvenrannassa on Senioriparatiisi? X-klusterit yhdistävät saman alan yritysten sijasta pikemminkin ääripäitä. Tai unohdetaan kaikki toimialat ja kerätään yhteen mielenkiintoisia ihmisiä.

Kuudes aalto Venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin mukaan teknologian ja talouden historiaa luonnehtivat pitkät aallot, joiden pituus on 50 – 70 vuotta. Taloudellinen nousukausi alkaa uudesta teknologisesta innovaatiosta, jonka vaikutus aikanaan sammuu, jolloin talous suistuu lamaan, kunnes uusi innovaatio saa taas aikaan uuden taloudellisen kasvun. Merkittäviä murroskohtia ovat olleet mm. höyrykone (1780-luvulla), rautatiet (1840-luvulla), sähkö ja polttomoottori sekä kemianteollisuus (1890-luvulla), transistoriteknologia, viihde-elektroniikka, radio ja tv (1950-luvulla) sekä mikrotietokoneiden laajamittainen käyttö, tietoverkot, ohjelmat (1990-luvulla). Viime vuosina on puhuttu Kondratieffin kuudennesta aallosta (2010 – 2050), jonka merkittävin ero viidenteen on se, että raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nousussa, eikä nykyisellä teknologialla voida enää laskea niiden hintaa. Kilpailukyvyn keskiöön ovat nousemassa niukkuuden teknologiat, joilla tuotetaan ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin ja hyvinvointiin.

Arjen ja työelämän muutostrendejä?

Ubinetti Tulevaisuuden pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; esimerkiksi käyttöohjeita, diagnooseja yms. Ne voivat myös puhua. Pakkausta koskemalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta… Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja jopa asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Perheen jäsenet voivat asua eri puolilla maailmaa, mutta syödä silti illallisen ”yhdessä” ruokailuhuoneen seinän kokoisten näyttöjen avulla. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Käytön jälkeen pakkaus neuvoo myös kierrätyksessä. Seinässä on sormen mentävä reikä, joka korvaa terveyskeskuksen: se diagnosoi, kirjoittaa reseptit tai/ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteet eteenpäin. Koko komeutta ohjaa Lifebook (elämänhallinnan kalenteri) ja henkilökohtainen virtuaalikonsultti Erik sen selaimena. Erik auttaa kaikessa mitä ihminen tarvitsee.

Blogalisaatio Viime vuosikymmenien aikana on tapahtunut teknologinen murros, joka muutti perinpohjaisesti median ja viestinnän. Nyt tämä murros on saavuttamassa muun talouden: media ja viestintä eivät ole enää jokin erillinen toimiala, vaan rakenne ja toimintaympäristö, jossa kaikki muu tapahtuu. Käynnissä on blogalisaatio, jossa viestintä ensin virtualisoitui ja yhteisöllistyi sosiaaliseksi mediaksi. Seuraavaksi sosiaalinen media on arkipäiväistymässä ja muovautumassa tuotantorakenteeksi: collaboration, co-production, hybriditalous… Jo vuonna 2030 suurin osa suomalaisista työskentelee jossakin portaalissa (sosiaalisen median kautta toimivissa kansainvälisissä verkostoissa). Silloin emme enää julkaise ja kustanna lehtiä ja kirjoja - vaan yrityksiä: ”Nokioita, Pöyryjä, Stora Ensoja ja Metsoja”. Tulevaisuuden yritykset muistuttavat sosiaalista mediaa: itseorganisoituvia, uniikkeja ratkaisuja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Tulevaisuuden koulu ja työpaikka? http://schoolofeverything.com/ What do you teach? We're always looking for great teachers. Share your specialist subject - start advertising with us for free and find new students. School of Everything is here so you can organise your education however you please. Locations: Learn anywhere. It doesn't matter where you are, you can find a teacher near you. See what you can learn on your doorstep. Here are our top cities. Lessons: There are loads of one-to-one lessons up for grabs and many first lessons have a sweet 50% off, just look out for the juicy green apple. Subjects: Learn everything. From Political Science to Paper Hat Making with more subjects added every day. What will you learn next?

Vai ehkä sittenkin tämä? Peukku-johtaminen Koneiden johtaminen Kone johtajana Ammattijohtajat (isännöitsijä-toimistojen tapaan) Onnellisuuden johtaminen Tulevaisuuden-tutkimuksen Verkosto-akatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi 10.11.2011

Elämysyhteiskunta… Vinnari 2006 Nykyisellä X-sukupolvella menivät työ- ja vapaa-aika sekaisin: työt seurasivat kotiin. Myös seuraavalla Y-sukupolvella työ- ja vapaa-aika sekoittuvat: hauskanpito siirtyy työelämään… Mediayhteiskunnan turhat julkkikset: K70-kerholaiset ja lapselliset 30-kymppiset syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja…

Vai sittenkin Masennusyhteiskunta? Tulevaisuuden tuotteet Markku Wilenius/Allianz 2009

Hyvinvoinnin tulevaisuuskuvia

Hyvinvoinnin mittarit Parin viime vuosikymmenen aikana on kehitetty erilaisia malleja ja laskelmia, jotka huomioisivat hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen paremmin kuin pelkkä BKT. Tällaisia malleja ovat muun muassa aidon kehityksen mittari (GPI, Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of Sustainable Economic Development). Näissä malleissa lähtökohtana ollutta bruttokansantuotetta on korjattu vähentämällä kansantuotteen kasvusta pahoinvointi-ilmiöitä, kuten esimerkiksi rikollisuudesta johtuvat kustannukset: bruttokansantuotteessa myös rikotun ikkunan korjaaminen kasvattaa BKT:tta.

Milloin meistä tuli pahoinvointiyhteiskunta? GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Samaan aikaan USA:n bruttokansantuote on kuitenkin noussut yli puolella. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan hyvinvoinnin ja talouskasvun kehitykset erkanivat Suomessa toisistaan 1990-luvun laman myötä: kun BKT kääntyi jo 1990-luvun alkupuolella takaisin nousevalle kehitysuralleen, jäivät ISEW- ja GPI-mittarit alhaiselle tasolleen. ISEW-laskelmien mukaan Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi oli huipussaan vuonna 1983. Vuonna 2000 se oli vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote oli kuitenkin kasvanut noin puolella. Vaikka Suomi on edelleenkin suhteessa muihin maihin pienten tuloerojen ja pienen köyhyyden maa, niin tilanne on nopeasti muuttumassa. Muun muassa Eurostatin ja OECD:n tutkimusten mukaan Suomi on ollut 2000-luvulla myös maa, jossa köyhyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet muita Euroopan maita nopeammin.

Eriarvoistuminen Tuloeroja kuvaava gini-indeksi kääntyi nousuun 1990-luvun puolivälissä nousten sotien jälkeiseen huippuunsa vuonna 2006. OECD tasolla tarkasteltuna taloudellisen eriarvoisuuden kasvu oli Suomessa huippuluokkaa. Vuosina 1990 – 2006 suurituloisimman prosentin reaaliset tulot kaksinkertaistuivat (kasvua 121,9 %), kun taas alin prosentti sai tyytyä ainoastaan vajan prosentin vuosivauhtiin. 1960-luvulta lähtien jatkuvasti vähentynyt suhteellinen köyhyys kääntyi jälleen nousuun 1990-luvun puolivälissä, ja vuonna 2004 köyhien määrä oli ylittänyt jo 500 000 ihmisen rajan (11 %). Suomalaisen hyvinvointivaltion suurimmat haasteet 2010-luvulla liittyvät rahoituspohjan kestävyyteen ja taloudellisen kehityksen asettamiin raameihin. Keskeisimmät kysymykset liittyvät siihen, miten suhtaudutaan eriarvoistumiseen – ja miten turvataan terveydenhuolto sekä vanhusten, lasten, nuorten ja sairaiden tarvitsemat sote-palvelut.

Työelämän trendejä

Työelämän trendejä 1 Teollisuudesta tietotyöhön – ja tietotyöstä luovaan luokkaan: Teollisuusyhteiskunnassa keskeinen kilpailukykytekijä oli energia-tehokkuus - tietoyhteiskunnassa informaatiotehokkuus. Suunnittelun, tutkimuksen ja kehittämisen merkitys kasvoi. Kaikista yrityksistä on tullut asiantuntijaorganisaatioita. Luova talous korostaa tiedon lyhyttä ikää ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä: innovaatioympäristöt, oppivat organisaatiot – ja luovuuden yhteisöllisyys. Etätyöstä mobiiliin ja hajautettuun työhön: Etätyön visio ei toteutunut. Sen sijaan mobiili ja hajautettu työ lisääntyivät: teknologia vapautti työntekijän työpöydästä ja toimistosta maailmalle. Rinnalla kehittyi digitalisointi: esimerkiksi sähköiset lomakkeet yms. yksinkertaiset e-palvelut. Uusimpana ilmiönä Sapit, Rondot, Travelit yms. talous- ja projektihallinnan ohjelmat… Työvoimapulasta työperäiseen maahanmuuttoon – ja siitä yhdessä yössä suurtyöttömyyden uhkaan. Taustalla mm. ikääntyminen, nuorten ikäluokkien pienentyminen, lamat, maahanmuutto – sekä hyvinvoinnin kasvu: kaikki työ ei enää kelpaa. Samaan aikaan työvoimapulaa sekä työttömyyttä.

Työelämän trendejä 2 Kiinailmiö ja globalisaatio: länsimaissa joukkoirtisanomisia sekä palveluvaltaistumista teollisen työn siirtyessä Aasiaan. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys kasvavat. Tytäryhtiötalous, luonnonvaratalous ja pörssitalous: kaikkien maiden proletaarit, ostakaa osakkeita… palkasta tulokseen… Tuottavuusohjelmat ja tehokkuuden maksimointi: lamat, kiinailmiö ja valtioiden välinen verokilpailu ovat tiukentaneet rahahanoja. Kehittämisen ja uuden teknologian tavoitteena on yleensä työn vähentäminen ja rahan säästäminen… Verkostoyhteiskunnasta vuorovaikutusyhteiskuntaan: työyhteisön, yhteistyöverkostojen ja verkostojohtamisen merkitys on kasvanut. Yhtä laivaa tekee lähes 1000 yritystä. Liiketoiminnan keskiössä on brändin omistaja…

Työelämän trendejä 3 Virtuaalisten verkostojen yhteisöllistyminen: Tuotteita suunnitellaan, tuotetaan ja käytetään yhteisöllisesti. Syntyy uusia käyttökulttuureja. Asiakasuskollisuus on fanittamista ja tykkäämistä. Tunteet ja halut korostuvat. Seuraavaksi yhteisöllistyvät koneet: tehtaat, varastot, kaupat, autot, pakkaukset jne. kommunikoivat keskenään ja toimivat itsenäisesti… Työuupumus ja työterveys: Taustalla mm. ikääntyminen ja ainaisen uusiutumisen tarve sekä tehokkuuden kasvu. Organisaatioita on pitkään kehitetty vähentämällä ja karsimalla. Näkyy toiminnassa – ja sielunmaisemassa. Motivaatio, innostus, ammattiylpeys ja työn ilo ovat kadonneet… Arvokeskustelu: työnantajan sitoutuminen työntekijään – ja työntekijän sitoutuminen työnantajaan: haasteena luottamus työelämässä. Työnantajien ja –tekijöiden moraali ja vastuu. Mediassa keskustelua elämän tarkoituksesta – lomarahat vaihdetaan vapaa-aikaan. Työn merkitys elämänsisältönä vähenee…