Hyvinvoinnin ABC itsensä ja muiden hyväksyminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Asenne kohilleen- ja tuas jaksaa!
Advertisements

Stressi ja sen käsittely lukiossa tai ammatillisessa oppilatoksessa
The Blue Day Book Bradley Trevor Greive (ISBN: )
Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen
VAPAAEHTOISTYÖSSÄ JAKSAMINEN OSAAMINEN Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
Stressi Stressi on elimistöön kohdistuvaa fyysistä tai psyykkistä, ympäristöstä tulevaa tai sisäsyntyistä kuormitusta.
ASUNTOLAKURSSI SUUNNITELMA.
Kansantaudit.
Tervetuloa vanhempainiltaan!
Soili Hyvärinen Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Lupa tulla näkyväksi Kemissä
ITSETUNTEMUS JA OMA OSAAMINEN
Juhani Tamminen ProAkatemialla vierailu 2014
TASAPAINON RAKENTAMINEN
Avaimia itsensä valmentamiseen
Riippuvuus tupakoinnista
Rajaa terveyden ja sairauden välille on vaikea vetää
Tutustumispäivä  8.00 aamukahvi  8.05 tervetuloa kouluun, rehtori Vesa Malin  8.10 Kuparivuoren koulussa opiskelusta, Vesa Malin  8.40 oppilaan.
Mielenterveys s. 110 –
Valmentajana kehittyminen
Opintojen mitoittaminen ja kuormitus Laura Hirsto KT, Pedagoginen yliopistonlehtori
Riippuvuus tupakoinnista
Elämänlaatu Mitkä tekijät vaikuttavat nuoren hyvinvointiin?
Asiajohtaminen missio, visio, arvot, tavoitteet, strategia, talous ihmisjohtaminen Työyhteisö; henkilöstö ja johto / kommunikointi, vuorovaikutus, tiimit,
Riippuvuus tupakoinnista
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Raunistulan koulun oppimis- ja osallisuuskysely luokille syyskuussa OHJE: Opettaja ohjaa työskentelyä. Kuva/dia heijastetaan videokameralla.
Sosiaalinen syrjäytyminen
SOSIOKULTTUURISIA NÄKÖKULMIA OPETTAJIEN ELÄKÖITYMISEEN
Masennus eli Depressio.
- Emotionaaliset muutokset vanhuudessa
tarkastelee vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen malleja ja niiden vaikutusta lapsen kehitykseen lapsen minäkuvan muodostuminen lapsella biologinen.
Psyykkistä terveyttä voi edistää Hurtig
Mitä yksilö / yhteisöt / yhteiskunta voi tehdä ehkäistääkseen mielenterveyden häiriöitä? vastaa vain siihen, mitä kysytään (keskity tähän koko vastauksen.
9 Mielihyvä ja riippuvuudet
Henkisen hyvinvoinnin häiriöt 1,5 % väestöstä sairastuu vuosittain 20% suomalaisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä Sukupuolierot melko suuret.
Mieli voi sairastua, niin kuin kehokin Erilaisia mielenterveysongelmia voi esiintyä kaiken ikäisillä Tilapäinen oire saattaa olla terveen mielen reaktio.
17. MIELIHYVÄ JA RIIPPUVUUS TERVEYSTIETO 7. Pohdi  Kirjoita lapulle TÄRKEIN sinulle mielihyvää tuottava asia  Onko mielihyvän lähde hyväksi terveydelle.
Turvallisuus ja ensiapu ihmiset, omaisuus, tieto, toiminta, ympäristö, työ Fyysinen, psyykkinen ja yhteisöjen turvallisuus Perustus-, tasa-arvo-, lukio-
8. MIELEN HYVINVOINTI TERVEYSTIETO 9. Mitä hyvää sinulle kuuluu tänään?
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
TERVEYSTIETO 8 1. Tunne itsesi. Tunne itsesi Itsetunto tarkoittaa omien hyvien puolien ja heikkouksien tuntemista sekä niiden arvostamista. Kukaan ei.
SYÖMISHÄIRIÖT. YLEISTÄ - SYÖMISHÄIRIÖT ALKAA USEIN NUORUUSIÄSSÄ - OVAT MIELEN JA KEHON SAIRAUKSIA -TAUSTALLA YLEENSÄ PSYYKKISTÄ PAHAA OLOA, PELKOA, JA.
12 Vaikeuksia voi ennaltaehkäistä ja niistä voi selvitä Ydinsisältö.
Mielenterveyden häiriöt
63. Mielenterveyden häiriöt
Terveyden määritelmät
Mielenterveyden häiriöt
TERVEYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Ulkoiset tapahtuma/sisäinen uhka
Mielenterveys PS5 LAJM.
Mielenterveys on psyykkisen, älyllisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, jossa yksilö ymmärtää omat kykynsä, pystyy toimimaan elämän normaalistressissä,
Abille stressikilpi? Sari Toivakka.
TE1 Terveyden perusteet
KRIISIT ja niiden kohtaaminen
Psyykkinen terveys.
opiskeluorientaatio (+)
Alkuitsearviointi Nimi: Ryhmä: Päivämäärä:
Päätösitsearviointi Nimi: Ryhmä: Päivämäärä:
Opintopsykologi Katja Hietanen
Ongelmista selvitään Ihmiset selviävät vaikeista kokemuksista luultua paremmin. Menetystä ja kriisiä ei käsitellä erityisissä vaiheissa. Bonnano: jopa.
Opintopsykologi Katja Hietanen
Taikapuhe Oy Riitta-Liisa Kanniainen
Volitioprosessi, tahdon!
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Opintopsykologi Katja Hietanen
Opintopsykologi Katja Hietanen
Tukihenkilöpäivät 2018 Jyväskylä Eija Himanen
Esityksen transkriptio:

Hyvinvoinnin ABC itsensä ja muiden hyväksyminen psyykkinen fyysinen perusasiat: uni ruoka liikunta ulkoilu säännöllinen ja turvallisuutta luova elämänrytmi itsensä ja muiden hyväksyminen itsensä kokeminen hyväksytyksi muiden taholta sellaisena kuin on positiivinen ajattelu sosiaalinen elämä; toimivat ihmissuhteet ja tuki sosiaalinen mahdollisimman tasapainoinen elämä; opiskelut ja vapaa-aika tasapainossa K.J/K.S 2004

Opiskelijan stressi - Näkyykö voimavaratankissasi pohja? Stressi on erilaisista paineista johtuva ylihälytystila Stressioireet ovat terveitä reaktioita mahdottomalta tuntuvaan ja hallitsemattomaan tilanteeseen Pieni koettu stressi saattaa olla hyväksi ja kannustaa opinnoissa etenemistä Suuri stressi voi pysäyttää koko opiskelun ja tuottaa niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin oireita – kun voimavaratankki tyhjenee, hyvältäkin tuntuvat asiat menettävät merkityksensä Jos monella elämänalueella tapahtuu muutoksia, se voi johtaa tankin tyhjenemiseen K.J/K.S 2004

Koulustressiä voi aiheuttaa: tehtävien ja kokeiden suuret määrät, liian tiukka aikataulu ylisuuret tavoitteet (itsen tai muiden asettamat), turhautumiset valinnanmahdollisuuksien paljous (oikea ala, oikea paikka, haluan tehdä kaiken ja hyvin) poissaolot, pöydälle kasaantuvat työt, myöhästely, asenne koulunkäyntiin (elämään), neloset vapaa-ajan ja koulun yhteensovittamisen ongelmat ihmissuhde- tai perhevaikeudet muu elämäntilanteen aiheuttama kuormittuminen Haluan olla vahva keinoja karttamatta, vaadin itseäni elämään yli voimavarojeni. K.J/K.S 2004

Huomaatko varoitusvalojen välähtelevän - Miten tunnistan itsessäni alkavan stressin? olen aina väsynyt, yöunet jäävät lyhyiksi, kiire tunkeutuu uniin päätä ja vatsaa särkee olen kiukkuinen, puhun negatiiviseen sävyyn ja hermoni palavat helposti mieleni on masentunut ja ahdistunut tai minulla on tyhjä, tunteeton olo millään ei ole mitään väliä, enkä jaksa innostua mistään en pysty keskittymään tunneilla kuuntelemi-seen tai kotona tehtä-vien tekoon, tekemättömät työt pyörivät mielessäni koen itseni jatkuvasti riittämättömäksi ja huonoksi keksin syitä olla lähtemättä kouluun vetäydyn kaveriporukasta ja harrastuksista K.J/K.S 2004

Stressin hallinta Pysähdy! pohdi, miksi sinulla on jatkuva kiire ja mitkä asiat ajavat sinua stressiin jos mahdollista, eliminoi stressin aiheuttajat mitä teet opiskelun vastapainoksi, mistä saat mielihyvää? liikkuessasi fyysinen rasitus vähentää henkistä painetta! muista rentoutua ja levätä onko viikonlopun viettosi pelkkää biletystä tai opiskelua? usko itseesi ja siihen, että asiat menevät aina parempaan suuntaan kartoita ihmissuhteitasi uskalla puhua tilanteestasi muista: oma arvosi ei ole pelkästään opintomenestyksestäsi riippuvainen! ovatko opiskelustrategiasi toimivia Sinulla itselläsi on muutoksen avaimet!! K.J/K.S 2004

Tapausesimerkkejä: Mikko, 1lk: opiskelustrategiat hukassa, paniikki lukion työmäärästä Liisa 1lk: yksinäisyys, pelokkuus Kalle 2lk: kotona riitaa, vanhempien kanssa hankaluuksia Sami, 3lk: epäonnistumisen pelko, alisuoriutuminen Sanni, 3 lk: tulee käytyä paljon viihteellä, päihteidenkäyttö runsasta Maija 3lk: lähestyvät kirjoitukset lamaannuttaa Teppo, 1lk: haittaava jännitys kokeissa, esitelmissä, sosiaalisissa tilanteissa Laura 2lk: itseinho, ahdistuneisuus Jari, 4lk: tulevaisuus pelottaa, ei suunnitelmia Sanna, 2lk: läheisen sairaus, kuolema Epämääräinen pahaolo, unettomuus, evvk-olo K.J/K.S 2004