TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN JA VERTAILU Kympit – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi –hanke Teemafoorumi, Kotka 15.9.2010 Ylitarkastaja Sinikka Tamminen, Opetushallitus

ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Akateeminen ja ammatillinen tunnustaminen Ammatillinen tunnustaminen, säännellyt ammatit, toimivaltaiset viranomaiset Ammatillinen tunnustaminen, ei-säännellyt ammatit Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset Opetushallituksen lausunnot Hakumenettelyyn vaikuttavat asiat Hakemusesimerkkejä sekä kysymyksiä ja vastauksia Tilastotietoja

Tutkintojen tunnustaminen, yleistä - jaetaan akateemiseen ja ammatilliseen tunnustamiseen - tunnustaminen antaa tiettyjä oikeuksia (jatko-opintoihin tai työhön liittyen), mutta ei tee tutkinnosta suomalaista - tunnustaminen ei anna oikeutta käyttää suomalaista tutkintonimikettä tai sen lyhennettä - perustuu kansainvälisiin ja pohjoismaisiin sopimuksiin, EU-direktiiveihin, lakeihin ja asetuksiin - opiskelijalla/hakijalla on valitusoikeus päätöksestä

Muu tutkintojen vertailu eri maiden välillä vertailun tarkoitus ratkaisee kuka vertailun tekee ja miten se tehdään (työllistyminen säänneltyyn/ei-säänneltyyn ammattiin, opiskelijavalinta ja opintojen hyväksilukeminen, titteli)

Opiskelemaan ulkomaisen tutkinnon pohjalta - Akateeminen tunnustaminen akateeminen tunnustaminen tarkoittaa hakeutumista koulutukseen ulkomaisen koulutuksen perusteella sekä ulkomaisten opintojen hyväksilukemista osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa päätökset tehdään korkeakouluissa/oppilaitoksissa Opetushallitus antaa tarvittaessa tietoa ulkomaisesta koulutuksesta >> kysymykset osoitteeseen recognition@oph.fi Jos tavoitteena on jatkaa opintoja Suomessa, ei Opetushallituksen päätöstä pääsääntöisesti tarvita. Poikkeus: kun henkilö hakee opettajan pedagogisiin opintoihin, edellyttävät korkeakoulut Opetushallituksen rinnastamispäätöstä.

Työhön ulkomaisen tutkinnon pohjalta. Kuka päättää kelpoisuudesta Työhön ulkomaisen tutkinnon pohjalta. Kuka päättää kelpoisuudesta? - Ammatillinen tunnustaminen Ammatillisella tunnustamisella tarkoitetaan päätöksen tekemistä ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta ammattipätevyydestä. Toimivaltainen viranomainen ja menettelyt riippuvat mm. seuraavista seikoista: Onko ammatti säännelty Suomessa? Tarvitaanko oikeus harjoittaa ammattia vai virkakelpoisuus? Tutkinnon suoritusmaa Hakijan kansalaisuus Tutkinnon taso: korkeakoulututkinto vai toisen asteen tutkinto? Onko hakijalla pätevyys tiettyyn ammattiin lähtömaassa?

Ammatillinen tunnustaminen Ei-säännellyt ammatit yksityisellä sektorilla tehtävä työ; julkisen sektorin tehtävät, joihin ei ole laissa tai asetuksessa määrättyjä kelpoisuusvaatimuksia Esimerkiksi yrityksissä: johtaja, kirjanpitäjä, talouspäällikkö työnantaja arvioi ulkomaista tutkintoa ja sen tuottamaa osaamista sekä tekee päätöksen koulutuksen sopivuudesta tehtävään silloin kun kyseessä on korkeakoulututkinto, voidaan henkilölle antaa Opetushallituksen päätös tason rinnastamisesta Kun kyseessä on ammatillinen tutkinto, voidaan antaa Opetushallituksen lausunto Opetushallitus antaa tarvittaessa tietoa myös työnantajille, kysymykset: recognition@oph.fi tai puhelimitse

Ammatillinen tunnustaminen Säännellyt ammatit, toimivaltainen viranomainen Säännelty ammatti = kelpoisuusvaatimukset on määritelty laissa tai asetuksessa. Suomessa n. 70 säänneltyä ammattia, joista suurin osa terveydenhuoltoalalla. Lista säännellyistä ammateista on Opetushallituksen verkkosivuilla. Ulkomaisen tutkinnon suorittaneelle on toimivaltaisen viranomaisen tehtävä päätös virkakelpoisuudesta tai oikeudesta harjoittaa ammattia. Virkakelpoisuudesta päättää Opetushallitus, tavallisimpia ammatteja: aineenopettajat, luokanopettajat, lastentarhanopettajat, lakimiehet, sosiaalityöntekijät, palomiehet Oikeudesta harjoittaa ammattia päättää ao. toimivaltainen viranomainen, esim. terveydenhuollon ammatit Valvira, eläinlääkärit Evira Oikeuden harjoittaa ammattia ulkomaisen tutkinnon perusteella myöntävät seuraavat viranomaiset: Terveydenhuollon ammatinharjoittajat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Laillistetut ammatit: lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko. Nimikesuojatut ammatit: apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi. Eläinlääkärit Elintarviketurvallisuusvirasto Julkishallinnon tilintarkastajat Julkishallinnon ja talouden tilintarkastuslautakunta Kauppakamarin tai keskuskauppakamarin hyväksymät tilintarkastajat Keskuskauppakamari Asianajajat Suomen Asianajajaliitto Merenkulun ammatinharjoittajat Merenkulkulaitos

Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset perustuvat kahteen lakiin: laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (lyh. AP-laki, 1093/2007, EU/ETA-alue) ja laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (lyh. UO-laki, 531/1986, muu maailma) päätös tehdään henkilökohtaisesta hakemuksesta, todistusasiakirjat vaaditaan minimiedellytys: tutkinto ja korkeakoulu virallisia ko. maan koulutusjärjestelmässä päätös antaa kelpoisuuden vaadittavan tutkinnon osalta; voi olla myös muita vaatimuksia (kielitaito) Hinta 204 euroa + 10 euroa toimituskulut päätöksestä on valitusoikeus

Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset, Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (AP-laki): sovelletaan kun hakija on EU/ETA-kansalainen ja ammattipätevyys on hankittu EU/ETA-maassa Periaate: myönnetään sama kelpoisuus kuin hakijalla on lähtömaassa Esim. psykologille ei voida myöntää luokanopettajan kelpoisuutta eikä luokanopettajalle aineenopettajan kelpoisuutta Päätös: kelpoisuus tiettyyn ammattiin tai nimeltä mainittuun tutkintoon (esim. luokanopettaja, englannin kielen opettaja lukiossa, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, oikeustieteen maisteri) voidaan tunnustaa myös muita kuin korkeakoulututkintoja jos on olennaisia eroja hakijan koulutuksen ja suomalaisen koulutuksen välillä voidaan asettaa korvaava toimenpide: sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe; ei voida vaatia tiettyjä opintoja ammattikokemus voi kompensoida eroja koulutuksen sisällössä

AP-laki: Korvaava toimenpide Korvaava toimenpide on tapa varmistaa, että hakijan ammatillinen pätevyys on riittävä. Sopeutumisaika tarkoittaa työskentelyä ao. ammatissa määräajan ohjauksen alaisena. Maksimiaika 3 vuotta. Kelpoisuuskoe on koe, jossa osoitetaan erilaisin tavoin ammatillinen osaaminen. Kelpoisuuskoe suoritetaan korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa, jossa voi suorittaa ao. ammattiin valmistavan tutkinnon. Opetushallituksen päätöksen mukana annetaan ohje korvaavan toimenpiteen suorittamisesta. Hakija ilmoittaa korvaavan toimenpiteen suorittamisesta Opetushallitukselle, joka tekee lopullisen päätöksen kelpoisuudesta.

Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset, UO-laki tutkinto tai opintosuoritus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen pääsääntöisesti ulkomainen tutkinto rinnastetaan tasoltaan Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tutkinto, tohtorin tutkinto) erityisestä syystä voidaan rinnastaa nimeltä mainittuun tutkintoon tai tietyn kelpoisuuden tuottaviin opintoihin (esim. opettaja) voidaan rinnastaa vain vähint. kolmivuotisia korkeakoulututkintoja lisävaatimukseksi voidaan asettaa Suomessa korkeakoulussa suoritettavia opintoja, joiden määrälle on asetuksessa yläraja (opintosuorituksen rinnastamisessa)

UO-laki: Täydentävät opinnot Silloin kun rinnastetaan tutkinnon taso ei täydentäviä opintoja voida vaatia. Rinnastettaessa tietyn kelpoisuuden tuottavaan tutkintoon tai opintoihin riippuu täydentävien opintojen määrä ja sisältö hakijan tutkinnon ja suomalaisen tutkinnon välisistä eroista. Tarvittaessa pyydetään lausunto ao. koulutusta järjestävästä korkeakoulusta. Esim. rinnastettaessa opettajan pedagogisiin opintoihin vaaditaan tavallisesti 15 op:n laajuiset täydentävät opinnot. Täydentävien opintojen suorittamiseksi on haettava opiskeluoikeutta korkeakoulusta. Täydentävät opinnot suoritettuaan henkilö on kelpoinen Opetushallituksen päätöksessä mainittuun tehtävään. Erillistä päätöstä kelpoisuudesta ei tarvita.

Lausunnot ulkomaisista toisen asteen tutkinnoista Opetushallitukselta voi pyytää lausuntoa silloin, kun hakijan ulkomailla suoritettua tutkintoa ei voida rinnastaa suomalaiseen korkeakoulututkintoon, mutta tutkinto on suoritusmaassa viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluva ammatillinen tutkinto. lausunnossa annetaan tietoa tutkinnon sisällöstä ja tasosta, sekä tutkinnon antamasta pätevyydestä lähtömaassa tutkintoa verrataan lähinnä vastaavaan suomalaiseen koulutukseen lausunnosta voi olla hyötyä työelämässä tai jatko-opintoihin haettaessa virkakelpoisuutta lausunto ei tuota hinta 98 euroa (+ alv 22 %) + toimituskulut 10 euroa

Lisätietoa suomeksi: www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen ruotsiksi: www.oph.fi/examenserkannande englanniksi: www.oph.fi/recognition Sivut sisältävät mm. erilliset hakulomakkeet ja ohjeet tutkintojen tunnustamista sekä lausuntoja varten, tietoa säännellyistä ammateista. Tiedustelut recognition@oph.fi

Millainen hakemus ja mihin? Hakumenettelyyn vaikuttavat asiat Tutkinnon suoritusmaa Hakijan kansalaisuus Tutkinnon taso: korkea-asteen tutkinto vai toisen asteen tutkinto? Tarvitaanko akateemista vai ammatillista tunnustamista? Onko ammatti säännelty Suomessa? Onko hakijalla pätevyys tiettyyn ammattiin lähtömaassa? Tarvitaanko oikeus harjoittaa ammattia vai virkakelpoisuus?

Esimerkkejä hakumenettelystä, toimivaltaiset tahot 1. Jos haluat jatkaa opintoja Suomessa >> yhteys korkeakouluun/oppilaitokseen 2. Jos olet terveydenhuollon ammattilainen ja haluat oikeuden harjoittaa ammattia; riippumatta siitä missä maassa olet tutkinnon suorittanut ja minkä maan kansalainen olet >> hakemus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira) 3. Jos olet eläinlääkäri ja haluat oikeuden harjoittaa ammattia: riippumatta siitä missä maassa olet tutkinnon suorittanut ja minkä maan kansalainen olet >> hakemus Elintarviketurvallisuusvirastoon (Evira)

Esimerkkejä hakumenettelystä, toimivaltaiset tahot 4. Jos olet valmistunut johonkin muuhun ammattiin, joka löytyy säänneltyjen ammattien listasta, ja haluat kelpoisuuden samaan ammattiin Suomessa >> Tarkista listasta toimivaltainen viranomainen ja selvitä hakemusmenettely kyseiseltä viranomaiselta Useimmissa tapauksissa toimivaltainen viranomainen on Opetushallitus.

Esimerkkejä hakumenettelystä, hakemus Opetushallitukseen 1. Jos olet EU/ETA-maan kansalainen ja olet suorittanut ammattipätevyyden tuottavan tutkinnon (korkeakoulututkinto tai muu tutkinto) EU/ETA-maassa (esim. opettaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, lastenhoitaja, juristi, palomies, poliisi) >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 2. Jos olet suorittanut ulkomailla vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon, joka tuottaa kelpoisuuden tehtävään, joka ei Suomessa ole säännelty (esim. insinööri, johtaja, ekonomisti, Master of Commerce, ekonomexamen, Magister Artium): riippumatta suoritusmaasta ja kansalaisuudesta >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohta 2

Esimerkkejä hakumenettelystä, hakemus Opetushallitukseen 3. Jos olet muun kuin EU/ETA-maan kansalainen ja olet suorittanut ammattipätevyyden tuottavan korkeakoulututkinnon (esim. opettaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja) missä maassa tahansa >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 4. Jos olet suorittanut ulkomailla ammatillisen tutkinnon tai enintään kaksivuotisen korkeakoulututkinnon, riippumatta kansalaisuudesta >>Opetushallitus, lausuntohakemus

Esimerkki 1, virkakelpoisuushakemus Opetushallitukseen Tutkinnon suoritusmaa: EU/ETA-maa tai Sveitsi; kansalaisuus: EU/ETA-maan tai Sveitsin; kelpoisuus suoritusmaassa ammattiin, joka säännelty Suomessa; tutkinnon taso: korkeakoulututkinto Kelpoisuusvaatimus: tietyntasoinen tutkinto > tunnustamishakemus, kohta 2, vain korkeakoulututkintoja voidaan rinnastaa Saksalainen, joka on suorittanut lääketieteen tohtorin tutkinnon Saksassa, voi hakea tutkinnon tason rinnastamista suomalaiseen tohtorin tutkintoon. Kelpoisuusvaatimus: nimeltä mainittu tutkinto tai tietyt opinnot > tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 Suomalainen, joka on suorittanut Ruotsissa lärarexamen-tutkinnon, voi hakea luokanopettaja- tai aineenopettajakelpoisuuden tunnustamista, lisäksi annetaan erikseen päätös tutkinnon tason rinnastamisesta. Italialainen, joka on suorittanut Italiassa juristin tutkinnon, voi hakea kelpoisuutta virkaan, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin tutkinto, lisäksi annetaan erikseen päätös tutkinnon tason rinnastamisesta.

Esimerkki 2, virkakelpoisuushakemus Opetushallitukseen Tutkinnon suoritusmaa: EU/ETA-maa tai Sveitsi; kansalaisuus: EU/ETA-maan tai Sveitsin; kelpoisuus suoritusmaassa ammattiin, joka säännelty Suomessa; tutkinnon taso: toisen asteen tutkinto Kelpoisuusvaatimus: nimeltä mainittu tutkinto tai tietyt opinnot > tunnustamishakemus, kohta 3 Suomalainen, joka on suorittanut Ruotsissa brandman-koulutuksen, voi hakea päätoimisen pelastustoimintaan osallistuvan miehistön kelpoisuutta Ahvenanmaalainen, joka on suorittanut Ruotsissa barnskötare-koulutuksen, voi hakea kelpoisuutta toimiakseen lasten päivähoidossa (sosiaalialan kelpoisuus). Virolainen, joka on suorittanut Viron SNT:ssa eli entisessä Neuvostoliitossa lastentarhanopettajan tutkinnon, jonka jokin EU/ETA -maa on tunnustanut ja jossa hakija on työskennellyt ammatissa vähintään kolme vuotta, voi hakea ammattipätevyyden tunnustamista (AP-laki)

Esimerkki 3, virkakelpoisuushakemus Opetushallitukseen Tutkinnon suoritusmaa: EU/ETA-alueen ulkopuolinen maa; kansalaisuus: mikä tahansa; tutkinnon taso: korkea-asteen tutkinto Kelpoisuusvaatimus: tietyntasoinen tutkinto > tunnustamishakemus, kohta 2, vain korkeakoulututkintoja voidaan rinnastaa Venäläinen, joka on suorittanut insinöörin tutkinnon Venäjällä, voi hakea tutkinnon tason rinnastamista. Ei voida rinnastaa diplomi-insinööriin, koska se ei ole säännelty ammatti Suomessa. Kelpoisuusvaatimus: nimeltä mainittu tutkinto tai tietyt opinnot > tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 Venäläinen, joka on suorittanut Venäjällä korkeakoulututkinnon, joka tuottaa opettajankelpoisuuden, voi hakea opettajatutkinnon rinnastamista Intialainen, joka on suorittanut Intiassa Master of Science –tutkinnon pääaineena Social Work, voi hakea tutkintonsa rinnastamista sosiaalityöntekijältä vaadittaviin opintoihin

Esimerkki 4, lausuntohakemus Opetushallitukseen Tutkinnon suoritusmaa: EU/ETA-alueen ulkopuolinen maa; kansalaisuus: mikä tahansa; tutkinnon taso: toisen asteen tutkinto EU/ETA-alueen ulkopuolelta voidaan rinnastaa ainoastaan korkeakoulututkintoja. Tutkinnon suorittanut voi hakea Opetushallituksen lausuntoa. Lausunto ei tuota virkakelpoisuutta, mutta voi olla hyödyksi työnhaussa. Hakijalla kelpoisuus suoritusmaassa ammattiin, joka säännelty Suomessa: Ainakin Venäjällä, Irakissa, Iranissa ja Kiinassa on toiselle asteelle sijoittuvia opettajakelpoisuuden tuottavia tutkintoja. Näitä ei voida rinnastaa, joten rinnastamishakemus on turhaa työtä.

Tilastotietoa 1997 - 2009 1997 – 2009 yhteensä noin 5800 tunnustamishakemusta 1998: 264 hakemusta; 2009: 715 hakemusta Hakemusten määrä kasvaa noin 10 % vuosittain Annettu yhteensä 4786 päätöstä, joista noin 67 % UO-lain mukaisia Kielteisiä päätöksiä 0,7 % 28 valitusta Hakijan kansalaisuus: Suomi 34 %; muu EU/ETA 14 %; muu kuin EU/ETA 51 %; ei kansalaisuutta 1 %

Yleisimmät tutkinnon suoritusmaat - Neuvostoliitto ja Venäjä 42,7 % - Iso-Britannia 9,4 % - Ruotsi 8,5 % - Saksa 4,8 % - Yhdysvallat 3,9 % - Viro 3,9 % - Ranska 2,4 % - Unkari, Ukraina, Puola, Alankomaat, Irak ja Italia n. 1 % kukin Kaikkiaan 124 maata.

Tietyn kelpoisuuden tuottaneet päätökset: Koulutusalat Opetusala 77 % Oikeustieteen ala 10 % Sosiaaliala 10 % Pelastusala 2 % Kirjastoala 1 % Muut alle 1 %