DIAPANKKI: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut OYS-ervan kunnissa Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö.

Esitys aiheesta: "DIAPANKKI: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut OYS-ervan kunnissa Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö."— Esityksen transkriptio:

1 DIAPANKKI: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut OYS-ervan kunnissa Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö Sanna Salmela

2 Diapankin sisältö  Taustan kuvaus Taustan kuvaus  Päihdehuollon avopalvelut Nuorisoasemien asiakkaat A-klinikoiden asiakkaat Nuorisoasemien ja A-klinikoiden asiakkaat yhteensä  Vuodeosastohoito sairaaloissa ja terveyskeskuksissaVuodeosastohoito sairaaloissa ja terveyskeskuksissa  Päihdehuollon laitokset (= katkaisuasemat ja kuntoutusyksiköt)Päihdehuollon laitokset (= katkaisuasemat ja kuntoutusyksiköt)  Asumispalvelut (= asumispalveluyksiköt ja ensisuojat)Asumispalvelut (= asumispalveluyksiköt ja ensisuojat)  Päihdehuollon nettokustannuksetPäihdehuollon nettokustannukset

3 Taustan kuvaus

4 Toteutus ajalla 1.11.2014-31.10.2015 Toteutus projekteissa: – PPSHP:n rahoittama Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat (Sanna Salmela ja Suvi Helanen) – Kaste-hanke Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet (Sanna Salmela) Tietoa on jalostettu raporteiksi ja diapankeiksi  hyödynnetään uusien sote-palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kaikki raportit ja diapankit osoitteessa http://www.ppshp.fi/erityisvastuualue/prime101.aspx http://www.ppshp.fi/erityisvastuualue/prime101.aspx Tietopohjan rakentaminen sote-uudistusta varten OYS-ervalla

5 Sanna Salmela 2015 Tietopohjakokonaisuus 2014-2015 Tämän diapankin sisältö

6 Tulkinnassa huomioitava vertailua vaikeuttavat tekijät Kuntien erilaiset – sote-käsitteet – kirjaamiskäytännöt – palvelujen järjestämistavat – AvoHILMOn käytön ja käyttöönoton tilanteet Ostopalvelut eivät useinkaan näy tilastoissa Vuosittaisen satunnaisvaihtelun vuoksi vuosittaiset arvot voivat vaihdella paljon erityisesti pienissä kunnissa HUOM! Kuntien väliset erot satoja, jopa tuhansia käyntejä per 1000 asukasta!

7 Sanna Salmela 2015 Mittareiden arviointi ja merkintä Merkki osoittaa, että kuntien välillä ja jopa saman kunnan sisällä on merkittäviä eroja. Tämän vuoksi lukujen vertailukelpoisuus saattaa olla huono. Tuloksia tulkitessa on syytä pohtia tarkasti eroja selittäviä tekijöitä. Merkki osoittaa, että lukujen vertailukelpoisuuden tiedetään olevan huono. Tulkinta ja johtopäätösten tekeminen on vaikeaa.

8 PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT Nuorisoasemien asiakkaat

9 Huomioitavaa Tiedot sisältävät kuntien kustantamat palvelut eli palvelut, jotka kunta on tuottanut tai maksanut. Asiakkaiden itse maksamat tai muun julkisen tahon rahoituksen turvin hankkimat palvelut eivät ole mukana. Alueiden väliset erot saattavat selittyä joko palveluiden kysynnällä tai palveluiden tarjonnalla. Mikäli nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka nuorisoaseman palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa, vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Kukin henkilö lasketaan asiakasmäärään vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

10 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Nuorisoasemien asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa luku on nolla.)

11 PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT A-klinikoiden asiakkaat

12 Huomioitavaa Tiedot sisältävät kuntien kustantamat palvelut eli palvelut, jotka kunta on tuottanut tai maksanut. Asiakkaiden itse maksamat tai muun julkisen tahon rahoituksen turvin hankkimat palvelut eivät ole mukana. Alueiden väliset erot saattavat selittyä joko palveluiden kysynnällä tai palveluiden tarjonnalla. Mikäli A-klinikkaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa, vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Kukin henkilö lasketaan asiakasmäärään vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

13 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

14 Sanna Salmela 2015 KAINUU: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

15 Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

16 Sanna Salmela 2015 LAPPI: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

17 Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

18 Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

19 PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT Nuorisoasemien ja A- klinikoiden asiakkaat yhteensä

20 Huomioitavaa Alueiden väliset erot saattavat selittyä joko palveluiden kysynnällä tai palveluiden tarjonnalla. Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan tai nuorisoaseman palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa, vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Kukin henkilö lasketaan asiakasmäärään vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

21 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

22 Sanna Salmela 2015 KAINUU: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

23 Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

24 Sanna Salmela 2015 LAPPI: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

25 Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

26 Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

27 VUODEOSASTOHOITO SAIRAALOISSA JA TERVEYSKESKUKSISSA Potilaat

28 Huomioitavaa Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. Sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon laitoksia; katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1 000 asukasta -indikaattorin (ks. sivu 33) kanssa. Sama asiakas voi olla molemmissa hoito-/palvelumuodoissa asiakkaana saman vuoden aikana.

29 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

30 Sanna Salmela 2015 KAINUU: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

31 Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

32 Sanna Salmela 2015 LAPPI: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

33 Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

34 Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

35 PÄIHDEHUOLLON LAITOKSET = katkaisuasemat ja kuntoutusyksiköt Asiakkaat

36 Huomioitavaa Asiakasmäärä kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien määrää ja niiden vaikeusastetta. Sairaalahoidon laajuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat tuhatta asukasta kohden -indikaattorin kanssa.Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat tuhatta asukasta kohden Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä, miten näitä palveluja on saatavilla.

37 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

38 Sanna Salmela 2015 KAINUU: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

39 Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

40 Sanna Salmela 2015 LAPPI: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

41 Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

42 Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

43 PÄIHDEHUOLLON LAITOKSET Hoitopäivät ja -jaksot

44 Huomioitavaa Kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien vaikeusastetta. Sairaalahoidon laajuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä, miten näitä palveluja on saatavilla.

45 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitojaksot vuoden aikana, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa luku on nolla.)

46 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa luku on nolla.)

47 PÄIHDEHUOLLON ASUMISPALVELUT (= asumispalveluyksiköt ja ensisuojat) Asiakkaat Asumispäivät

48 Huomioitavaa Mittari kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Osaksi päihdeasiakkaille suunnatut asumispalvelut toteutetaan osana kunnan sosiaalihuollon yleisiä asumispalveluja, joista ei ole saatavissa eritellysti tietoja päihdeasiakkaiden osuudesta asumispalveluissa. On lisäksi huomattava, että kuntien tarjoamien asumispalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomien ja tilapäissuojien käyttäjien määrässä. Asunnottomuus tosin painottuu isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle.

49 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaat vuoden aikana, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa ja alueilla luku on nolla.)

50 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon asumispalvelujen asumispäivät vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut, v. 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa luku on nolla.)

51 PÄIHDEHUOLLON NETTOKUSTANNUKSET

52 Huomioitavaa Kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käytännöistä. Kattavaa ja vertailukelpoista 'kuntamittaria', jossa päihdehuollon nettokustannukset olisivat täysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua. Päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvät kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan. Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi.

53 Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

54 Sanna Salmela 2015 KAINUU: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

55 Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

56 Sanna Salmela 2015 LAPPI: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

57 Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

58 Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien 2011-2013 keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)