Tieteellinen kirjoittaminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreän liiton kesäpäivät 2006 Panu Laturi
Advertisements

Muistiinpanojen tekeminen
”Publishing in International Academic Journals” Sanna Järvelä.
Tutkielman teko Esityksen perustana on käytetty dos. Marja-Leena Sorjosen 1998 tekemää ohjetta: Ohjeita tutkielman tekoon. Tuula Marila
M M o o V V E E Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen Modeling Vocational Excellence.
Mitä on kirjoittaminen? (s. 55)
Kaisa Koskinen Gradunteon eväät
Katso Aitolasta lisää:
Tutkielman kirjoittaminen
10 vinkkiä voimaantumiseen
Suomi-Venäjä-Seuran Ankkuri-jäsenrekisteri
Tutkijakoulutuksen jatkokurssi, Lääkäripäivät Kirjoittaminen ja julkaiseminen Prof. Annamari Ranki HY/ HYKS.
Tieteellinen kirjoittaminen Taulukot, kuviot, esimerkit
KE Teknillisen kemian seminaarikurssi. Seminaariesitykset Ti klo 9-10 Ohjeita esim. –J. W. Niemantsverdriet: How to give successful oral.
Kansainvälinen julkaiseminen. Konferenssijulkaisut Journaalit Antologiat Monografiat.
Mitä media on? Media on tajuntateollisuutta, joka tarjoaa maailmaa koskevaa informaatiota ja tapoja nähdä ja ymmärtää se (Masterman 1985).
 Kirjoita harkiten keskusteluryhmiin Jos kirjoitat viestejä julkisiin keskusteluryhmiin varmista, että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen. Älä lähetä.
USKONTO/aineenopettajat AD 4 Ryhmäkokoontuminen Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Referointi ja referaatti
Tekstiasiakirjan kirjoittaminen
Fi.opasnet.org fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima Haluamme tietää Sinun mielipiteesi. Äänestikö kansanedustajasi oikein ydinvoimasta? Kansalaisparlamentti ydinvoimasta.
METATEKSTI, METADISKURSSI = tekstiä tekstistä (Minna-Riitta Luukka 1992 ja 1995) Tieteellisetkään tekstit eivät ole pelkkiä faktakokoelmia, vaan niissä.
VESO – päivän teemana OPPIMISKÄSITYS - vaiheet ja menetelmät
13. Hyvä ohjelmointitapa (osa 1)
Suomi-Venäjä-Seuran Jäsenrekisteriohjelma
Valmennuskurssi sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan
Tieteellinen julkaiseminen Alustus tieteentekijän peruskurssin seminaarissa Professori Mauri Airila.
VIRVE –hanke  Suullinen palaute tuloksista  Tulosten kommunikatiivinen validointi  Lopullinen raportti on suullisen palautteen mukainen.
Tutkimussuunnitelman ja opinnäytetyön rakenne
Opinnäytetyön tekijä: Etunimi Sukunimi
* ”Urheilija ei tervettä päivää näe” * ”Nuorille tehdään nykyisin paljon raskaudenkeskeytyksiä.” * ”Suklaa suojaa korkealta verenpaineelta.” * ”Kahvi.
Professori Pekka Kauppi, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, HY: Miksi yliopistotutkija tallentaa julkaisuarkistoon? JULKAISIJAN ILTAPÄIVÄ 2007 Julkaisuarkistojen.
Tekstitaidon vastauksen eteneminen
VIII Etiikka ja esitystapa
Opetuksen arviointi ja kehittäminen: ET ja filosofia Kurssin suoritus
Oulun yliopisto Prof. Sami Pihlström Tampereen yliopisto ( ) Jyväskylän yliopisto ( ) Sähköposti:
Kielen- ja tekstinhuoltoa
Miten abstraktin ilmiön kuvaaminen animaation avulla vaikuttaa fysiikan oppimiseen alakoulussa? Kandidaatin tutkielma.
Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä (AMMKL01)
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2007 Teemaseminaari  Tutkimusaiheen valinta –keskustellaan seminaarin osallistujien pohtimista aihepiireistä –rajataan aihetta.
KRIITTINEN ELI KOMMENTOITU REFERAATTI
Tieteellisen tekstin konventioita Anna Hermiö
Kesätyöntekijöiden kommentteja Opasnetistä ja ydinvoimatyöstä: ”Kun tulin kesätöihin minulla oli vain jokin suuntaa antava aavistus siitä mitä meinattiin.
Tieteellisen tekstin konventioita
Mari Åman Department of Applied Mechanics Aalto University.
Mervi Väisänen OPINNÄYTETYÖSUUNNITELMAN ESITYS JA OPPONOINTI.
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen
Tutkimusjulkaisujen avoin julkaiseminen
JOHDANTO.
Tutkielman teko-ohjeet
Ohjeita….
Aineistoaine Särmä s. 359 Vastaa Särmä-kysymyksiin TK:sta s. 96
Työelämän tekstejä sähköposti.
TEKSTITAIDON VASTAUS Ks. Särmä s. 392.
Tutkimuksen objektiivisuus
OIVALTAVA LUKEMINEN: TENTTIIN LUKEMISEN HAASTEET
Posterin otsikko Ohjeita Alaotsikkko
Luonnontiedeaiheinen projekti
Tutkimuksen abc.
Tieteellinen kirjoittaminen
KRIITTINEN ELI KOMMENTOITU REFERAATTI
Tutkimusaihe: luotettavuus, tutkimuksen teko
Aineistosta kirjoittaminen
Oman alan kirja Käy lainaamassa Myllytullin kirjastosta oman alan kirja. Pohdi ja kirjoita blogiisi (tee uusi artikkeli nimeltään ”Oman alan kirja”) ylös.
Kielen- ja tekstinhuoltoa
14. Hyvä ohjelmointitapa.
K 4.3. Kandidaatin tutkielma ja tutkielmaopinnot (10 op)
APA-tyyli Petri Nokelainen
Tieteellinen editointi Hanna Karhu
Vinkkejä juridiikan opiskeluun
Esityksen transkriptio:

Tieteellinen kirjoittaminen Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Tampereen yliopisto

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoittamisvaiheessa ajatuksia muotoillaan ja organisoidaan uudelleen, ei ole kyse pelkästä tutkimuksen suunnittelun ja suorittamisen selostuksesta. Olennaista on suhteuttaa omat löydökset aiempiin tutkimustuloksiin, ymmärtää mitä ne tarkoittavat ja selittää miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Ovatko tulokset julkaisemisen arvoisia? Ovatko tulokset valmiita julkaistaviksi? Kirjoita johtopäätökset tiivistetyssä muodossa ja vertaa niitä tutkimuskysymyksiin: Vastaavatko toisiaan? Miten suhteutuvat aiempaan tutkimukseen? Kysy kommentteja toisilta alan asiantuntijoilta johtopäätösten merkityksellisyydestä. Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Alustavat tulokset: Konferenssiabstrakti, laitossarjajulkaisu, konferenssiesitelmä (proceedings) Lopulliset tulokset: Artikkeli (tiedelehdessä, kirjassa). (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Tieteellinen taso (ks. edellä ”Missä julkaista”). Julkaisuprosessin kesto (konferenssista nopeasti, tiedelehti puolesta vuodesta useisiin vuosii), julkaisufoorumin näkyvyys (kansainvälinen vai kansallinen konferenssi / tiedelehti). Tutustu huolella konferenssin / lehden ohjeisiin (instructions for authors) – ja noudata niitä tarkasti! (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Laadi työnimi ja työabstrakti. Kirjoituspäätös –vaiheessa on laadittu johtopäätökset ja selvitetty niiden suhde aiempaan tutkimukseen.Myös tulokset ovat selvillä, koska tutkimus on jo suoritettu. Työnimi ilmaisee yhden asian, artikkelin keskeisen sanoman. Työabstrakti ilmaisee tiiviisti hypoteesit, lähestymistavan, johtopäätökset ja niiden arvioidun merkityksen - neljä virkettä! (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Päätä julkaisun rakenne. Lue kohteeksi valitsemasi konferenssin tai tiedelehden julkaisuohjeet huolellisesti. Käsikirjoitustasi lukeva arvioitsija arvostaa tieteellisen kirjoittamisen konventioiden (käytänteiden) noudattamista. Tyypillinen rakenne sisältää ainakin osia seuraavasta: (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Otsikko (title) Tekijän nimi (author name) ja laitos (affiliation) Abstrakti (abstract) Johdanto (introduction) Tutkimuskysymykset (research questions/goals) Teoreettinen viitekehys (theoretical framework) / kirjallisuuskatsaus (literature review) Menetelmät (methods) 7.1 Otos, osallistujat (sample, participants) 7.2 Mittaukset (measures), instrumentit (instruments) 7.3 Proseduuri (procedure), analyysimenetelmät (analyses) Tulokset (results) Johtopäätökset (conclusions) Pohdinta (discussion) Kiitokset (acknowledgements) Lähteet (references) Liitteet (appendix)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Täydennä rakenteeseen (esim. ranskalaisin viivoin) kuhunkin kohtaan tulevat ydinasiat ja myös valmiimpaakin tekstiä – rakenne muodostaa artikkelisi pääotsikot. Ideoita kirjoittamiseen saat lukemalla aihetta käsitteleviä tekstejä. (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Viimeistele taulukot ja kuviot ja sijoita ne artikkelin rakenteeseen. Varmista että noudatat julkaisuohjetta (esim. usein käytetään ns. ”APA” –tyyliä), se määrää muodon, koon ja tyylin. Järjestä artikkelin osat loogiseen järjestykseen. Esim. teoriataustassa on hyvä kuvata ensin aiempaa tutkimusta ja sitten vasta esitellä mitä uutta olet saanut aikaiseksi. Mielle/käsitekartat voivat helpottaa hahmottamaan käsitteiden välisiä suhteita. (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamisvaihe Ensimmäinen versio kirjoitetaan nopeasti, joskus jopa yhdeltä istumalta. Varaa keskeinen lähdekirjallisuus saataville sekä rauhallista aikaa. Kirjoitustyyli on yksikertaista, lähteet sijoitetaan tekstiin kirjoitusvaiheessa. (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamisvaihe Pyri argumentoivaan (perustelevaan, todistelevaan) tekstiin – vakuuta lukija päätelmäsi todenperäisyydestä. Esitä asiallisia väitteitä jotka perustuvat objektiiviseen kirjallisuuden tai aineiston tulkintaan. Kriittisenkin argumentoinnin tulee olla rakentavaa. (Kakkuri-Knuuttila, 2007). Tieteellinen teksti on läpinäkyvää, omat ajatukset on pystyttävä erottelemaan lähdeviittauksin toisten ajatuksista. Aiemman tutkimuskirjallisuuden referointi on suoritettava alkuperäistä ajatusta kunnioittaen – toisen suuhun ei saa sovittaa omia tarkoitusperiä palvelevia sanoja!

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamisvaihe Lähteisiin voidaan viitata suoralla lainauksella (sitaatti) tai omin sanoin (referaatti). Sitaatti on lyhyt, sanatarkka ja alkuperä osoitetaan sivunumerollisella lähdeviitteellä. ”On muistettava, että vaikka juhlittava voi tällaisena päivänä olla herkistyneessä mielentilassa ja siten nähdä hyvää sielläkin, missä sitä ei kovin paljon ole, sokea tai seniili hän ei sentään vielä ole.” (Niemelä et al., 1991, p. 41.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamisvaihe Lähteiden referointi omin sanoin on suositeltavampaa kuin suorien lainausten käyttö. Muutaman sanan vaihtaminen alkuperäisestä tekstistä ei riitä, vaan referoitava ajatus on kerrottava omin sanoin. Niemelän ja kumppaneiden mukaan (1991) huomionosoitusten kohteena oleva henkilö säilyttää mielenliikutuksestaan huolimatta arvostelukykynsä. Huomionosoitusten kohteena oleva henkilö havaitsee tilastaan huolimatta melko helposti puutteet työn laadussa (Niemelä et al., 1991).

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Kirjoittamisvaiheen jälkeen on hyvä pitää tauko ja antaa asioiden muhia mielessä. Tauon jälkeen työtä on helpompi tarkastella kriittisesti, korjaten virheitä kieliopissa ja rakenteessa. Varsinainen työstäminen keskittyy ensin käsikirjoituksen rakenteeseen ja vasta sitten tyyliin. Tekstin on edettävä johdonmukaisesti ja kirjoitustyylin (esim. persoonamuotojen käyttö) säilyttävä yhtenäisenä (koheesio). (Niemelä et al., 1991.)

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Taulukot ja kuviot on tarkastettava, erityisesti otsikoiden on oltava kuvaavia = taulukkoa tai kuvaa on osattava tulkita ilman ympärillä olevaa tekstiäkin. Seuraavassa esitetään esimerkkejä taulukoiden ja kuvioiden muotoilusta. (Niemelä et al., 1991.)

KUVIO 2. Karttanäkymä, jossa paperiliuskoja muistuttavat kuvakkeet ovat järjestelmään sijoitettuja dokumentteja ja pisteet niitä lukevia käyttäjiä

KUVIO 3. Opiskelumotivaatioprofiilien ja oppimistuotosten välistä suhdetta kuvaava Bayes –verkko Mot_1 = Sisäinen tavoiteorientaatio, mot_2 = ulkoinen tavoiteorientaatio, mot_3 = opintojen mielekkyys, mot_4 = kontrolliuskomukset, mot_5 = tehokkuususkomukset, mot_6 = koehermostuneisuus, etatehtava = etätehtäväesseen arvosana, nayttokoe = SPSS –tilasto-ohjelman käytön aikarajoitteisen näyttökokeen arvosana, ika = opiskelijoiden ikä, lahtotasotesti = 14 väittämää sisältävän lähtötasotestin pistemäärä.

Kuviossa asteikko on skaalattu siten että erot korostuvat. Huono esimerkki: Kuviossa asteikko on skaalattu siten että erot korostuvat. Värejä on käytetty vaikka lopputulos painetaan harmaasävyisenä (kuvion tulkinta vaikeutuu). Kuviota on vaikea tulkita, koska kyselylomakkeen väittämät näytetään ryhmittelemättä niitä mittarin osioiden mukaan.

Asteikko alkaa alusta (keskihajonta on pienimmillään nolla). Paranneltu versio: Asteikko alkaa alusta (keskihajonta on pienimmillään nolla). Viivojen värit on muutettu harmaasävyasteikolle ja viivojen tyyli poikkeaa toisistaan (jatkuva viiva, katkoviiva, tiheä katkoviiva). Väittämät on ryhmitelty pystyviivoilla ja osoitettu numeerisin merkinnöin mistä kyselylomakkeen osasta on kysymys.

Huono esimerkki: Bayes –verkkoa esittävä kuvio on vaikea tulkita, koska kyselylomakkeen väittämiä kuvavat ellipsit ovat ryhmittelemättä teoreettisen viitekehyksen mukaisesti.

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Alaviitteiden käyttö ei ole yleensä mahdollista eikä suotavaa – kasvatustieteissä. Joillakin tieteenaloilla niitä käytetään hyvinkin paljon .. Omat kielelliset ilmaukset muutetaan tieteen hyväksymälle yleiskielelle, tyylin ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeaselkoista tai puisevaa. Erityisesti kirjoittajan tieteellisen tekstin tuottamisen kokemus näkyy lähteiden käytössä: Hyvällä maulla valitut ja käytetyt lähteet tekevät tekstistä uskottavaa .. lähteiden tulisi olla tuttuja tai ystäviäsi joiden kanssa keskustelet!

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Yleensä kirjoitettaessa käytetään passiivimuotoa, mutta myös yksikön ensimmäistä persoonaa (minä -muoto) voidaan tarvittaessa käyttää. Käsillä olevassa tutkimuksessa käytetään ainoastaan kategoriselle aineistolle soveltuvia menetelmiä. Käytän tutkimuksessani ainoastaan kategoriselle aineistolle soveltuvia menetelmiä. Kun käsikirjoituksen toinen versio on valmis, siitä pyydetään kommentteja (kollegat, muut asiantuntijat).

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Työstövaihe Lähdeluettelon laadintaan on syytä käyttää aikaa, muotovirheitä sisältävä luettelo herättää epäilyksiä työn muidenkin osien virheettömyydestä. Maailmalla on käytössä useita erilaisia julkaisutyylejä, ne eroavat selvimmin toisistaan lähteisiin viittaamisen ja merkitsemisen osalta. Ihmistieteissä (psykologia, kasvatustieteet, sosiologia) ns. APA –tyyli (American Psychological Association, 2001) on ylivoimaisesti suosituin. Suomessa ja Iso-Britanniassa on käytössä myös Harvard ja MLA (Modern Languages Association).

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe APA –tyyli Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoitustyön organisointi Viimeistelyvaihe Muotoillaan lopullinen otsikko. Kirjoitetaan lopullinen abstrakti (lisäten avainsanat). Lähdeluettelon ja tekstin vastaavuus tarkastetaan (tekstissä viitatut lähteet löytyvät luettelosta, eikä luettelossa ole ylimääräisiä lähteitä). Tekstin oikeinkirjoitus ja lähdeluettelon muotoseikat tarkastetaan.

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Ammattikasvatuksen aikakauskirjan ja Kasvatus –lehden käyttämä tyyli: Kynnys annotoinnin tekemiseen on matala, mikä edesauttaa aktiivisen ja rakentavan ilmapiirin muodostumista (Nokelainen ym. 2005). Annotointi liittyy läheisesti signaloinnin käsitteeseen, jolla tarkoitetaan opiskeltavan asian keskeisten kohtien oppimista tukevien muutosten tekemistä opiskelumateriaaliin (Mautone & Mayer 2007). Nokelainen, P., Miettinen, M., Kurhila, J., Floréen, P. & Tirri, H. 2005. A shared document–based annotation tool to support learner–centered collaborative learning. British Journal of Educational Technology 36 (5), 757–770. Mautone, P. D. & Mayer, R. E. 2007. Cognitive aids for guiding graph comprehension. Journal of Educational Psychology 9 (3), 640–652.

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Tutkimusraportin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa olevaan tiedelehtiartikkeliin. The hypothetical dilemmas can also be seen as being too abstract and removed from the daily experiences of most people (Straughan, 1975). Straughan, R. (1975). Hypothetical moral situations. Journal of Moral Education, 4(3), 183-189.

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli Tutkimusraportin teksti, jossa on kaksi viittausta (ensin referointi ja sitten sitaatti). This finding is against Sanders et al. (1995) conclusion that DIT is simply another way of measuring verbal ability, but in parallel with finding that ”DIT scores describe a latent variable that is distinct from verbal ability” (Thoma, Rest, Narváez & Derryberry, 1999, p. 325). Sanders, C. E., Lubinski, D., & Benbow, C. P. (1995). Does the Defining Issues Test measure psychological phenomena distinct from verbal ability? An examination of Lykken's query. Journal of Personality and Social Psychology, 69(3), 498-504. Thoma, S. J., Rest, J., Narváez, D., & Derryberry, P. (1999). Does Moral Judgment Development Reduce to Political Attitudes or Verbal Ability: Evicence Using the Defining Issues Test. Review of Educational Psychology, 11, 325-342. Sanders et al. (1995) on esiintynyt tekstissä jo aiemmin, siksi toisesta viittauskerrasta eteenpäin käytetään ”et al.” –merkintää.

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli Tiedelehtiartikkeli (periodical) Bar-On, R., Tranel, D., Denburg, N. L., & Bechara, A. (2003). Exploring the neurological substrate of emotional and social intelligence. Brain, 126(3), 1790-1800. Lehden nimi Lehden vuosikerta Artikkelin sivut Lehden numero

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli Kirjan luku (book chapter) tai konferenssijulkaisu (proceedings) Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-regulation (pp. 417-450). San Diego, CA: Academic Press.

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli Kirjan luku (book chapter) tai konferenssijulkaisu (proceedings) Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. In M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (Eds.), Handbook of Self-regulation (pp. 417-450). San Diego, CA: Academic Press. Artikkelin nimi Julkaisun toimittajat Julkaisun nimi Artikkelin sivut Julkaisupaikka Kustantaja Yhdysvaltain osavaltion tunnus (California), käytetään erottelemaan samannimiset eri osavaltioissa sijaitsevat kaupungit toisistaan. p. viittaus yhteen sivuun pp. viittaus useaan sivuun

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli Jos raportti on kirjoitettu suomeksi, lähde voidaan merkitä myös ”suomennettuna” seuraavasti: Boekaerts, M., & Niemivirta, M. (2000). Self-regulation in learning: finding a balance between learning and ego-protective goals. Teoksessa M. Boekaerts, P. R. Pintrich, & M. Zeidner (toim.), Handbook of Self-regulation (ss. 417-450). San Diego, CA: Academic Press.

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli Kirja (book) Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers. London: RoutledgeFalmer. Suomennettu versio: Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers. Lontoo: RoutledgeFalmer.

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli Painamaton konferenssiesitys (oral presentation) Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009, April). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Paper presented at the annual meeting of the American Educational Research Association, San Diego, CA, USA. Suomennettu versio: Nokelainen, P., & Ruohotie, P. (2009, Huhtikuu). Characteristics that Typify Successful Finnish World Skills Competition Participants. Tutkimusjulkaisun esitys AERA -konferenssissa, San Diego, CA, Yhdysvallat.

Tieteellinen kirjoittaminen APA –tyyli Internetissä oleva artikkeli (online resource) EQ Symposium (2004). About Reuven BarOn’s Involvement in Emotional Intelligence. Retrieved April 13, 2007, from http://www.cgrowth.com/rb_biolrg.html Suomennettu versio: EQ Symposium (2004). About Reuven BarOn’s Involvement in Emotional Intelligence. Haettu huhtikuu 13, 2007, sivustolta http://www.cgrowth.com/rb_biolrg.html

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä On korrektia kysyä lupa tekijältä jos haluaa viitata julkaisemattomaan lehti- tai konferenssiartikkeliin, tai luentomateriaaliin. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2002) ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen” -julkaisuun on syytä tutustua, saatavilla ilmaiseksi painetussa ja PDF –muodossa osoitteesta http://www.tenk.fi. Toisen käden lainauksia saa toki käyttää, mutta ne on selvästi osoitettava tekstissä:

Tieteellinen kirjoittaminen In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program. (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009.) Karnes, F., & Brown, K. (1981). Moral development and the gifted: An initial investigation. Roper Review, 3, 8-10. Tirri, K., Nokelainen, P., & Mahkonen, M. (2009). How Morality and Religiosity Relate to Intelligence: A Case Study of Mathematically Gifted Adolescents. Journal of Empirical Theology, 22, 70-87.

Tieteellinen kirjoittaminen In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program. (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009.) Sulkeiden sisällä oleva piste laajentaa viittauksen koko tekstikappaleeseen, osoittaen että Karnes & Brown (1981) on luettu tästä lähteestä = toisen käden lähdeviittaus.

Tieteellinen kirjoittaminen In the 1980’s, Karnes and Brown (1981) made an initial investigation on moral development and the gifted using Rest’s DIT. Their sample included 233 gifted students (9 – 15 years in age) who were selected for a gifted program (Tirri, Nokelainen & Mahkonen, 2009). Jos piste onkin sulkeiden ulkopuolella (ja tästä piste poistettu), Tirri et al. viittaus koskeekin vain yhtä lausetta, eikä kyseessä enää ole toisen käden lähdeviittaus (kirjoittajalla on ollut käytettävissään Karnes & Brown, 1981).

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Avustajat (esim. aineiston koodaus tai konsultointi analyysin osalta) on syytä mainita ”Kiitokset” osassa (opinnäytetöissä esipuhe). Tutkimuksen tekoon osallistuneet saavat nimensä julkaisuun kontribuution mukaisessa järjestyksessä (vastuukirjoittaja ensimmäisenä) tai jos on erikseen sovittu, aakkosjärjestyksessä.

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Soveltuva julkaisufoorumi (tai useita sellaisia) on päätetty mielellään jo kehitys/tutkimushankkeen suunnitteluvaiheessa (tiedon levityssuunnitelma, dissemination plan). Abstrakti/proposal/käsikirjoitus on valmisteltu julkaisufoorumin ohjeiden mukaisesti ja lähetetty sähköisen järjestelmän (tai sähköpostin) kautta arviotavaksi.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Konferensseihin lähetetyt abstraktit arvioidaan niiden suppeuden takia eri kriteerein kuin proposalit: Abstraktin on ”myytävä” tutkimusaihe ja tulosten tärkeys 100 – 500 sanan mittaisessa tilassa – haastavaa! Olennaista on, että tutkimus/kehitystyö osuu konferenssin aihepiiriin. Proposaleissakin on ongelmana suppeus: on mahdotonta kuvata teoriataustaa tai menetelmiä kattavasti kun käytettävissä on parhaimmillaankin vain 2000 sanaa. Lähteiden määrää on syytä rajoittaa, ottaen mukaan vain arvokkaimmat.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Konferensseihin lähetettäessä on tärkeää valita oikea kohderyhmä (esim. ECER: ”Network”, AERA: ”Division” ja ”Special Interest Group, SIG” ). Niiden aihealueisiin kannattaa tutustua hyvissä ajoin konferenssin sivuilla ennen julkaisun laatimista. Lisäksi on hyvä huomata, että ainakin AERA –konferenssin eri divisioonilla saattaa olla eri ehdotelmien jättöpäivät (dead line). Konferenssien arvioitsijat kiinnittävät erityistä huomiota aiheen kiinnostavuuteen ja ajankohtaisuuteen konferenssiyleisön näkokulmasta. Luonnollisesti myös saatujen löydösten tai kehitettyjen tuotteiden uskottavuutta ja tieteellistä merkittävyyttä tarkastellaan kriittisesti.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Tiedelehtiin lähetetyt käsikirjoitukset arvioidaan tiedelehden tasoon suhteutettuna. Korkean ’impact factorin’ (ks. edellä ohje Nelli –portaalin käytöstä) kansainvälinen lehti käyttää tiukkoja arvioitsijoita, joita voi käsikirjoituksen kimpussa olla useitakin (oma ennätys on seitsemän). Yleensä arvioitsijoita on kaksi, editori pyytää kolmannen apuun jos kahden ensimmäisen mielipiteet poikkeavat suuresti toisistaan (joskus editori on itse kolmas arvioitsija). Arvioinnin kohteita ovat: Tutkimusaihe, muodollisuus (kieli, lähteet), menetelmä, pohdinta/keskustelu.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Aiheen on oltava mielenkiintoinen ja ajankohtainen, erityisesti lehden lukijakunnan (scope) mielestä – on syytä muistaa että arvioitsijat ovat lehden lukijoita! Hyvä vinkki on viitata lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin – tietysti vain jos ne ovat oleellisia aiheen kannalta. Tekstin tulee olla virheetöntä, samoin lähdemerkintöjen.Jos kirjoitat englanniksi, teksti on syytä käyttää kielentarkastajalla. Varmista erityisesti että käytät samoja termejä kun lehden aiemmissa artikkeleissa on käytetty (esim. ilmapiiri voi olla ”climate” tai ”atmosphere”).

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Tekstissä olevien viittausten ja lähdeluettelon on vastattava toisiaan. Käsikirjoituksen pituuden (abstrakti, varsinainen teksti) ja rakenteen (otsikot) on kaikilta osiltaan noudatettava lehden asettamia vaatimuksia. Tutkimuksen tarpeellisuus ja innovatiivisuus on perusteltava selvästi artikkelin alussa. Tutkimuskysymysten on oltava selkeitä ja ja niihin on vastattava käyttämällä yleisesti hyväksyttyjä kriittisiä tieteellisiä menetelmiä (haastattelu, kyselylomake, havainnointi, tekstianalyysi, ..). Menetelmien käytön on oltava systemaattista eli perustuttava selkeästi kuvattuun tutkimusasetelmaan (kokeellinen-, pitkittäis-, poikittais-, tapaustutkimus).

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellisen julkaisun arviointi: Tulosten on vastattava esitettyihin tutkimuskysymyksiin uskottavalla tavalla (< tutkimusasetelma, kohdejoukko, käytetyt menetelmät, ..). Tulosten on liityttävä aiempaan tutkimukseen ja niiden välisiä yhteyksiä on tarkasteltava kattavasti – siis pohdittava miten saadut tulokset poikkeavat (tai eivät poikkea) aiemmin saaduista tuloksista. Mikä on niiden kontribuutio tieteelliseen keskusteluun? Tutkimuksen toteutusta ja merkittävyyttä on tarkasteltava kriittisesti – mitä voisi tehdä jatkossa toisin, mitä tämän jälkeen olisi syytä tutkia?

Tieteellinen kirjoittaminen Kirjoituspäätös Kannattaako abstrakti/proposal/artikkeli kirjoittaa? Millainen julkaisu tuloksista syntyy? Millaisessa konferenssissa / tiedelehdessä tulokset julkaistaan? Kirjoitustyön organisointi Kirjoittamiseen valmistautuminen Kirjoittamisvaihe Työstövaihe Viimeistelyvaihe Tieteellisen kirjoittamisen tyylejä Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Avustajien rooli, kirjoittajajärjestys Tieteellisen julkaisun arviointi Tieteellinen julkaisuprosessi

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellinen julkaisuprosessi: Konferenssit: Abstrakti/proposal arvioidaan 2 – 3 anonyymin arvioitsijan toimesta (referee –menettely). Konferenssin editori lähettää tiedon arvioinnin tuloksesta ja hyväksymis/hylkäyspäätöksen sähköpostitse. Jos päätös on myönteinen, kirjoittajat tekevät muutokset ja lähettävät lopullisen version sähköisen järjestelmän kautta. Konferenssi taittaa julkaisut ja joko painaa tai julkaisee ne sähköisessä muodossa (book of abstracts, proceedings book). Konferenssijulkaisua jaetaan osallistujille yleensä konferenssissa.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellinen julkaisuprosessi: Tiedelehdet: Käsikirjoitus lähetetään editorille sähköisen järjestelmän kautta tai sähköpostitse (jälkimmäinen edelleen yleisin tapa). Editori tutustuu ensin itse käsikirjoitukseen ja päättää onko se tarpeeksi laadukas ja sopiiko se lehden julkaisuprofiiliin. Jos ehdot eivät täyty, editori palauttaa käsikirjoituksen nopeasti -> etsitään toinen julkaisufoorumi tai jos käsikirjoituksessa on pahoja puutteita, parannellaan sitä ennen uuden lehden etsimistä.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellinen julkaisuprosessi: Tiedelehdet: Jos editori on sitä mieltä, että arvioitsijoiden aikaa kannattaa kuluttaa käsikirjoituksen arviointiin, hän lähettää sen edelleen valitsemilleen arvioitsijoille arvioitavaksi (molemmissa tapauksissa tulee sähköpostitse tieto käsikirjoituksen kirjoittajille). Vertaisarvioitsijat arvioivat käsikirjoituksen 2-3 kuukauden kuluessa (saattaa kulua vuosikin!). Jos kolmeen kuukauteen ei ole kuulunut mitään, voi artikkelin statusta kohteliaasti tiedustella editorilta (tai jokin muu aika minkä editori on ilmoittanut artikkelin arviointiin ottamisen yhteydessä).

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellinen julkaisuprosessi: Tiedelehdet: Editori toimittaa arvioitsijoiden lausunnot käsikirjoituksesta vastuukirjoittajalle, joka edelleen välittää tiedon muille käsikirjoituksen laatimiseen osallistuneille henkilöille. Tässä vaiheessa on neljä vaihtoehtoa: Käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi sellaisenaan (accepted as is, hyvin harvinaista), käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi pienin muutoksin (minor revisions), käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi suurin muutoksin (major revisions) tai hylätään ehdottomasti (reject). Jos käsikirjoitukseen on ehdotettu tehtäväksi muutoksia, vastuukirjoittajan johdolla pohditaan tehdäänkö niitä vai etsitäänkö jokin toinen julkaisufoorumi.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellinen julkaisuprosessi: Tiedelehdet: Jos muutokset päätetään toteuttaa, laaditaan yksityiskohtainen vastike arviointilausuntoihin (annetun määräajan puitteissa) joka toimitetaan editorille. Editori toimittaa vastikkeen ja korjatun käsikirjoituksen uudestaan arvioitsijoille, jotka antavat lausuntonsa tehtyjen muutosten riittävyydestä. Jos kirjoittajat ovat olleet huolellisia ja perinpohjaisia vastikkeessaan, artikkeli hyväksytään julkaisuun – ja jos eivät, arvioitsijat ehdottavat edelleen muutoksia käsikirjoitukseen.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellinen julkaisuprosessi: Tiedelehdet: Myös tässä vaiheessa voi vielä olla edessä hylkäyspäätös! Esimerkiksi menetelmiä ei ole käsikirjoituksessa kuvattu riittävällä tarkkuudella, ja kun ne sitten on arvioitsijan pyynnöstä tarkasti kuvattu, voi johtopäätös ollakin se, että ne eivät täytä lehden asettamia vaatimuksia. Kun editori on hyväksynyt käsikirjoituksen arviointikierroksen/kierrosten jälkeen julkaistavaksi, se lähetetään oikolukuun ja taittoon. Vastuukirjoittajalle tulee sähköpostiin (yleensä kuukauden sisällä) artikkelin taitettu versio (CRC = camera ready copy tai final proof version), johon on annettu hyvin tiukka reagointiaika (muutamasta päivästä viikkoon).

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellinen julkaisuprosessi: Tiedelehdet: Tässä vaiheessa käsikirjoitukseen ei voi enää tehdä suuria muutoksia, kyse on asettelun ja kirjoitusvirheiden tarkastamisesta sekä lähdemerkintöjen korjaamisesta. Lopullisen version palauttamisen jälkeen editori antaa artikkelille arvion julkaisuaikataulusta, usein tyyliin ”tulee ulos tänä/ensi vuonna”.

Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellisen julkaisemisen käytänteitä Tieteellinen julkaisuprosessi: Tiedelehdet: Vastuukirjoittajan rooli on tärkeä Hoitaa yhteydenpidon konferenssin / tiedelehden järjestäjän/editorin kanssa. Vastaa abstraktin/proposalin/käsikirjoituksen lähettämisestä määräaikaan mennessä. Vastaa yhdessä muiden kirjoittajien kanssa arvioitsijoiden tekemiin huomautuksiin. On tavoitettavissa kun lopullinen versio tulee taitosta hyväksyttävästi – ei auta olla sähköpostin ulottumattomissa kun aikaa reagointiin on vain muutamia päiviä!

Lähteet American Educational Research Association (2006). Standards for reporting on empirical social science research in AERA publications. Retrieved september 15, 2009, from http://www.aera.net/publications/Default.aspx?menu_id=32&id=1850 American Educational Research Association (2009). Standards for reporting on humanities-oriented research in AERA publications. Educational Researcher, 38(6), 481-486. American Psychological Association (2001). The Publication Manual of the American Psychological Association. 5. painos. Washington, DC: American Psychological Association.

Lähteet Kakkuri-Knuuttila, M-L. (2007). Argumentti ja kritiikki. Lukemisen ja vakuuttamisen taidot. 7. painos. Helsinki: Gaudeamus. Niemelä, P., Lagerspetz, K., Lagerspetz, K., & Näätänen, R. (1991). Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Tieteellinen kirjoittaminen ja kansainvälinen julkaiseminen. 2. painos. Helsinki: WSOY. Niiniluoto, I. (1984).Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava. OECD (2002). Frascati Manual 2002: Proposed Standard Practice for Surveys on Research and Experimental Development. Pariisi: OECD.

Lähteet Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2002). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Helsinki: Edita. Töttö, P. (2004). Syvällistä ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino. Uusitalo, H. (1999). Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. Helsinki: WSOY. de Vaus, D. A. (2004). Research Design in Social Research. Third edition. Lontoo: Sage. Wellington, J. (2003). Getting Published. A guide for lecturers and researchers. Lontoo: RoutledgeFalmer.

Verkossa Tieteellisen kirjoittamisen oppaita Kirjoittajan ABC-kortti http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc Kielijelppi: Tieteellinen kirjoittaminen http://www.kielijelppi.fi/tieteellinen-kirjoittaminen

Verkossa Tieteellisiä hakupalveluja Nelli (monihaku) http://www.nelliportaali.fi Scirus http://www.scirus.com/srsapp Scholar Google http://scholar.google.fi

Verkossa Tieteellisiä tyylejä APA APA (kotisivu) http://www.apastyle.org Capital Community College (opas tutkimusraportin laatimiseksi APA -tyylillä) http://webster.commnet.edu/apa Ohio State University (esimerkkejä APA –tyylisistä lähdeviittauksista) http://library.osu.edu/sites/guides/apagd.php

Verkossa Tieteellisiä tyylejä Harvard University of Western Australia http://www.library.uwa.edu.au/help/guides/harvard_citation_style Teknillinen korkeakoulu http://lib.tkk.fi/Opetus/Informatiikka/Tietoiskut/Lahde-tietoisku.html