Minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuuden työssä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
P.O. BOX 4600, University of Oulu • tel. (08) , fax (08) • Sosiaali- ja terveysalan uudet mahdollisuudet.
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Ydinvoimaa rakennetaan lisää – miten suomalaista osaamista kehitetään
Kite – Kites – Leija ? Kites - Language Cluster Finland Kites-toimialalla tarkoitetaan tietotekniikan, kielen ja kulttuurin sekä.
Työelämän ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön haasteet Opettamisesta osaamiseen –seminaari, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Oikean osaamisen merkitys yritykselle Työelämän kehittämisstrategian seminaari
Yli puolella metsäteollisuuden henkilöstöstä tekniikan alan koulutus LÄHDE: EK:n palkkatilasto, 2. neljännes 2012.

Marsissa voi elää! Kunhan sinne saadaan LVI.. Lämpöä, vettä, ilmaa ja fiksuja töitä LVI luo terveelliset ja viihtyisät olosuhteet - koteihin - työpaikoille.
, Joonatan Haukilehto / Riku Lehtonen
Maailmanluokan osaamista nyt ja tulevaisuudessa Metsäteollisuuden koulutuslinjaukset Kesäkuu 2010.
Yksittäisten irrallisten asioiden opiskelusta työelämän tarvitsemaan osaamiseen Opetustoiminnan kehitysjohtaja Outi Hyry-Honka KOTA-talkoot.
Kohti suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuutta Toimenpide-ehdotuksia Ohjausryhmä TEKES MK.
Copyright © Tekes Cleantech-yritykset ”Viisi tähteä”
Mitä? Valtakunnallinen pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma Yritysjohdon apuväline liiketoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen Työkalu.
Rastor Oy, Itä- ja Pohjois-Suomen yksikkö
Opiskelijan arviointi työpaikalla
YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA JA
SOMETTAJA -hanke YHTEISÖLLISEN MEDIAN JA PILVIPALVELUJEN KÄYTTÖNOTTO SUUPOHJAN TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSISSA HANKETOIMINTA YHTEISKUNTAA UUDISTAMASSA.
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Ammattikorkeakoulujen TKI-johtajaverkosto
Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa • 60 % Suomen koko viennistä • 80 % Suomen koko elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista.
FUAS-liittouma – maan suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus July 2,
Vieraskielisten koulutusohjelmien kehittämispäivät ”Ulkomaalaisten opiskelijoiden integrointi ja työllistyminen”
Kaupungin luova ja innovatiivinen yrityskulttuuri - case Jyväskylä Projektipäällikkö Laura Ahonen IFHP Suomi
Lukiokoulutuksen kehittäminen
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) Tutkinnonuudistuksen.

Skills-laivaseminaari Yrittäjyyskasvatus ammatillisen koulutuksen näkökulmasta Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatuksen professori Aalto Yliopisto, Kauppakorkeakoulu.
Teollisuus ja Työnantajat Koulutuspolitiikka / HT 1 Tulevaisuusluotain Tärkeimmät tulokset Työläs, mutta opettava prosessi !!! Yhteistyösuhteet.
Teknologiateollisuuden merkitys Satakunnassa Teknologia tutuksi 12. 9
V INKA Road Show &Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Risto Pietilä Nivala, Raahe, Oulu, Kemi
Uudistunut aluehallinto ja TYKE-tehtävä
Ammattilaiseksi Valkeakoskella Prosessiteollisuuden perustutkinto.
Ylermi Perusteluja Uusien toimintatapojen ja uusien tuotteiden luomiseen.
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Kielitaito on kilpailuetu
Osaajaksi Kareliassa o Monialaista oppimista ja kehittämistä o Laadukas opetus o Hyvät valmiudet työelämään  Sitä kautta pystyt kehittymään alasi asiantuntijaksi.
DM Copyright © Tekes PROOMU Päätösseminaari Avaus, Martti af Heurlin, Tekes # Muotoilu – PROOMU –
KULTTUURIVIENNIN HUIPPUOSAAMINEN tarpeet ja koulutus kärkitoimijan näkökulmasta Kulttuurivientiosaamisen kehittäminen Suomessa | | HTC Helsinki.
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
Kari Blomberg Kone- ja metallituoteteollisuus toimitusjohtaja
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
Historia ja tausta: Alku 70-luvun tutkinnonuudistuksessa Alku 70-luvun tutkinnonuudistuksessa Monivaiheinen kehitys yli 30 vuoden aikana Monivaiheinen.
Työvoiman saatavuus Uudellamaalla ▪poistuma –työpaikkojen määrä kasvaa –työvoimavaje 6 500/vuosi – vuonna 2015 yhteensä jo yli LÄHTEET:
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
Ennakointikamari Liikenne- ja kuljetuspalveluala
Yritysten tulevat aikuiskoulutustarpeet Ennakointikamari Liikenne- ja kuljetuspalveluala Timo Karkola johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu.
Mihin kemiaa tarvitaan?
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAT.  Työmarkkinoiden kehityssuuntia on vaikea ennustaa. Eri tahot kuitenkin laativat raportteja ja ennusteita mm. työllisyyden.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta Kyvykkyyksiä etsimässä PK-yritysten johtamisen haasteet Menestystekijöitä, henkilöstön kyvykkyyksien määrittelyä.
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Tästä pois logo Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti Verkostotapaaminen Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY.
Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa  50 % Suomen koko viennistä  75 % Suomen koko elinkeinoelämän.
Tutkintoja ja tutkinnon osia voi suorittaa myös työtoiminnassa järjestöissä, liikuntaseuroissa, pajoilla ja vankiloissa! Tutkintoja työtoiminnassa opinnollistamisen.
Ylemmän toimihenkilön rooli Suomen tulevaisuuden menestyksessä Ole Johansson puheenjohtaja, EK.
Vanhempien mielipiteitä
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
TUTKE Koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimusten väliraportti
Paikkakunta päivämäärä Etunimi Sukunimi WinNova
Kemian opetuksen visiot kemianteollisuuden näkökulmasta
Infra-alan ammattikorkeakouluopetuksesta
Löytöretki toiseen maailmaan –seminaari Jyväskylän ammattiopisto
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Tulevaisuuden osaamistarpeet ja työelämän muutos
Osaamisperusteisuus todeksi – käytäntöjä ja työkaluja
Elinkeinopolitiikalla kasvua
Esityksen transkriptio:

Minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuuden työssä Minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuuden työssä? Miten oppilaitokset voivat varautua tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Teknologiateollisuus tutuksi -päivä, 31.8.2012 Mervi Karikorpi, johtaja

Sisältö Teknologiateollisuuden henkilöstö ja rekrytointinäkymät Yritysten menestystekijät ja niiden vaikutus osaamistarpeisiin Miten oppilaitokset voivat varautua tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Teknologiateollisuuden painopisteet yritys-oppilaitosyhteistyön edistämisessä

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

ICT-laitevalmistuksesta softaan, palveluihin ja muille aloille SUOMEN ICT-ALAN HENKILÖSTÖ MUU ICT-ALA? SOFTA? KONEPAJA- TEOLLISUUS? RAHOITUS- ALA? MUUT ALAT? Aineistolähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Kasvavia uusia teknologia-aloja Teknologiateollisuuden tuotteisiin liittyvät palvelut Äly konepajateollisuudessa Cleantech: energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat prosessit, puhdas vesi, puhdas ilma Terveys- ja hyvinvointiteknologiat Peliala Kaivannaisteollisuus ja sitä seuraavat jalostusketjut

Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön tutkintorakenne 2009 Lähde: Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön siirtyminen eläkkeelle Henkilöä / vuosi Toimihenkilöt Työntekijät Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

Pk-yritysten merkitys työpaikkojen tarjoajina kasvaa edelleen Teknologiateollisuuden Henkilöstöselvitys 2009-2013: Arvioitu henkilöstömäärän muutos vastanneissa n. 500 yrityksessä/konsernissa toiminnoittain, % Yritysten 2009 henkilöstömäärän mukaan Henkilöstön määrän arvioitu kasvu Suomessa yhteensä 2 % aikavälillä 2009-2013 % + 11 % - 2 % Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset arvioivat, että henkilöstömäärä Suomessa palautuisi hitaasti vuoden 2013 loppuun mennessä vuoden 2009 lopun tasolle, ei kuitenkaan vuoden 2008 huippulukemiin. Erot kuitenkin eri pk-yritysten välillä suuria. Kyselyn pohjalta suhteellisesti entistä useampi insinöörityöpaikka löytyisi tulevaisuudessa pk-yrityksestä. Johto & hallinto Myynti & markkinointi Tuotanto, (tuotteiden ja palvelujen valmistus) joista työnjohto/ tiimin- vetäjä Asiakastuki, huolto, kunnossapito, ylläpito Muu Henkilöstö yhteensä T&K Hankinnat, osto & logistiikka Lähde: Henkilöstöselvitys 2013, Teknologiateollisuus ry (2010)

Yritysten menestystekijät ja niiden vaikutus osaamistarpeisiin

Suomalaisen kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen  Uudet ansaintamallit Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakas-tarjoomaan Ketteryys (nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin; uusimman tutkimustiedon nopea haltuunotto)

Vaikutukset osaamistarpeisiin Kansainvälinen osaaminen Teknologiaosaaminen, into omaksua uusinta teknologiaa ja yhdistää erilaisia teknologioita Asiakas- ja käyttäjänäkökulman ymmärtäminen Valmiudet toimia tiimeissä, joissa erilaista osaajia ja osaamista, esim. teknologia, design, myynti, käyttäytymistieteet, jne. Mahdollisuuksien näkeminen, yrittäjyys, innovaatio-osaaminen Johtaminen

Älykäs nosturi säästää energiaa Case Konecranes Älykäs nosturi säästää energiaa Konecranes toi v. 2010 markkinoille Smarton-nosturin, joka tarkkailee omaa tilaansa, lastin painoa ja sijaintia. Lisäksi se on modulaarinen, pienikokoinen ja se säästää energiaa. Taajuusmuuttajien avulla säästetään sähköä ja pystytään siirtämään jopa 70 prosenttia jarrutusenergiasta takaisin sähköverkkoon. Noin 98 prosenttia nosturin materiaalista on kierrätettävää. Nosturi on kompakti. Siksi uusista teollisuustiloista voidaan rakentaa aiempaa pienempiä ja säästää rakennus- ja lämmityskustannuksissa.

Lähde: P. Saariluoma, JY

Case: Lojer Oy Käyttäjälähtöisyydellä, teknologia- ja design-osaamisella menestystuotteita © Lojer Oy Käyttäjällä on nykyisin yhä suurempi rooli tuotekehityksessä Käyttäjä on yhä useammin tuotekehitysprosessin lähtökohta Käyttäjälähtöisyys on osa yritysten design strategioita Käyttäjätutkimuksella on iso rooli tuotekehityksessä When all treatment tables started to look alike…We took another look. State-of-the-art surgical table is technologically among the best in the world. Finland’s most sold nursing bed for temporary use. 18

Globaali kilpailu, teknologioiden kehittyminen ja markkinoilla ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset muuttavat myös osaamistarpeita Osaamisvaateet kasvavat kaikissa tehtävissä Teknologiaosaaminen ICT:n soveltaminen ja käyttö Energia- ja ympäristöosaaminen Mat. – luonnont. osaaminen Kädentaidot Kokonaisuuksien hallinta Palveluosaaminen, asiakasnäkökulma Myyntiosaaminen Projektijohtamisen taidot Taloudellisuus Teknologia-alan ammattilainen Oppimishalu ja –kyky Mahdollisuuksien näkeminen Yrittäjähenkisyys Itsensä johtamisen taidot Kieli- ja kulttuuritaidot Tiimityötaidot Sosiaaliset taidot

Miten oppilaitokset voivat varautua tulevaisuuden osaamistarpeisiin?

Fokus koulutusjärjestelmässä maailmanluokan osaamiseen, uusiutumiskykyyn ja joustavuuteen Tulevaisuuden osaamistarpeet edellyttävät koko koulutusjärjestelmältä - panostamista koulutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen - kansainvälisyyttä - uusiutumiskykyä ja joustavuutta - uusien opetusmenetelmien, -teknologioiden ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa Maailmanluokan osaaminen edellyttää yrityksiltä ja oppilaitoksilta/korkeakouluilta entistä syvempää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä. Työelämävalmiuksia on kehitettävä pitkäjänteisesti kaikilla koulutussektoreilla ja kaikissa koulutusohjelmissa.

Tarjolla monenlaisia töitä Tarjolla monenlaisia töitä Nuoret haluavat lisää tietoa ja tuntumaa eri ammatteihin Integroi työelämäyhteistyö opetukseen jo alakoulusta lähtien Markkinointipäällikkö Projektimyyjä Järjestelmäsuunnittelija Tehtaanjohtaja Levyseppähitsaaja Ohjelmistosuunnittelija Teollinen muotoilija CNC-sorvaaja Suunnitteluinsinööri Logistiikkapäällikkö Käytettävyysasiantuntija Hitsaaja Ostopäällikkö Työkalunvalmistaja Tietohallintopäällikkö Tietoturvapäällikkö Koneasentaja Kehitysjohtaja Asiakkuusjohtaja Avainasiakaspäällikkö Fyysikko Tietoliikenneasiantuntija Koulutuspäällikkö Toimitusjohtaja Laatujohtaja Tutkija Tuotantopäällikkö Lvi-asentaja Materiaalijohtaja Myyntineuvottelija Projektipäällikkö Tuotekehitysinsinööri Suunnittelukoordinaattori Kilpailija-analyytikko Systeemisuunnittelija Koneistaja Automaatioinsinööri Patentti-insinööri Myynti-insinööri Ostaja Tietoturvallisuusasiantuntija Vientiasentaja Sovellusasiantuntija

Mukavat työtoverit ja työilmapiiri ja työtehtävien monipuolisuus ovat nuorille tärkeitä mielenkiintoiseen työhön tai työympäristöön kuuluvia asioita => Sovi yritysten yhteyshenkilöiden kanssa oppimistavoitteista ja yhteistyön toteutuksesta etukäteen; osallista nuoret Lähde: Teknologiateollisuus ry, Vetovoimaohjelma 2012 – 2015 -raportti

Tue innovaatio-osaamista, yrittäjyyttä ja tavoitteellisuutta TÄMÄ TOIMII! –teknologiakilpailu alakoululaisille Nuorten ammattiosaajien parhaimmistoa Taitaja-kilpailussa

Rails Camps – yliopistojen, lukioiden ja yritysten yhteistyönä Tue nuorten verkottumista ja yhteisöllistä oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä Rails Camps – yliopistojen, lukioiden ja yritysten yhteistyönä

Innosta ja kannusta nuoria myös ei-perinteisiin valintoihin SUURI MIELIKUVAKUILU Tyttöjen negatiiviset mielikuvat ICT-alasta ovat iso syy siihen, etteivät he hakeudu alalle. ICT-ammattilaisina toimivat naiset taas ovat hyvin tyytyväisiä työhönsä Jatkuvaa pänttäystä ja vaikeita asioita... Monipuolinen ja kasvava ala. Ei ihmisläheistä eikä luovaa.. Tasa-arvoinen ala. Osaaminen ratkaisee. Naisia ICT-alalle -tutkimus v. 2010–2011

Teknologiateollisuuden painopisteet yritys-oppilaitosyhteistyön edistämisessä

Perus- ja lukio-opetuksesta vahva perusta elinikäiselle oppimiselle Teknologiateollisuus ry: - tuki koululaisten ja opettajien opintokäynneille jäsenyrityksissä, esim. v. 2011 yhteensä 2 200 opettajaa ja 7 300 oppilasta - uusi Yrityksiltä nuorille –verkkopalvelu avataan alkusyksystä => tietoa teknologiateollisuuden eri ammateista ja ammattilaisista - liiketoimintaideakilpailu lukiolaisille osana INNOlukio-hanketta Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö: - stipendit matematiikan ylioppilaskirjoituksissa menestyneille - stipendit ansioituneille matematiikan opettajille - apurahat teknologia-alojen koulutuksen kehittämiseen eri koulutusasteilla

Teknologiateollisuus ja Metalliliitto yhdessä: Maailmanluokan ammattiosaamista ja innostavia roolimalleja Nuorten nopeampi kiinnittyminen työelämään

Pitkäjänteistä yhteistyötä korkeakouluopetuksen ja yliopistotutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi Teknologiateollisuudelta (järjestö, säätiö, yritykset) investointeja noin € 140 milj. Aalto-yliopiston ja TTY:n säätiöpääomaan Yliopistoyhteistyön painopisteinä kansainvälistyminen ja strategiset yritys-yliopistokumppanuudet Tavoitteena aidosti työelämälähtöiset, profiililtaan yliopistoista erottuvat ammattikorkeakoulut: Teknologateollisuuden tuki pk-yritysten ja AMKien yhteistyölle Työssä oppimisen integrointi uudistettaviin yliopisto- ja AMK-tutkintoihin

Yritysten ja yliopistojen tutkimusyhteistyö tuottaa tulosta

THE LEADING EUROPEAN STARTUP ACCELERATOR & AGILE DEMO CREATION LAB ICT presentation with notes (versio 08) ICT presentation with notes (versio 09) 2.2.2012 THE LEADING EUROPEAN STARTUP ACCELERATOR & AGILE DEMO CREATION LAB Award winning innovation platform in Tampere SLIDE 21: STRONG STARTUP CULTURE   The number for starting new innovative companies is growing in the Tampere region. One of the places creating new startups is New Factory. It’s exquisite innovation platform has been awarded Nationally and in Europe. The uniqueness of New Factory is based on the model combining university students and companies to create product and service demos. These demo projects are continuously creating new innovations and startups. New Factory offers startup companies space, finance and expert support with the goal of the companies moving to the market fast. The Finnish startup culture has been recently compared to that of the United States. Measuring the amount of investment, Finland is one of the leading countries in Europe and has passed countries such as Sweden. The sum of money invested per person in Finland is 46 dollars while the European average is 7 dollars. Finland has been a significant source for European innovation, and Tampere plays a key role in this. http://uusitehdas.fi/en http://www.arcticstartup.com/2011/06/22/vc-per-capita-finland-46-sweden-45-us-72-europe-7 Kuvitus: Hermia/Uusi tehdas New Factory won a European Innovation award in 2010. Today, the concept is widely adopted by other innovative cities around the world. 33 33

KIITOS!