päihdeindikaattorihanke

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
Advertisements

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2010 ja Terveyden edistämistoimijoiden yhteistyöseminaari Kommenttipuheenvuoro ”Kumppanin kylijessä”
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Sibeliustalo, Lahti
Stakesin kehittämistyönmenetelmistä
Päihdetilastollinen vuosikirja 2012
Mielenterveyden edistämisen strategiat
Esitys Juha Mieskolainen
Airi Partanen Kehittämispäällikkö
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
W w w. a m k. f i Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkko-opinnot, 15 op Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen opinnoissa hankitaan tietoperustaa.
Ehkäisevä päihdetyö aikuissosiaalityössä
Päihdetilastollinen vuosikirja 2011
Köyhyys ja t Osallistava sosiaaliturva ja perusoikeudet
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Päiväkeskustoiminnan tulevaisuus Lahti Kari Haavisto, STM PSO/Päihderyhmä Kari Haavisto.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 Alueellinen seminaari, Hämeenlinna Sosiaalialan kehittämishanke – mitä vuoden 2007 jälkeen? Martti.
SON ET BOTNIA P OHJANMAAN MAAKUNTIEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Kehitysjohtaja Arto Rautajoki
Paikallinen näkökulma päihdetilanteeseen
Mitä yhdistymissopimuksessa sovittiin ja millä tavoin EHYT ry:n strategiatyötä jatketaan? Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Valtuusto
MISSÄ MENNÄÄN TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Heikki Pylkkänen Yhtymähallitus
Terveyden edistäminen
Sininauhaliiton Jäsenjärjestöpäivät 2009
Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Ikäihmisten palvelujen LAATUSUOSITUS.
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila.
Päihde- ja mielenterveystyö kuntoutujan näkökulmasta
Sosiaalinen hyvinvointi. Kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset Helsingissä % vastaavan ikäisestä väestöstä – Naisten ja miesten.
Savuton Kainuun sote -toimintaohje
Tiedosta hyvinvointia Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Imatra Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma.
Konkreettiset tehtävät kunnassa ja alueella Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – vastuut ja tehtävät uusissa rakenteissa, TERVE-SOS 2015,
DIAPANKKI: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut OYS-ervan kunnissa Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö.
Pirjo Virtanen Etelä-Suomen läänin ennakointikatsaus  Ennakointikatsauksen tavoitteet  Ennakointikatsauksen sisältö  Käytetyt ennakointiaineistot.
Kuntaprofiilien indikaattoritiedoista Hallintoylihoitaja Soili Vesterinen.
SOTE-uudistus hyvinvointi- investointina Kuopion Asumisen päivät 2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE.
TERVETULOA! Opiskeluhuollon oppimisverkosto Marke Hietanen-Peltola Johanna Jahnukainen.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2015 Tuomo Varis Sirpa Virtanen Tuomo Varis ja Sirpa Virtanen.
TE 3 TERVEYS JA TUTKIMUS Perhon lukio Essi Rantala
Perusterveydenhuolto. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / asukasta.
1 Yhdessä voimistuen – laadukasta sosiaalityötä lappilaisille - Sodankylään perustettu sosiaalityön kehittämisyksikkö Kehittämisen painopiste.
HealthHUB Mika Vuori Tampereen kaupunki
Kehitysvammahuollon valtakunnallinen valvonta
Mikkeli Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke
Tuula Miettinen/ Espoon kaupunki
Ritva Väisänen ja Satu Turkka
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Perusterveydenhuolto 2014
Tervetuloa Innokylään
TE3 - TUTKIMUS 1-3 hlö:n ryhmissä JOKIN TERVEYSTOTTUMUS
Perusterveydenhuolto
Malli 8:Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli
Pakkaa pienillä paikkakunnilla - Forssan seudun malli
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito vuosina 2015–2016
Te3 TERVEYS JA TUTKIMUS-KURSSI
Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset
Mielenterveystyön kehittämissuunnitelma
Minna Joensuu/ Espoon kaupunki
Turun perusopetuksen opetussuunnitelmatyö 2016 kuntatasolla
Mikä muuttuu HYTEssä ja SOTEssa 2021?
Päihdetapauslaskenta 2011
Turun perusopetuksen opetussuunnitelmatyö 2016 kuntatasolla
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)/ STM & OKM Nuorten syrjäytymisen ehkäisy –työseminaari
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
VAKA-verkko Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla -varhainen tukeminen monimuotoistuvassa varhaiskasvatuksessa – Marjatta.
Kuntien tehtävät ”hytessä” Kunnilla säilyy vastuu hyten edistämisestä: Hyten ja niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin.
Yhteiset palautekäytännöt laadun arvioinnissa
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Rovaniemen omaisten työryhmä
Arviointi, vaikutukset ja vaikuttavuus HYTE -työssä
Kuntien tehtävät ”hytessä” Kunnilla säilyy vastuu hyten edistämisestä: Hyten ja niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin.
Tapatuunaus-hankkeen seminaari
Seinäjoki Kohtaamo 2019.
Minna Joensuu/ Espoon kaupunki
Esityksen transkriptio:

päihdeindikaattorihanke Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 15.1.2019

Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen indikaattori- ja hyvinvointihanke Tarkoituksena hyödyntää Stakesin kehittämiä työkaluja (SotkaNet) ja muita kuntakohtaisesti saatavia päihdeindikaattoreita Lääninhallitukset ovat nimenneet yhdyshenkilöt, lisäksi valtakunnallisessa työryhmässä mukana asiantuntijajäseniä Kuntatasolla päihdepatteristo toimii suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen työvälineenä päihdehaittojen ehkäisyssä ja korjaavassa työssä Päihdeindikaattoristo pysyväksi työkaluksi päihdetyön työkalupakkiin 15.1.2019

Tavoitteet 1) MOTIVOINTI 2) ENNAKOINTI * Kuntien motivointi päihdehaittojen vähentämiseen ja terveyden edistämiseen läänien välistä yhteistyötä lisäämällä * Indikaattoreita seuraamalla kunnat voivat arvioida, mihin suuntaan kuntalaisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittymässä ja mihin voimavaroja kannattaa jatkossa suunnata 2) ENNAKOINTI * Saatujen indikaattoreiden avulla kunnat voivat panostaa voimavarojen suuntaamisen oikeita palveluita kohti * saadut indikaattorit esitellään kuntiin * kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden motivointi oman kunnan päihdeindikaattoreiden hankintaan yhteistyössä lääninhallitusten kanssa 15.1.2019

Yleistä indikaattoreista Indikaattoreiden määrää tärkeämpää on niiden laatu Hankkeessa käytettävien indikaattoreiden oltava yhtenäisiä kaikissa lääneissä - hyödynnettävissä ja otettavissa valtakunnallisesti - päihdeilmiöitä pystyttävä selittämään ja vertailemaan valtakunnallisesti - tärkeätä tuoda esille päihteidenkäyttöä ennakoivat indikaattorit, joihin on mahdollisuus vaikutta ehkäisevää päihdetyötä lisäämällä - myös päihteiden käytön vaikutukset hyvinvointiin ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät indikaattorit on hyvä nostaa esille - ongelmana tilastointi esimerkiksi kunnilta saatavissa tilastoissa; tilastoidaanko kaikki ja jos tilastoidaan niin miten tilastointitavat eroavat? 15.1.2019

Hankkeen vaikutukset? Kunnat motivoituvat tarkastamaan ja päivittämään olemassa olevat päihdestrategiansa Kunnille esiteltävien yksilökohtaisten päihdeindikaattorien avulla kunnat aktivoituvat päihdehaittojen ehkäisyyn, joka kirjataan osaksi kunnan päihdestrategiaa SotkaNetiin saadaan hyödynnettäväksi monipuolinen ja helppokäyttöinen päihdeindikaattoripankki Kunta- ja palvelurakenneuudistus: väestö- ja palvelutarveanalyysi  päihdeindikaattoripatteristo työvälineenä (kuva päihdepalveluiden tarpeesta ja tulkintakehikko) 15.1.2019

Aikataulu Valtakunnallinen päihdeindikaattorihankkeen koordinaatiotyöryhmä kokoontunut 3 kertaa (22.5, 14.8 ja 2.10) 10 avainindikaattoria on valittu Marraskuun loppuun mennessä tulkintakehikko SotkaNetiin (www.sotkanet.fi) Päihdeindikaattori-patteriston avaaminen omaksi alasvetovalikokseen vuoden loppuun mennessä Ensi vuoden puolella indikaattoritiedon vieminen kuntiin yhteistyössä kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden kanssa 15.1.2019

Avainindikaattorit Hyvinvointisaldo Kuntien omaa tulkintaa Moniammatillisuus tulkinnan apuna Päihteistä saatavat hyödyt ja haitat eri näkökulmista arvioituna (mm. yksilö, palvelujärjestelmä, elinkeinoelämä, poliisi..) Päihteiden vaikutus hyvinvointiin Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 vastaavanikäistä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset Rattijuopumukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut Päihdehaittoja ennakoivat tekijät Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100%:na alkoholina Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työttömät, % työvoimasta Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 15.1.2019

Taustaindikaattoreita Valtakunnallisia trendejä — indikaattoreita, joita ei ole saatavilla kuntakohtaisesti Mm. Kouluterveyskysely, Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) –tutkimus, Alkoholikuolemat… Linkitykset Avainindikaattoreiden selitysosioissa 15.1.2019

Päihdeindikaattoreille oma alasvetovalikkonsa SotkaNetiin Päihdeindikaattorit 15.1.2019

Työryhmä/Yhdyshenkilöt Läänien yhdyshenkilöt: Lapin lääninhallitus: -lääninsosiaalitarkastaja Eine Heikkinen - alkoholitarkastaja Satu Hoikka Etelä-Suomen lääninhallitus: - ylitarkastaja Hanna Ahonen Itä-Suomen lääninhallitus: - lääninlääkäri Jari Korhonen Länsi-Suomen lääninhallitus: - projektityöntekijä Sari Taavitsainen Oulun lääninhallitus: - lääninsosiaalitarkastaja Tuula Lakomäki Asiantuntijajäsenet: - Marjatta Montonen, STM - Matti Virtanen, Lapin päihdeklinikka - Airi Partanen, Stakes - Nina Knape/Tiina Puhakka, Sotkanetin edustaja - Pirjo Pikkarainen, Mikkelin AMK Hanketyöntekijä: - Maria Martin, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.1.2019