Inkluusion maailmat - ja kuinka monta niitä on…? Pathways to Inclusion TapiolaGarden 10.2.2011 Prof Markku Jahnukainen

Kylmää, vai kylmempää…

Taustaa ihmettelylle… Ulkomaiset kurssikirjat (1989 – 1992) Erityisopetuksen tila –projekti (1994 – 1996) CEC Salt Lake City 1997

A Critical analysis of the state of special education: a comparative study (Jahnukainen, Graham, Danforth) Päätutkimuskysymykset: Erityisopetuksen oppilasmäärän kasvun historia ja ‘arkeologia’ Erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen politiikat ja käytännöt eri maissa

Vertailevan erityispedagogiikan ongelmia Sama käsite, eri merkitys Eri käsite, viittaa samaan käytäntöön Erilaiset tilastointitavat Erilaiset lainsäädäntökulttuurit

Ilmiö, joka aiemmin tunnettiin ‘kehitysvammaisuutena’…   suomi englanti Suomi Kehitysviivästymä Delayed development Yhdysvallat Henkinen jälkeenjääneisyys Mental retardation Australia, NSW Älyllinen ‘haitta’ ‘heikentymä’ Intellectual impairment Kanada, AB Ajattelun ja oppimisen' vammaisuus Cognitive disability Englanti Oppimisen vamma/vaikeus Learning disability/difficulty

Mikä on erityisoppilaiden osuus Suomessa ? (2009) a) noin 8,5 % b) noin 31 % c) noin 6 %

Mikä on erityisoppilaiden osuus Suomessa ? (2009) a) noin 8,5 % b) noin 31 % c) noin 6 % erityisopetukseen otetut ja siirretyt K-9/10 otetut ja siirretyt+ laaja-alainen erityisopetus K – 12 erityisopetukseen otetut ja siirretyt

Onko se paljon? Alberta 12.6 (13.6) % USA 12.3 % Suomi n. 6.3 % NSW 5.6 %

Koulujärjestelmän erityispiirteitä Alberta vs. Suomi Alberta (CAN) Yleinen, verovaroin ylläpidetty koulujärjestelmä (poikkeuksin) Monimuotoisuus, valinnanmahdollisuus Erityistuki diag. oppimisvaikeuksille, lahjakkaille Suomi Yleinen, verovaroin ylläpidetty koulujärjestelmä ‘Kaikkien koulu’ - Erityistuki heikosti suoriutuville (laaja- alainen)

Erityisopetuksen ja inkluusion strategia Suomessa ja Albertassa Ideologisesti vahva inkluusio (käytännössä ‘vähiten rajoittava ympäristö’) Erityisopetuspäätös perustuu puhtaasti diagnosointiin Yleisopetus + HOJKS (IPP) sijoitus tyypillisin’ Erityisluokkia ja erityiskouluja on edelleen Suomi Ideologisesti heikko inkluusio (käytännössä ‘vähiten rajoittava ympäristö’) Erityisopetuspäätös perustuu tarpeen arvioitiin Yleisopetus + HOJKS sijoitus tyypillisin Erityisluokkien oppilasmäärä kasvanut, erityiskoulujen vähentynyt

Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppimisympäristöt 1994 - 2007 Suomessa (Jahnukainen, 2011)

Käyttäytymishäiriöiden vuoksi erityisopetusta saaneet Suomessa ja Albertassa (SE/BD = ‘vaikea käyttäytymishäiriö, E/BD = lievä)

Yhteenvetoa ‘Maiden välinen vertailu on [lähes] mahdotonta, muttei silti hyödytöntä!’ Missään ei täysin inklusiivista koulujärjestelmää Suomi ei ole jälkijunassa, strategia on erilainen! Suomalaisen järjestelmän ‘salaisen aseen’ eli laaja-alaisen erityisopetuksen roolin täsmentäminen ‘response-to-intervention’ hengessä on käynnistynyt lakimuutoksen myötä