Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? Eija Rautakorpi työllisyyspäällikkö, KM eija.rautakorpi@mtkl.fi Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö?

PSYYKKINEN SAIRASTUMINEN ”Pelkään tulevani hulluksi Kummalliset ajatukset pyörivät päässäni Herään yöllä, enkä tiedä kuka olen ja missä olen En tiedä mitään Kauhistuttavan hetken ajan, vain olematta kukaan.” Päivi Rissanen

Psyykkisten sairauksien luonne ”Minä olen” –sairaus Oletus: Sairauden ajatellaan määrittelevän ihmisen koko persoonaa ja olemista; myös kuntoutujat itse usein ajattelevat näin

Masennus –kansantautimme? arvioiden mukaan n. 5%:lla väestöstä on kliinisesti merkittävä masennustila: naisista 8% ja miehistä 4% on kokenut vakavan masennusjakson (Terveys 2000 tutkimus) Eniten vakavan masennuksen kriteerit täyttävää masennusta esiintyy 18-29 - vuotiaiden ikäryhmässä: naiset 18% / miehet 6%) (Terveys 2000 tutkimus)

Nuoret mielenterveyskuntoutujat ammatilliseen kuntoutuksen Mielenterveyssyistä myönnetään vuosittain noin 8000 työkyvyttömyyseläkettä: näistä puolet masennus –diagnoosin vuoksi Työkyvyttömyyseläkkeistä kolmannes myönnetään alle 35-vuotiaille.

Sairastumisesta ja kuntoutumisesta Sairastuminen vaikea trauma keskeinen ahdistava kysymys: ”mitä elämästäni voi enää tulla?” Hoito – kuntoutus – kuntoutuminen Sairastumista ei voi hävittää itsestä pois: hyväksyminen, ettei tapahtunutta voi muuttaa Voinnin vaihtelut osa psyykkistä sairastumista

Diagnoosia tulisi pitää ihmisen sen hetkisen elämän ja elämäntilanteen kuvauksena. Diagnoosin saaminen voi selkiyttää tilannetta, mutta se ei ennusta sairauden seurauksia.

Mielenterveysongelmista kuntoutuminen on muutosta vastaanottavasta ja riippuvaisesta potilaan roolista aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässä on yleensä vuosien prosessi: potilas, toipilas, kuntoutuja, kuntoutunut

Mielenterveysongelmista kuntoutuminen on syvästi henkilökohtainen muutosprosessi, jossa ihmisen asenteet tunteet elämän päämäärät toimintatavat taidot roolit muuttuvat ON UUDENLAISEN SISÄISEN PUHEEN MUODOSTUMISTA

”Mitä on mielenterveys? Puhumme usein ”normaaliudesta” mielenterveyden vastakohtana. Normaalius määräytyy usein yksilöllisten kokemusten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten vaateiden mukaan. Meillä on jokseenkin jokaisella erilainen käsitys normaaliudesta. Kuka sen määrittelee ja missä kulkee raja? ”

Mielenterveys ja opiskelu Mielenterveys on henkistä hyvinvointia ja toimintakykyä Mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö on hyvä ympäristö kaikille Mielenterveyden tukeminen on oppilaitoksessa jokaisen tehtävä

Mitä näen? sairautta erilaisuutta Ongelmai- suutta yksilöllisyyttä

Mihin tarvitsen diagnoositietoutta? Tavallisimmat mielenterveyden häiriöt: Neuroosit (pelko-, pakko- ahdistusneuroosi) Psykoosit (vakava tunne- elämän häiriö) Persoonallisuushäiriöt (häiriöt minä –kuvassa) Mielialahäiriöt (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö)

Oireita ja merkkejä mielenterveyden häiriöistä Ahdistunut, pelokas, vetäytyvä Menee helposti lukkoon Pakko-oireinen: pikkutarkka, muodollinen, jäykkä, toistaa asioita Epäluuloinen, tulkitsee asioita väärin Aloitekyvytön, apaattinen, hajanainen Keskittymisvaikeuksia Oppimisvaikeuksia Kielen ja puheentuottamisen vaikeuksia Käyttäytymisen muuttuminen (maanisuus – masennus)

Mielenterveysongelmat ja oppimisen suhde A) AHDISTUS JA TARKKAAVUUS- ONGELMAT Oppiminen vaikeaa Huomion suuntaaminen vaikeaa Kognitiiviset häiriöt B) MASENNUS Energian puute Jaksaminen Kognitiiviset häiriöt

Mielenterveysongelmat ja oppimisen suhde VAIKEAT MIELENTERVEYS- ONGELMAT (PSYKOOSI, VAKAVA- ASTEINEN MASENNUS) Oppimisen prosessit eivät aina käynnisty lainkaan

Kognitiiviset häiriöt Toiminnanohjaus Abstraktin ajattelun häiriöt Muistin vaikeudet Stressin sieto Havaitsemisen häiriöt ”Jähmeys” Kielelliset vaikeudet

Toiminnanohjaus Aloitekyky Ajan hahmottaminen Suunnittelu ja organisointi Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Oman toiminnan arviointi Itsensä motivointi

Kun mitään ei näytä tapahtuvan… Hyvän aikomuksen näkeminen Mihin kiinnitämme huomiota? LOPPUTULOS YRITYS HYVÄ AIKOMUS

Mitä kuulen, sen unohdan. Mitä näen, sen ymmärrän Mitä kuulen, sen unohdan. Mitä näen, sen ymmärrän. Mitä teen, sen muistan

Koulutuksessa tärkeäksi koettuja elementtejä Retket, elämykset ja liikunta Elämän tarkoituksen ja arvojen pohtiminen Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys Oppiminen ja uusien asioiden käsittely Ryhmän tuki ja yhdessäolo Itse tekeminen ja ryhmätyöskentely Lähde: Jouni Puumalainen ja Eija Rautakorpi: Olen menossa valoisampaan suuntaan – Työllistymisjakson ja kuntouttavan koulutuksen yhdistäminen seurantatutkimuksen valossa. Mielenterveyden keskusliitto. 2007.

Vakavasta masennuksesta kuntoutuva Ohjatessa tärkeää: - Pienet onnistumiset, rohkaisu, kannustus - Oman panoksen merkitystä ei usein huomata ilman selkeää alleviivausta - Rohkaise ilmaisemaan todellisia tarpeita: mitä haluat, mitä et halua - Opiskelija ei aina kykene ilmaisemaan omaa osaamattomuuttaan, vaan haluaa tehdä hyvän vaikutuksen

Psykoositasoisista häiriöistä kuntoutuva Ohjatessa tärkeää stressitason matalalla pitäminen häiriötekijöiden minimointi ei liikaa uutta kerralla uudet ihmiset stressitekijä opiskelijan kanssa neuvotellen etsitään stressittömimmät työtavat Rohkaisu, alkuun saattaminen tärkeää Opiskelijan tilanteen ymmärtämistä helpottaa, jos hän itse kertoo mahdollisista opiskelua haittaavista oireista

Pienet askeleet johtavat suureen muutokseen Haaste kerrallaan… Askel kerrallaan… Katse riittävän pitkällä!

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? Ryhmätyö Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? Mitä opiskelijalta ja opettajalta vaaditaan? Mikä on normaalia? Mikä opiskelijan erityistarpeet huomioivaa? - Mikä voisi hyödyttää kaikkia?

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? 1. Yhteisöllisyys asenteena oppilaitoshenkilökunta ja opiskelijat näkevät yhteisöllisyyden merkityksen henkiseen hyvinvointiin ja oppimisen tuloksiin: pienten tekojen kautta suuriin tuloksiin 26

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? 2. Fyysinen ympäristö yhteisöllisyyden tunnun huomioiminen rakennuksissa ja luokissa 27

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? 3. Tukipalvelujen näkyvyys ja normalisointi - avoimuus tiedonsaanti kyky kuunnella (aikaa) 28

Opettajalta vaaditaan Asioiden toistamista Asioiden kirjaamista taululle tai fläpille Useiden oppimiskanavien hyödyntämistä (visuaalisuus, auditiivisuus, kinesteettisyys)

Opiskelijalta vaaditaan Omaan oppimistyyliin tutustumista Muististrategioiden oppimista Havaitsemisen vaikeuksista kertomista opettajalle Rajojen asettamista omalle jaksamiselle

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? Luottamus, avoimuus Ei salailua, häpeän tunnetta Luonteva suhtautuminen mielenterveyden ongelmiin Tunne kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisesta ”Mä koin että mä en pärjää toisten mukana ja muuta. Ja mä sitten pari kertaa lähin kesken tuntia pois ja vähän niinku itku kurkussa. --- Mä taas jotenkin koin ett mä en uskaltanut kysyä kun jotakin opetettiin, jos mä en heti ymmärtänyt sitä. Mä koin sillä tavalla ett mä niinku hiastan niitä sitä oppimista tai opettamista. Mutta mä sain silleen sellasta hyvää palautetta, että pitää ihan rohkeesti nostaa käsi ylös ja vaikka sanoa ett tuu auttaan. Tää opettaja suhtautui ihan hyvin.”

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? Itsearvostuksen tukeminen ”Mull on ollut hirvee hätä, että miten mä jaksan tän loppuun asti ja on täytynyt ajatella hirveen kauas, että entäs sit, miten mä sen jaksan, herranjestas, jaksanko minä, pystynkö. Ett ei niinku oikeen oo jaksanut luottaa omiin kykyihin välillä. Miettii, että kauheeta, jos ei jaksakaan enää.” Opiskelijan oma käsitys itsestään ennustaa parhaiten menestymistä opinnoissa Rohkaisu, kannustus Arkinen keskustelu, läsnäolo, kuuntelu Aitous: kuntoutujilla usein erityinen herkkyys aistia tunneilmapiiriä

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? Palaute Osaamisen alleviivaamista, Omat taidot usein aliarvioidaan Turvallisuus, selkeys, ennustettavuus Kun oma sisäinen maailma on pirstaleinen, tärkeää, että ulkoinen ympäristö on ennustettava Ahdistus ja jännittäminen sitovat voimia

Opettajan/ ohjaajan sudenkuoppia Liiallinen ymmärtäminen Joustavuutta ja ymmärtämistä vaaditaan, mutta yhtä lailla jämäkkyyttä ja sopimuksista kiinni pitämistä Sairaudella osataan myös hakea lisävapauksia: ”Musta tuntu, että mä ehkä ymmärsin joskus vähän liikaa. Kyllä opettaja voi olla vähän semmonen tiukempikin, asettaa myöskin niitä rajoja. Se kuuluu tähän opiskeluun, että tässä tietyt asiat täytyy suorittaa ja on velvollisuuksia, jos on jotain muutakin.”

Opettajan/ ohjaajan sudenkuoppia Aiheettomat syyllisyydentunteet Voinnin vaihtelut osa psyykkistä sairastumista ”Sen tässä on oppinut, että ei syyllistä itseään siitä, jos opiskelijalla on vaikeeta tai opiskelija on ahdistunut. Että tuntee sen taudin tai sen sairauden kuitenkin silleen, että siinä on erilaisia vaiheita ja erilaisia jaksoja, että jos joku voi huonommin niin se pitää hyväksyä ja sitten vaan jatkaa sen muun ryhmän kanssa.”

Opettajan/ ohjaajan sudenkuoppia Yksin tekeminen Mahdollisuus jakamiseen, työnohjaukseen, koulutukseen ”Yksi virhe vois olla se, että opettaja vastaisi kaikesta yksin. Että ei osaisi jakaa sitä vastuuta kollegoille, aineenopettajille, tän oppilaitoksen tiimille. Mä oon huomannut, että kannattaa puhua mahdollisimman paljon siitä, että mulla on tämmönen juttu tai etsin työharjoittelupaikkoja, ihan vain puhua, että neuvokaa nyt mua, että nyt mä en keksi enää mitään. --- Että ei oo semmonen kaiken osaava, vaan myöntää sen, että mä en tiedä tai mä oon nyt vähän ymmällä.”

Opettajan/ ohjaajan sudenkuoppia Työajan rajaamattomuus - Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen lähtökohtana - Työn rajat löydyttävä itseltä

Opetushenkilöstön jaksamista tukevat Koulutus, kollegoiden tapaaminen ”Se mikä oli kauheen hyvä oli silloin kun niitä Mielenterveyden keskusliiton opettajien koulutuksia, pääsi tapaamaan muita vastaavan työn tekijöitä niin huomas, että ihan samoja juttuja nää on. Se oli kans semmonen, mikä toi semmostä henkistä tukea ja varmuutta ja varmistusta sille, että suunnilleen tietää sen, mitä on tekemässä.”

Millainen on mielenterveyttä tukeva opiskeluympäristö? Yhteistyön haasteet Opiskelija päähenkilö, mukana häntä koskevissa neuvotteluissa – salassapitovelvollisuus ei tule yhteistyön esteeksi Yhteistyö mahdollisimman avointa opiskelijan suuntaan Suunnitelma jo etukäteen, jos tulee vaikeampia vaiheita Tilanne vaikea, kun opiskelija ei koe tarvitsevansa apua Oma huoli puheeksi: kun puhutaan omasta huolesta, ei anneta vaikutelmaa, että itsellä olisi tieto siitä, miten asia ”oikeasti” on Kenenkään puolesta ei voi kuntoutua

Kirjallisuus Kiljava toim. (2001) Mielenterveyskuntoutujat opintiellä. Mielenterveyden keskusliitto. Puumalainen ja Rautakorpi (2007). Olen menossa valoisampaan suuntaan. Työllistymisjakson ja kuntouttavan koulutuksen yhdistäminen seurantatutkimuksen valossa. Raportti 2/2007. Mielenterveyden keskusliitto. Rautakorpi (2002) Ihminen paikallaan. Pitkäaikaistyöttömien mielenterveyskuntoutujien työhön kuntoutuminen. Mielenterveyden keskusliitto. Veijalainen (2007) Mielenterveyskuntoutujille suunnatun valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tuloksellisuus opiskelijoiden kokemana. Pro gradu – työ.