Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
TORNION KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT STRATEGIA
Advertisements

Pro gradu –tutkielma 1 parityönä ohjattava laadullinen tutkielma lukuvuonna Ohjaaja: Mervi Ruokolainen
Tiina Markkula Verkkoterkkari –hanke (Terke) Merja Saukko Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut- (Vespa) hanke (Sosvi) Sosiaalinen media ja verkko nuorten.
Terveyden edistämisen asiantuntemus sote –uudistuksessa. Kuntajohdon kysely ja TEAviisari Terve Kunta –verkostotapaaminen Helsinki Osastojohtaja.
Asukkaan ääni – paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa Tiedonvälityshanke Hankkeen vetäjä/ yhteyshenkilö Päivi Hagman.
Apurahakysely kuvataiteilijoille. Kyselyn tarkoitus: Suomen Taiteilijaseura selvitti lokakuussa, millaisia toiveita ja näkemyksiä ammattikuvataiteilijoilla.
Koordinaatti – Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus -Valtakunnallinen nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskus. Toiminta käynnistyi Koordinaatin.
Lääkekasvatus -ohje apteekeille Katri Hämeen-Anttila, FaT dosentti, kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi.
Etelä-Suomen Sote-alue (järjestämisvastuu) Etelä-Suomen neuvottelukunta Verkosto kaikkien eri toimijoiden kesken. 1-2 krt vuodessa puolen päivän työseminaari.
Kuukkelin suojelu suurten metsänomistajien näkökulmasta– case UPM Kuukkeli-yhteistoimintaverkoston loppuseminaari Joensuu Juha-Matti Valonen.
Kunta ja yhdistykset kumppaneina Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Sivistysjohtaja Marjut Ahokas.
Y RITYSESITTELYT JA SUHDETOIMINTA Pertti Strandman ja Samuli Viitala.
Viestinnän tilanne kesä 2016
Mikkeli Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke
Uudistutaan yhdessä -seminaari
Yrittäjä, sinä ja työntekijäsi olette yrityksesi tärkein voimavara!
Tuotteen dokumentointi
Kuntavaalit 2017 Paluu tulevaisuuteen
Hyvinvointi yhteisenä tehtävänä Paneelikeskustelu
Kotouttamisen osaamiskeskuksen järjestöavustus 2016
Sivisverkon digitaaliset osaamismerkit
LAPE kutsuu ja haastaa ”En usko, että milloinkaan aiemmin seurakuntien tekemä pitkän linjan työ lasten, nuorten ja perheiden parissa on nostettu näin.
Monialainen yhteispalvelu
Elisa Oyj – Elisa Partinen / VI12DI
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Työkokous - palkkatuki ja sen vaikuttavuus
Tervetuloa Innopajaan
Kuntoutuksen kuumat perunat
Itä-Suomen kokemusseminaari -kysely 2014
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet
Strategiset ohjelmat hyvinvointia rakentamassa - kommenttipuheenvuoro Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen T A M P E R E E N K A U.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen / Ratkaisujen hakeminen kokeilutoiminnalla, ml. digitaalisuus
Alueellinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Yrittäjyys- ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa Johanna Kolhinen Juha Vettenniemi Anni Tuurnas Kansallinen koulutuksen.
KYSELY LAPIN NUORILLE 2014 Lapin aluehallintovirasto kartoitti nuorten mielipiteitä kuntien heille tarjoamista palveluista Lapin aluehallintovirasto: Sirpa.
HALLITUKSEN PÄÄASIALLISET TEHTÄVÄT
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto
Ekosysteemifoorumin ratkaisutyöpaja 15. 8
Yhteinen keittiö -hanke
Yrittäjyys ja yritystoiminta BUS1LH001-opintojakso, 6 op
Avustussääntö Hyvinvointipalvelut Vanhusneuvosto
Asukkaat maakunta- ja sote-uudistuksen keskiöön (AKE) -kysely
Viestinnän työkalupakki
[Hankkeen nimi] [Tutkijan nimi]
Nykymaailman haastavimmat uhkat usein
YHDESSÄ HYVÄ OTE Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
Toimiva lajittelu purkutyössä - Purkumerkki Oy
Leivonveden GWMS-automaattiasema
HAAGA-HELIA amk Liiketalouden koulutusyksikkö Pasila
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
Valtuustoaloitteesta yhteiseen tahtotilaan
Yhteinen keittiö -hanke Marttaliitto
Yhdistyksen liikuntatoiminnan arviointi ja kehittäminen
Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
TYÖPOHJA KESKUSTELUN SUUNNITTELUUN
Järjestötieto muutoksessa
Vesiensuojelun tehostamisohjelma
Ajankohtaiskatsaus kasvupalveluihin
Ajankohtaiskatsaus AYYE 5/2019 Marianne Honkasaari
RANKU 3 -hanke Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi
Inarin nuorisovaltuuston kärkihankelista
Kentän uudet nettisivut Kentän
Neuvottelukunta – mitä se tarkoittaa ja miten se toimii?
Moninainen kulttuurialan kolmas sektori
Esityksen transkriptio:

Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä Kansalaisten ja sidosryhmien näkemys sekä tarve organisaatioon

Kärkihankkeen ydintavoitteena on perustaa kumppanuuteen ja vapaehtoisuuteen perustuva vesienhoidon välittäjäorganisaatio. Asiantuntija-apu, vertaistuki, neuvonta ja verkostoituminen ovat avainasemassa välittäjäorganisaatiossa.

Haastatteluilla ja Webpropol-kyselyllä haluttiin selvittää: Millainen on alueellinen tarve vesistöryhmälle? Miten voidaan rajatuilla resursseilla parhaiten vastata tarpeeseen?

Aineisto haastatteluaineistot, joita tehtiin yhteensä 14 kappaletta keväällä ja alkukesällä 2018. Haastattelut jakautuivat seuraavasti: 4 kuntahaastattelua 3 sidosryhmähaastattelua 4 vesienhoidon välittäjäorganisaation haastattelua 3 vesiensuojeluyhdistyksen haastattelua Webpropol-kysely: 110 vastaajaa

Ydinkohdat: Alueella voimakas tarve ja tahto saada vesienhoidon välittäjäorganisaatio Organisaation toiminnan tulee olla tavoitteellista ja sitouttaa toimijoita.

Haastateltavat kokivat tärkeiksi: viestinnän onnistumisen Ikaalisten reitin vesistöryhmän työhön saatava mukaan kunnat, Pro Agria, MTK, Salaojakeskus, Luke, tutkimuskeskukset, metsänhoitoyhdistykset 4H, yrittäjäjärjestöt, yritykset, Vapo, metsäurakoitsijat, metsähallitus, Metsäkeskus UPM, Stora Enso, sahat ja Kekkilä. Lisäksi koettiin tärkeäksi, että toimiin sitouduttaisiin myös kuntien omissa strategioissa.

Odotukset: vesistöryhmällä on selkeä näkemys toiminnan tavoitteista vesistöryhmän työ on tehokasta vesistöryhmällä on työntekijä, joka auttaa rahoituksen ja neuvonnan löytämisessä Vastaajat olivat erittäin vahvasti (90 %) sitä mieltä, että kunnat olisi saatava mukaan vesistöryhmän työhön. 75 % vastaajista näki, että vesistöryhmän työssä pitäisi olla mukana yksittäiset ihmiset/rannanomistajat. Kolmanneksi tärkeimmiksi tahoiksi nähtiin osakaskunnat (65 %) sekä yhdistykset (64 %).

Vesistöryhmän käytännön toimenpiteiksi esitettiin: Käytännön toimenpiteet : Estää rehevöityminen/vesien suojelu/kuormituksen vähentäminen Turvealueiden kuormitus kuriin Maa –ja metsätalouden päästöjen vähentäminen Valuma-alueen kunnostus Virkistyskäytön edistäminen/kehittäminen Veden pinnankorkeuden pitäminen Elinkeinojen kehittäminen suojelun ohella Kalojen suojelu

Vesistöryhmän tärkeät asiat Vesistöryhmän tärkeiksi ominaisuuksiksi määriteltiin: tavoitteellisuus tehokkuus asiantuntemus sitoutuneisuus vastuunotto johtajuus avoimuus joustavuus toiminnan vapaehtoisuus. Konkreettisia asioita, joita koettiin tärkeiksi, olivat: asioiden eteenpäin vieminen Tiedottaminen koulutus/neuvonta Kuormituksen rajoittaminen vesien tilan seuraamien valuma-aluekunnostus

Rahoituksesta: Organisaation taloudenhoidossa tärkeiksi asioiksi nähtiin, ettei byrokratia saa olla liian raskas. Toisaalta vastaavasti vesistöryhmältä toivottiin pysyvää rahoitusta. Rahoituksen toivottiin tulevan monesta eri lähteestä. Vastaajista 62 % toivoi organisaatiolla olevan oma rahaliikenne eli organisaatiomuoto olisi esim. yhdistys, säätiö ym.