3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Metallit Kuva :
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Ammattikemia Terhi Puntila
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallinen sitoutuminen
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Rikki
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
29. Jännite on pariston kyky tuottaa sähkövirtaa
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Rakennekaavoja.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Sähkövaraus ja sähkökenttä
9 Energian sitoutuminen ja vapautuminen
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Kemian opetuksen päivät
Elinympäristömme alkuaineita
Neutraloituminen ja suolat
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
Esityksen transkriptio:

3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia). Metallit (mm. I ja II) saavuttavat tämän luovuttamalla ulkoelektroninsa ja epämetallit (mm. V, VI, VII) vastaanottamalla ulkoelektroneja. Luovuttamalla elektroneja atomit varautuvat positiivisesti (metallit) ja vastaanottamalla niitä ne varautuvat negatiivisesti (epämetallit). Varautuneita atomeita kutsutaan ioneiksi. Erimerkkiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa ja tätä ionien yhteenliittymää kutsutaan ionisidokseksi. 𝐶𝑙 − 𝑁𝑎 + 𝐶𝑙 − 𝑒 − 𝑁𝑎 + Natrium (1 ue) Kloori (7 ue) 𝑒 − Natriumkloridi. NaCl Ionisidoksin muodostuneita yhdisteitä kutsutaan suoloiksi. Oksidit: metallin ja hapen, Sulfidit: metallin ja rikin ioniyhdisteitä. Huom! Ioniyhdisteen sähkövarausten summa on aina nolla! Esim. Happiatomi (6ue) vastaanottaa 2 elektronia. Muodostuva happi-ioni 𝑶 𝟐− . Natriumoksidissa jokainen happi-ioni tarvitsee kaksi natriumionia 𝑁𝑎 + . Merkitään 𝑵𝒂 𝟐 𝑶. Kalsiumatomi (2ue) luovuttaa 2 elektronia, muodostuva kalsiumioni 𝑪𝒂 𝟐+ . Kalsiumkloridissa jokainen kalsiumioni tarvitsee kaksi kloridi-ionia 𝐶𝑙 − . Merkitään 𝑪𝒂𝑪𝒍 𝟐 .