Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Päihdetilastollinen vuosikirja 2012
Tuomo Varis Sirpa Virtanen
2
Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti 1960–2011, litraa
Lähde: THL, Alkoholijuomien kulutus. SVT; Valvira.
3
Alkoholijuomien tilastoidun kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina 1950–2011
Lähde: THL, Alkoholijuomien kulutus. SVT; Valvira.
4
Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti 2000–2011, litraa
Lähde: THL, Alkoholijuomien kulutus. SVT; Valvira.
5
Alkoholijuomien myynnin reaalihintaindeksejä 1960–2011, 2000=100
Lähde: THL, Alkoholijuomien hintakehitys. SVT.
6
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus 100 %:n alkoholina Pohjoismaissa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 1960–2011, litraa Lähteet: THL; Information on the Nordic Alcohol Market 2012; Alcohol Monopoly of Iceland, ATVR; Statistical Office of Norway; Alkoholkonsumtionen i Sverige, Central Statistical office of Denmark.
7
Alkoholijuomien tilastoidun kulutuksen rakenne 100 %:n alkoholina Pohjoismaissa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 2011 *) Viinit sisältää siiderin ja ready-to-drink -juomat (kuten long drink -juomat) Lähteet: THL; Information on the Nordic Alcohol Market 2012; Alcohol Monopoly of Iceland, ATVR; Statistical Office of Norway; Alkoholkonsumtionen i Sverige, Central Statistical office of Denmark.
8
Humalahakuisesti* alkoholia kuukausittain juovien 14–20-vuotiaiden osuus 2000–2011
Pojat * Humalahakuisesti alkoholia kuukausittain juovaksi määritellään vastaaja, joka juo alkoholia tosi humalaan asti joko 1-2 kertaa kuukaudessa tai useammin Lähde: Kouluterveyskysely. THL.
9
Humalahakuisesti* alkoholia kuukausittain juovien 14–20-vuotiaiden osuus 2000–2011
Tytöt * Humalahakuisesti alkoholia kuukausittain juovaksi määritellään vastaaja, joka juo alkoholia tosi humalaan asti joko 1-2 kertaa kuukaudessa tai useammin Lähde: Kouluterveyskysely. THL.
10
Humalahakuisesti* alkoholia viikoittain käyttävien 15–64-vuotiaiden osuus 2000–2011
Miehet * Humalahakuinen juominen tarkoittaa, että vastaaja on juonut alkoholijuomia kerralla kuusi annosta tai enemmän Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus. THL.
11
Humalahakuisesti* alkoholia viikoittain käyttävien 15–64-vuotiaiden osuus 2000–2011
Naiset * Humalahakuinen juominen tarkoittaa, että vastaaja on juonut alkoholijuomia kerralla kuusi annosta tai enemmän Lähde: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus. THL.
12
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus ja alkoholin käyttöön liittyviä haittoja 1969–2011
Lähteet: THL, Päihdetilastollinen vuosikirja 2012. THL, Alkoholijuomien kulutus. SVT., Terveydenhuollon laitoshoito. SVT. Tilastokeskus, Kuolemansyyt. SVT., Poliisin tietoon tullut rikollisuus. SVT. Valvira.
13
Poliisin tietoon tulleet rattijuopumukset ja törkeät rattijuopumukset 1980–2011
Lähteet: THL, Päihdetilastollinen vuosikirja 2012 Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus. SVT.
14
Alkoholisairauksien hoitojaksot terveydenhuollon vuodeosastoilla 1996–2011, päädiagnoosit
Lähde: THL, Terveydenhuollon laitoshoito. SVT.
15
Huumesairauksien hoitojaksot vuodeosastoilla 1996–2011, päädiagnoosit
Lähde: THL, Terveydenhuollon laitoshoito. SVT.
16
Päihdesairauksien hoitojaksot ikäryhmittäin 2011, prosenttiosuudet
Lähde: THL, Terveydenhuollon laitoshoito. SVT.
17
Päihdehuollon erityispalvelut (kunnan kustantamat palvelut) 2006–2011, asiakkaita vuoden aikana
Lähde: Tilastokeskus; THL.
18
Päihdehuollon laitoksissa hoidetut asiakkaat ikäryhmittäin 2011
Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitoshoito. SVT.
19
Alkoholin käyttöön liittyvät kuolemat 2000–2011
Lähde: Kuolemansyyt. SVT. Tilastokeskus; THL.
20
Alkoholin käyttöön liittyvät kuolemat 2000–2011
Lähde: Kuolemansyyt. SVT. Tilastokeskus; THL.
21
Alkoholihaittojen kustannukset 2010, miljoonaa euroa
1) Haittakustannusten minimi ja maksimi ovat laskennallisia arvioita, joiden väliin todellisten kustannusten oletetaan sijoittuvan. Lähde: THL, Päihdehaittakustannukset 2010.
22
Huumehaittojen kustannukset 2010, miljoonaa euroa
1) Haittakustannusten minimi ja maksimi ovat laskennallisia arvioita, joiden väliin todellisten kustannusten oletetaan sijoittuvan. Lähde: THL, Päihdehaittakustannukset 2010.
23
Lisätietoja Päihdetilastollinen vuosikirja SVT Sosiaaliturva. THL. Verkkoversio (ilmainen): Painettu kirja, myynti: Tilastokeskus: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira:
Samankaltaiset esitykset
© 2023 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.