TIETEEN ARVOT, TUTKIMUSAIHEEN JA METODIEN VALINTAAN LIITTYVÄT TUTKIMUSEETTISET KYSYMYKSET FT, tutkija Marika Enwald (TaY) Tutkimuksen eettiset kysymykset (IHMJ 102) Yliopistoallianssikurssi 11.2.2009 Jyväskylän yliopisto

Luennon sisältö: 1. Mitä on tutkimusetiikka? 2. Tutkimusaiheen ja metodien valintaan liittyvät eettiset kysymykset 3. Tieteen arvot

1. Mitä on tutkimusetiikka? yksi soveltavan etiikan aloista, joka vertautuu eri ammattialojen tai erityisalojen etiikkaan (esim. lääkärin etiikka, liike-elämän etiikka) näkemys tiedeyhteisön jäsenille yhteisistä hyvistä toimintatavoista ja käytännöistä

Tutkimusetiikka voidaan muotoilla normatiivisesti: esim. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) esittämä ohjeistus ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsittely” (2002) eri maiden ja eri oppialojen tutkimuseettiset ohjeet

Tutkimuseettiset normit kiteytettynä: Älä vahingoita tutkimuksesi kohdetta Älä valehtele tutkimustasi koskevista asioista tiedeyhteisölle äläkä yhteiskunnalle Älä varasta muiden aineistoja tai tuloksia (Jaana Hallamaa, Salla Lötjönen, Veikko Launis ja Irma Sorvali ”Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen normit”, teoksessa Etiikkaa ihmistieteille (2006), 398)

Tutkimusetiikka taitona ”Tutkimus- ja tutkijanetiikka käsitetään arkista päätöksentekoa tukeviksi taidoiksi.” (Henriikka Clarkeburn ja Arto Mustajoki Tutkijan arkipäivän etiikka 2007, 10) Tutkimuksen etiikka on hyvää tieteen harjoittamista.

Tutkimusenteon eettiset haasteet ilmenevät kaikissa tutkimuksen teon vaiheissa: Missä määrin aiheen valintaa ja tutkimusmenetelmien valintaa ohjaavat tieteen, yhteiskunnan tai tutkijan omat arvot? Missä määrin tutkimuksen rahoitus ohjaa tutkimusta? Miten hyvin tutkimuksen toteuttaa? Miten hyvin tutkimuksen kirjoittaa, esim. missä määrin tuo muiden tutkimusta esiin omassa tutkimuksessa?

2. Aihevalintaan liittyviä eettisiä haasteita: Onko oma tutkimusaihe valittu tieteenalan sisäisten arvostusten mukaisesti vai yhteiskunnallisesta elämästä tai omasta elämästä nousevien intressien pohjalta? Onko tutkimus perus- vai soveltavaa tutkimusta? Teoreettista vai emansipatorista tutkimusta?

Pohdittavaksi: Miten oma tutkimuksesi jäsentyy seuraavien jännitteiden kautta? Haluan tehdä tutkimusta, jonka koen henkilökohtaisesti tärkeäksi Tutkimusaihe on projektin johtajan kanssa yhdessä muotoiltu, en koe sitä henkilökohtaisesti tärkeäksi Tutkimusaiheeni ei ole tieteenalani sisällä tutkittu tai arvostettu, mutta mielestäni elämän kannalta tärkeä Tutkimusaiheeni on tieteenalan kehityksen kannalta tärkeä Tutkimusaihepiiri on hyvin laaja ja tutkimuksen teko voi kestää kauan Tutkimusaihe on hyvin rajattu ja saan sen 3-5 vuoden sisällä tehtyä Tutkimus lisää ymmärrystä tutkittavan asian luonteesta Tutkimuksella on yhteiskunnallista soveltuvuutta ja voi muuttaa yhteiskunnallisia käytäntöjä

Tutkimuksenteon yhteiskunnallinen vastuu Tänä päivänä arvostetaan tutkimusta, jolla on yhteiskunnallista, terveydellistä tai teknistä soveltuvuutta. Tieteellisen tiedon avulla pyritään kehittämään yhteiskunnasta ja yksilöiden elämästä parempaa.

Soveltavan tutkimuksen arvostus näkyy mm. tutkimusrahoituksessa: Suomessa vuonna 2006 yli 60% tutkimuksesta oli valtion rahoittamaa (253 milj. euroa) sektoritutkimusta (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Stakes, Työterveys, Kansanterveys, Ympäristökeskus) Sektoritutkimuksen tavoite on palvella yhteiskunnallista päätöksen tekoa ja se on poliittisesti ohjattua (Matti Heikkilä, teoksessa Etiikkaa ihmistieteille 2006, s. 67)

Missä määrin tieteen tekemisen tulisi olla autonomista ja missä määrin sen tulisi vastata yhteiskunnan tarpeisiin?

Perinteisesti tieteen arvona on nähty autonomisuus - yhteiskunnalliset, poliittiset tai uskonnolliset näkemykset eivät saa ohjata tieteen tekemistä - tieteen tekemistä ohjaa puhdas tiedon ja totuuden intressi

Tieteen arvovapaus Tiede on kartta: se ei kerro, minne pitää mennä, mutta kertoo, miten sinne päästään (Max Weber) Weberin mukaan tieteen tulee olla arvovapaata (autonomista) - On erotettava toisistaan tieteentekijän rooli ja kansalaisen rooli

Tieteiden kahtia jako: Tieteensosiologi Karl Mannheim: Luonnontieteet ovat arvovapaita, mutta ihmistieteet eivät ole.

Tieteen arvosidonnaisuus ja yhteiskunnallisuus: Hermeneuttinen ja fenomenologinen koulukunta (Martin Heidegger, Hans- Georg Gadamer, Edmund Husserl): - Tutkimus on aina historiallista ja tapahtuu tietyssä elämismaailmasta (Lebenswelt) käsin. Frankfurtin koulukunta (Max Horkheimer, Theodor Adorno, Herbert Marcuse): -Tutkimus on aina käytäntöön sitoutunutta ja arvojen värittämää. Tutkimus tapahtuu aina tietyssä historiallisessa kontekstissa. Feministinen tieteenkritiikki (Evelyn Fox Keller, Sandra Harding, Genevieve Lloyd): - Objektiivisuutta tavoitteleva tiede menettää elämän ainutkertaisia ja kokemuksellisesti merkittäviä piirteitä, siksi tieteessä tulisi kuvata myös perspektiivillistä ja subjektiivista kokemusta.

Tutkimuksen arvosidonnaisuus riippuu tutkimuksen tehtävästä: Perustutkimus (arvovapaata) Soveltava tutkimus (arvosidonnaista) Kehittämistyö (arvosidonnaista) (Lähde: Etiikkaa ihmistieteille 2006, toim. Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen, Irma Sorvali, s 101-102)

Tutkimuksen arvosidonnaisuus riippuu tutkijan intresseistä: Tieteen intressit Jürgen Habermasin mukaan: 1) Tekninen (hallintaan pyrkivä) 2) Praktinen (ymmärtävä ja tulkitseva käytäntö) 3) Emansipatorinen (kriittinen ja vapautumiseen pyrkivä) (Jürgen Habermas: ”Erkenntnis und Intresse” (1965) Technik und Wissenshaft als ”Ideologie” (1968), Suhrkamph, Frankfurt am Main, 146-168, Suom. Paavo Löppönen, ”Tieto ja intressi” teoksessa Yhteiskuntatieteiden filosofiset perusteet 1, toim. Raimo Tuomela ja Ilkka Patoluoto, Gaudeamus, Helsinki 1976, s.118-141)

Kysymyksiä tieteen tekemisen arvosidonnaisuuksista kannattaa pitää mielessä omaa tutkimusta tehdessä? Missä määrin omat arvot ja poliittiset mielipiteet vaikuttavat tutkimuksen tekoon? Onko arvojen vaikutus suotavaa vai voiko se vääristää tutkimustuloksia? Missä määrin oma tutkimus vastaa yhteiskunnan haasteisiin ja pyrkii tekemään elämästä parempaa?

Tutkimuksessa ilmeneviä eettisiä haasteita:

Tutkimuksen aihevalintaan vaikuttaa myös rahoitukseen liittyvät jännitteet:

Tutkimusmenetelmien valintaan liittyvät eettiset ongelmat: Laadulliset (kvalitatiiviset) vai laskennalliset (kvantitatiiviset) menetelmät? Tieteen sisällä uudet ja kiistanalaiset menetelmät On useita eri menetelmiä, joilla voisi tutkia aihetta? Ihmisten tutkimiseen liittyvät eettiset haasteet menetelmän suhteen?

Tutkimusmenetelmän tehtävä tutkimuksessa: on tehdä näkyväksi miten tiettyyn johtopäätökseen on päädytty (takaa tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta) on tarjota tieteen alan sisällä yleisesti hyväksytty tapa johtaa uutta tietoa ja ratkaista ongelmia (takaa tutkimuksen tieteellisyyden ja objektiivisuuden)

Tutkimusmenetelmä tarjoaa tietynlaisen systemaattisen tavan ratkaista ongelmia ja tuottaa uutta tietoa Näin tavoitteena on se, että tieteellinen tieto eroaisi subjektiivisista käsityksistä ja mielipiteistä - toteutuisi tieteen ihanne

3. Tieteen ihanne Robert K. Merton: Tieteen institutionaaliset normit: Universalismi (tiedon yleispätevyys) Kommunismi (tiedon julkisuus ja avoimuus) Pyyteettömyys Järjestelmällinen epäily (Merton, Robert K. (1942/1973) ”The Normative Structure of Science” The Society of Science ed. N.W. Storer. Arja Kuula, Tutkimusetiikka 2006, s.25-26)

Missä määrin ihmistieteissä voi toteutua tieteen objektiivisuuden ihanne ja onko mitään objektiivisuuden takaavaa menetelmää?

Ihmistieteissä: on pyrkimyksenä tiedon yleispätevyys on pyrkimyksenä saada tietoa ja esittää tietoa todellisuudesta, joka ei ole vain subjektiivisia mielipiteitä vaikuttaa enemmän historialliset ja kulttuuriset tulkinnan viitekehykset kuin luonnontieteissä kiistoja hyväksyttävästä menetelmästä

Tieteen arvot ja etiikka Tieteen arvot ovat yhteneväisiä arkielämän eettisten pyrkimysten kanssa: pyrkimys ymmärtää toista toisena (maailmaa tai toista ihmistä hänen omista lähtökohdistaan käsin) pyrkimys ylittää omia ennakkokäsityksiä, itsekriittisyys monia menetelmiä miten toista voi ymmärtää toisena

Tieteen sosiaaliset arvot: - Tiede on sosiaalinen instituutio, joka perustuu kaikkien menneiden ja nykyisten tutkijoiden tutkimustyölle. - Yksilön suorituksia korostavana aikakautena tämä tieteen yhteisöllinen luonne voi hämärtyä.

Tutkimuksen tekoon liittyvät eettiset haasteet: Rehellisyyden, avoimuuden ja kriittisyyden säilyttäminen tutkimuksen edetessä Kyky erottaa omat arvostukset ja ennakko-oletukset tutkimuksessa esiin tulevista asioista Kyky myöntää erehtyväisyys, mikäli tutkimus osoittaa tutkimushypoteesin vääräksi harjoittavat myös arkielämän eettisiin haasteisiin

Tieteen etiikka on ”koko tiedeyhteisön hiljaista, sinnikästä ja hellittämätöntä sitoutumista tieteen harjoittamisen ihanteisiin: rehellisyyteen, avoimuuteen ja kriittisyyteen” (Jaana Hallamaa) (Lähde: Arja Kuula Tutkimusetiikka 2006, s. 29.)

Tutkimusetiikkaa koskevaa kirjallisuutta: Henriikka Clarkeburn ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka (2007), Vastapaino, Tampere. Etiikkaa ihmistieteille (2006), toim. Jaana Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali, SKS, Helsinki. Arja Kuula, Tutkimusetiikka (2006), Vastapaino, Tampere. ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsittely” -Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistus, Etiikkaa ihmistieteille (2006), toim. Jaana Hallamaa et al., SKS, Helsinki s. 404-415.

Tutkijan eettiset valinnat (2002), toim Tutkijan eettiset valinnat (2002), toim. Veikko Launis, Sakari Karjalainen, Juhani Pietarinen & Risto Pelkonen, Gaudeamus Olli Mäkinen Tutkimusetiikan ABC (2006), Tammi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen arkiston nettisivut tutkimusetiikasta ja tutkimuksen arkistoinnista

Tutkijan ammattietiikka – tutkimuseettinen neuvottelukunta, toim Tutkijan ammattietiikka – tutkimuseettinen neuvottelukunta, toim. Salla Lötjönen, Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja 1999, 69. (löytyy myös nettijulkaisuna) Plagiointi opintosuorituksissa – Tampereen yliopiston Plagiointityöryhmän alustava raportti, nettijulkaisu: http://www.cs..uta.fi (18.9.2007)