Ajankohtaista korkeakoulupolitiikassa opetusneuvos Sanna Hirsivaara 21.12.2019

Hallitusohjelma - osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy Lapset ja nuoret voivat hyvin Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida

Korkeakoulutusta koskevia toimia hallitusohjelmassa Osaamisen ja oppimisen tiekartta Korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma Korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 %:iin. Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen. Kohdennetaan aloituspaikkoja erityisesti ensimmäistä koulutuspaikkaa suorittaville ja kehitetään alanvaihtajille ja lisäpätevyyttä etsiville vaihtoehtoisia valintaväyliä tutkintokoulutukseen Kehitetään korkeakoulujärjestelmää oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi. Eri statuksella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vaille olevat – voisivat opiskella joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta.

Painotetaan korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta siten, että se kannustaa korkeakouluja avaamaan koulutustarjontaansa mahdollisimman laajasti muillekin kuin omille tutkinto-opiskelijoilleen sekä järjestämään opetusta yhteistyössä korkeakoulujen kesken. Kehitetään tietojärjestelmiä tukemaan opintojen joustavaa suorittamista eri korkeakouluissa. Eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että Suomeen syntyy kattava tarjonta työelämälähtöisiä, monimuotoisia jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia.

Toteutetaan parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Kokonaistarkastelussa otetaan huomioon koko koulutuspolun koulutuksen tarjonnan ja rahoituksen, sosiaaliturvan, muutosturvan, työttömyysturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sekä osaamisen tunnistamisen niveltyminen uuteen järjestelmään. Jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa. Laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä. Luodaan kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja jotta osaamisen kehittämistä ohjataan yksilön ja yhteiskunnan kannalta strategisesti. 21.12.2019

Koulutuspoliittisen selonteon valmisteluprosessi Selonteko laaditaan yhteistyössä hallinnonalan ja sidosryhmien, tutkijoiden ja kansalaisten kanssa. Valmistelusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Työtä tukee laaja-alainen parlamentaarinen seurantaryhmä Opetushallituksella on keskeinen rooli valmistelussa ja erityinen vastuu ennakointityössä, Suomen Akatemialla ja Koulutuksen arviointikeskuksella on keskeinen rooli koulutuspoliittisen selonteon tutkimusta ja arviointia koskevassa valmistelussa Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä ohjaa selonteon valmistelua Selonteon valmistelu perustuu tutkittuun tietoon ja tietoperustaan. Selonteon valmistelussa hyödynnetään kattavasti olemassa olevaa tietopohjaa ja aikaisemmin tehtyä työtä Selonteko annetaan eduskunnalle vuoden 2020 lopussa

Koulutuspoliittisen selonteon keskeiset päätavoitteet ja tarkastelunäkökulmat NYKY- JA TAVOITETILA, KOULUTUSPOLITIIKKA TAVOITTEIDEN SAAVUTAMISEKSI KOULUTUS- JA OSAAMISTASO KOULUTUKSELLI-NEN TASA-ARVO, YHDENVERTAI-SUUS JA SAAVUTETTA-VUUS HOUKUTTELEVA SUOMI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI