Lause, lauseke ja lauseenjäsennys Jouni Viuhko 2011

Lause ja sen rakenne Lause on persoonamuotoisesta verbistä ja lausekkeista muodostuva kokonaisuus. Persoonamuotoinen verbi tarvitaan jokaiseen lauseeseen. Muut sanat muodostavat lausekkeita. Ne voivat muodostua yhdestä tai useammasta sanasta. Kukin lauseke muodostaa merkityskokonaisuuden. Jouni Viuhko 2011

Lause ja sen rakenne Joskus persoonamuotoinen verbi tai verbit voivat yksin muodostaa lauseen. Niiden rinnalla ei silloin ole lausekkeita, ehkä vain partikkeli. Esim. Tuulee. Sataa ja tuulee. Jouni Viuhko 2011

Lause ja sen rakenne Verenhimoinen Dracula väijyy nuorta tyttöä lauseke verbi lauseke puutarhassa. lauseke Kukin lauseke muodostaa siis oman merkityskokonaisuuden: kuka väijyy, ketä väijytään, missä väijytään? Jouni Viuhko 2011

Lause ja sen rakenne Lausetta voi lihottaa tai laihduttaa. Lihottamalla lauseeseen lisätään uusia lausekkeita tai lausekkeen osia, laihduttamalla poistetaan lausekkeita tai lausekkeen osia. Esim. Dracula väijyy. Verenhimoinen Dracula väijyy tyttöä. Verenhimoinen Dracula väijyy tyttöä linnan puutarhassa. Jouni Viuhko 2011

Lausekkeen osat Lauseke koostuu pääsanasta eli edussanasta ja määritteistä. Määritteet täsmentävät pääsanaa ja antavat siitä lisätietoa. Koko lauseen merkitys muuttuu, jos lausekkeen pääsanoja vaihdetaan. Kartanon asukkaat pelkäävät verenhimoista määrite pääsana verbi määrite vampyyria todella paljon. pääsana määrite pääsana Jouni Viuhko 2011

Lausekkeen osat Pääsana sijaitsee suomen kielessä yleensä lausekkeen lopussa. Määritteen ja pääsanan paikkaa ei tavallisesti voi asiatekstissä vaihtaa keskenään. Järkyttyneet ihmiset heiluttavat suuria määrite pääsana määrite krusifikseja . pääsana Jouni Viuhko 2011

Lausekkeen osat Määrite vastaa kysymyksiin kenen tai millainen pääsana on. Asukkaiden krusifiksit oli päällystetty puhtaalla kullalla. Määrätietoinen Van Helsing ei pelännyt viiden metrin korkuista Draculaa. Jouni Viuhko 2011

Lauseenjäsenet Lausekkeilla ja verbeillä on omat nimensä lauseen osina eli lauseenjäseninä. Nälkäinen Dracula hioi teräviä kulmahampaitaan subjekti predikaatti objekti ennen illallista. adverbiaali Kreivi on todella nälkäinen. subj. predikaatti predikatiivi Jouni Viuhko 2011

Lauseenjäsenet Lauseenjäsennyksessä tutkitaan sitä, mikä tehtävä sanoilla on lauseessa. Aiemmin sanoja on mm. luokiteltu sanaluokkiin ja taivutettu nomineja sijamuodoissa sekä verbejä persoona- ja aikamuodoissa. Lauseenjäsenenä samalla sanalla voi olla erilaisia tehtäviä lauseessa. Esim. Van Helsing heitti kivellä Draculaa. (tekemisen kohde) Dracula oli viettänyt koko päivän lepäillen arkussaan. (tekijä) Draculassa alkoi tapahtua outoja muodonmuutoksia. (paikka) Jouni Viuhko 2011

Lauseenjäsenet Lauseenjäseniä on viisi. Ne pitää etsiä eli jäsentää yksittäisestä lauseesta seuraavassa järjestyksessä: Etsi predikaatti eli persoonamuotoinen verbi. Ryhmittele sen jälkeen muut sanat lausekkeiksi pääsanoineen. Etsi subjekti. Etsi objekti. Etsi predikatiivi. Se löytyy yleensä vain silloin, jos predikaatti on olla-verbi. Etsi adverbiaali. Sanoja yhdistäviä konjunktioita ei jäsennetä. Ne eivät kuulu mihinkään lauseenjäsenten ryhmään. Jouni Viuhko 2011

Predikaatti Predikaatti (pred.) on lauseen tärkein osa. Se on persoonamuotoinen verbi, joka ilmaisee, mitä lauseessa tapahtuu tai mitä lauseessa tehdään. Jokainen lause tarvitsee predikaatin. Ilman predikaattia lause on vajaa: Nyt alennusmyynnissä halpoja kenkiä! Predikaatti etsitään kuten sanaluokkien verbiä on totuttu etsimään. Se ilmaisee tekemistä, tapahtumista, sanomista, olemista, ajattelemista tai tuntemista. Jouni Viuhko 2011

Predikaatti Yhtenä persoonamuotoisena verbinä: Kartanon aaveet säikyttelevät matkailijoita. Matkailijoita pelotellaan kartanossa. Verbin liittomuotona: Matkailijat eivät aiemmin olleet pelänneet näitä aaveita. Paikalliset asukkaat ovat uskoneet aaveisiin. Joidenkin mukaan tarinassa ei ole mitään perää. Verbiketjuna: Aaveet alkoivat pelotella muita jo 1800-luvulla. Niitä pitää muistaa kunnioittaa. Jouni Viuhko 2011

Predikaatti Voi olla yksipersoonainen ja voi muodostaa yksinkin lauseen. Mennään! Kummastuttaa. Sataa ja tuulee. Yhdestä lauseesta voi löytyä useita predikaatteja. Matkailijat vain nauttivat säästä ja ihastelivat maisemia, vaikka aaveet suunnittelivat parhaillaan iskevänsä eväiden kimppuun. (kaksi lausetta---» neljä predikaattia) Jouni Viuhko 2011

Subjekti Subjekti (subj.) on predikaatin ohella lauseen tärkein jäsen. Subjekti ja predikaatti ovat tavallaan rakastavaisia: niillä on lähes aina suhde. Predikaatti elelee harvoin yksin. Subjekti täydentää sitä ja se etsitään predikaatin avulla. Subjekti ilmaisee predikaattiverbin toiminnan tekijän. Subjekti löytyy siis kysymällä kuka tai mikä tekee. Jouni Viuhko 2011

Subjekti Subjekti ilmaisee tekijää Dracula imee verta. Raivostuneet matkailijat lähtivät kartanosta. Oranssinvärinen Halloween-kurpitsa kyyhötti nurkassa. Subjekti ilmaisee kokijaa tai olijaa Entiset asukkaatkin pelkäsivät asua kartanossa. Lepakoita ei ole juuri nyt ullakolla. Ne ovat siellä öisin. Subjekteja voi olla yksi tai useampia Nuori veri ja uudet ihmiset houkuttelevat nälkäistä Draculaa. Jouni Viuhko 2011

Subjekti Subjekti on aina lauseke, jonka pääsana on substantiivi tai pronomini Sanoinkuvaamaton pelko valtasi kartanon asukkaat. subst. He suunnittelivat lähtevänsä heti kotiin. Pron. Predikaatilla ja subjektilla on suhde, jonka nimi on kongruenssi Jos predikaatti on yksikössä, subjekti on yksikössä. Jos predikaatti on monikossa, subjekti on monikossa. Esim. Vampyyri aterioi….Vampyyrit aterioivat Jouni Viuhko 2011

Subjekti Yleensä subjekti eli lauseen tekijä on selvästi esillä Hän pelkää pimeää. Joskus subjekti on sulautunut predikaattiin Pelkäämme pimeää. Pelkäsin pimeää. Subj.+pred. Subj.+pred. Passiivilauseissa tekijä eli subjekti piileskelee Pimeää pelätään yleisesti. pred. Subjekti voi olla myös täysin poissa Linnassa eksyy helposti. Mene tuonne! Ulkona sataa. pred. pred. pred. Jouni Viuhko 2011

Subjekti Subjekti voi olla kolmessa sijamuodossa: nominatiivissa, genetiivissä tai partitiivissa Subjekti nominatiivissa: Lepakot hätistelevät asukkaita. Halloween on huomenna. Subjekti genetiivissä: Tässä kartanossa matkailijoiden pitää varautua outoihin ilmiöihin. Pienen pojan onnistui piiloutua varastoon. Subjekti partitiivissa: Draculasta on kirjoitettu monia kirjoja. Draculaa jahdattiin pitkin maita ja mantuja. Jouni Viuhko 2011

Objekti Objekti (obj.) ilmoittaa tekemisen ja toiminnan kohteen tai tuloksen. Se sijaitsee yleensä heti predikaattiverbin jäljessä. Objekti löytyy kysymällä minkä tekee tai mitä tekee. Esim. Luemme kauhuromaaneja. Katsoin hyvän Frankenstein-elokuvan. Vampyyri hörppi veren. Kenet ihmissusi säikäytti? Vanha nainen lauloi outoa laulua. Draculan arkku avattiin hitaasti ja varoen. Jouni Viuhko 2011

Objekti Kaikki verbit eivät sovi yhteen objektin kanssa. Olla-verbi ei voi koskaan saada objektia. Objektia ei yleensä ole verbeillä, joilta puuttuu tekemisen kohde tai tulos kuten esimerkiksi verbeiltä herätä, kuolla, syntyä, heilua, kaatua, vapista, hikoilla, kilistä, kaikua, myöhästellä, nukkua. Objekti voi puuttua lauseesta muistakin syistä; kaikki lauseet eivät tarvitse objektia. Esim. Seudulla uskottiin, että talossa kummitteli. Jouni Viuhko 2011

Objekti Objekti voi olla neljässä eri sijamuodossa: nominatiivissa, genetiivissä, partitiivissa ja akkusatiivissa (minut, sinut hänet, meidät, teidät, heidät, kenet). Partitiivi on yleisin objektin sijamuodoista. Objekti nominatiivissa: Näin korpit ja kuulin äänet. Maanalainen loukko tutkittiin tuloksetta. Objekti genetiivissä: Noita huusi pelätyn loitsun. Muistin vain sumuisen yön ja uhkaavan enteen. Objekti partitiivissa: Hän tuijotti häkeltyneenä kirottua kartanoa. Kukaan ei uskonut pelättyä sukukirousta. Objekti akkusatiivissa: Teidät vaivutettiin uneen. Jouni Viuhko 2011

Objekti Joskus objektin ja subjektin erottaminen lauseista, joissa on kokijaverbi, on hankalaa. Esimerkiksi lauseissa Lapsia pelottaa. Nuoria askarruttaa. toiminnan kokija on objekti eikä subjekti. Syy on se, että tuollaisille lauseille voi joskus löytyä varsinainen subjekti, jonka mukaan verbi taipuu: Lapsia pelottaa eilinen tapaus. Nuoria askarruttavat yölliset unet. Jouni Viuhko 2011

Predikatiivi Lauseissa, joissa on predikatiivi (predvi), verbinä on aina olla-verbi, johon predikatiivi kiinteästi liittyy. Predikatiivi kertoo yhdessä olla-verbin kanssa jotain subjektin ominaisuudesta. Predikatiivi löytyy kysymällä mikä, millainen tai kenen subjekti on. Esimerkkejä predikatiiveista (predvi on keltaisella, predikaatti eli verbi valkoisella) Dracula on Bram Stokerin luoma vampyyrihahmo. Se on aina ollut kauhuelokuvien kestoaiheita. Joidenkin mielestä Dracula ei ole kauhistuttava ja joidenkin mielestä hän on jopa sympaattinen. Dracula on kauhun klassikko, jonka esikuvana on pidetty Valakian ja Transilvanian julmaa ruhtinasta Vlad Tepesiä. Jouni Viuhko 2011

Predikatiivi Predikatiivin sijamuoto voi olla nominatiivi, partitiivi tai genetiivi. Kannattaa huomata, että virkkeessä voi olla olla-verbin lisäksi muitakin verbejä, jotka eivät siis voi saada predikatiivia. Predikatiivi nominatiivina: Sana Dracula on suomeksi paholaisen poika. Predikatiivi partitiivina: Transilvania on osa Draculan legendaa. Predikatiivi genetiivinä: Tuo vampyyrikirja on minun. Predikatiivi liittyy siis vain olla-verbiin! Esimerkki: Dracula asuu korkealla linnassaan, joka on sokkeloinen. predvi Jouni Viuhko 2011

Adverbiaali Adverbiaalit (advli) täydentävät verbiä ja ilmaisevat yleensä toiminnan aikaa, paikkaa, tapaa, omistusta, välinettä tai määrää . Adverbiaalilausekkeet löytää kysymällä missä, milloin, miten tai miksi jotakin tapahtuu. Esim. Juoksimme nopeasti kotiin. Vampyyri nukkui pitkään arkussaan. Huomenna tunkeudumme linnaan. Ihastuin goottilaiseen romaaniin heti. Van Helsing astui rohkeasti näyttämölle. Illalla korpit raakkuivat. Jouni Viuhko 2011

Adverbiaali Edellä on opittu, että subjektit, objektit ja predikatiivit ovat sijamuodoltaan joko nominatiiveja, genetiivejä tai partitiiveja. Lisäksi objekti voi olla akkusatiivi. Adverbiaali on helppo tunnistaa tämän perusteella: adverbiaaleja ovat kaikki ne lausekkeet, joiden pääsanat ovat jossain muussa sijamuodossa kuin nominatiivissa, genetiivissä, partitiivissa tai akkusatiivissa. Lisäksi adverbiaali voi olla taipumaton partikkeli (adverbi), esim. paljon, vähän, iloisesti, määrätietoisesti… Adverbiaaleja: Yöllä kummitteli. Linnassa kummitteli. Avasin oven avaimella. Pelkäsin hurjasti. Minulla oli valkosipulia. Onneksi se tehosi. Jouni Viuhko 2011

Adverbiaali Vinkkejä: STI-loppuiset adverbit (kauniisti, hienosti, vaisusti…) ovat adverbiaaleja. Adverbiaali määräytyy ensisijaisesti ilmaisutavan mukaan. Joskus harvoin ne voivat olla objektin sijamuodoissa (nom., gen.,part.), mutta merkitään silti adverbiaaleiksi (tässä ne ilmaisevat määrää tai tapaa): Pakenin tunnin. Juostiin kilometri. Pyöräilin kovaa. Jouni Viuhko 2011

Lauseenjäsenet Lauseenjäseniä on viisi. Ne pitää etsiä eli jäsentää yksittäisestä lauseesta seuraavassa järjestyksessä: Etsi predikaatti eli persoonamuotoinen verbi. Ryhmittele sen jälkeen muut sanat lausekkeiksi pääsanoineen. Etsi subjekti. Etsi objekti. Etsi predikatiivi. Se löytyy yleensä vain silloin, jos predikaatti on olla-verbi. Etsi adverbiaali. Sanoja yhdistäviä konjunktioita ei jäsennetä. Ne eivät kuulu mihinkään lauseenjäsenten ryhmään. Jouni Viuhko 2011

Harjoitus Kirjoita lauseet vihkoosi ja merkitse niihin lauseenjäsenet lyhenteitä käyttäen. 1. Juri Gagarin oli ensimmäinen ihminen, joka kävi avaruudessa. 2. Hän oli lahjakas maalaispoika. 3. Lapsena hän harrasti monia urheilulajeja. 4. Gagarin oli monilahjakkuus. 5. Gagarin aloitti harjoitukset avaruuskeskuksessa. 6. Hän kuoli lento-onnettomuudessa 34-vuotiaana. 7. Kerrotaan, että tarkka Gagarin ei kestänyt kuuluisuuden painetta. 8. Kosmonautti Gagarin oli kansainvälinen kuuluisuus, joka piti aina päämäärän mielessään avaruudessa. 9. Yhdysvaltain laaja kuuohjelma oli seurausta Gagarinin lennosta. 10. Legendaarinen Juri Gagarin on innoittanut monia taiteilijoita. Jouni Viuhko 2011