EUROOPAN YHTEISÖN OIKEUS

NORMIHIERARKIA EUROOPAN YHTEISÖN OIKEUS SUOMEN PERUSTUSLAKI SUOMEN KANSAIN- VÄLINEN OIKEUS SUOMEN LAIT SUOMEN ASETUKSET JA SÄÄDÖKSET

Jäsenvaltiot Germany United Kingdom France Italy Spain Poland Romania Netherlands Greece Czech Republic Belgium Hungary Portugal Sweden Austria Bulgaria Slovakia Denmark Finland Ireland Lithuania Latvia Slovenia Estonia Cyprus Luxembourg Malta

EUROOPAN UNIONIN SYMBOLEJA 9. TOUKOKUUTA: EUROOPPAPÄIVÄ UNITED IN DIVERSITY LIPPU VALUUTTA ILON LAULU 9. TOUKOKUUTA: EUROOPPAPÄIVÄ European Commission

Euroopan Unionin tavoitteet? Mikä ero on EU:lla ja EY:llä?

EUROOPAN UNIONIN HISTORIAA 1952 – 2002 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) 1958 Rooman sopimus Euroopan talousyhteisö (ETY, 1993 alkaen EY) Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) 1993 Maastrichtin sopimus Euroopan unioni (EU) => Kolmen pilarin unioni Euroopan yhteisöt (EY): EY, Euratom, EHTY (lakkautettu 2002)

EUROOPAN UNIONI I II III Maastrichtin sopimus EY Euratom (EHTY) Muutokset Liittymis- sopimukset II Yhteistyö ulko- ja turvallisuus- asioissa III Oikeudellinen ja poliisi- yhteistyö rikosasioissa YHTEISÖPILARI (EY) YHTEISTYÖPILARIT ©Satu Pitkänen 2003

EY-OIKEUDEN LUONNEHDINTAA Toistaiseksi ainoa olemassa oleva ylikansallinen oikeusjärjestelmä Sisältää säädöksiä vain niiltä aloilta, joilla Euroopan yhteisöille on perustamissopimuksessa annettu valtuudet tehdä lainsäädäntöä Välitön oikeusvaikutus => jäsenvaltion kansalaisille oikeuksia ja velvollisuuksia ilman kansallisen parlamentin hyväksyntää Ensisijaista suhteessa kansalliseen oikeuteen

Ensisijaisuusperiaate Kansalliset lainsäädäntöelimet luovuttavat osan toimivallastaan unionin toimielimille Ristiriitatilanteessa kansallinen lainsäädäntö väistyy Jäsenvaltion lainsäätäjät sitoutuvat toimeenpanemaan kansallisesti unionin toimielinten päätökset Kansallisten tuomioistuinten on noudatettava ratkaisuissaan EY-tuomioistuimen linjauksia

EY-OIKEUDEN LÄHTEET (1. pilari): ENSISIJAINEN OIKEUS Jäsenvaltioiden väliset sopimukset Euroopan yhteisön perustamissopimus Euroopan ydinenergiayhteisön perustamissopimus Euroopan unionin perustamissopimus Sopimusten muutokset Jäsenvaltioiden liittymissopimukset JOHDETTU OIKEUS Asetukset Direktiivit Päätökset Suositukset EY-TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

EY-OIKEUS KANSALLISENA OIKEUSLÄHTEENÄ Suoraan sovellettavaa oikeutta Sopimukset SUOMEN OIKEUS Asetukset Direktiivit Päätökset Suoraan sovellettavaa oikeutta Modified from: Kivelä, H. – Nordell, R. 2003. Yrittäjän oikeutta p. 16. Helsinki: WSOY

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELIMIÄ Eurooppa-neuvosto, ”huippukokous” Euroopan parlamentti Euroopan unionin neuvosto, ”ministerineuvosto” Euroopan komissio Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, ”EY-tuomioistuin” Euroopan tilintarkastustuomioistuin

TOIMIELINTEN TEHTÄVÄNJAKO PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSISSA EUROOPPA-NEUVOSTO Poliittiset suuntaviivat EUROOPAN KOMISSIO Valmistelu ja aloitteen- teko Lausunto- pyyntö Lausunto- pyyntö Eh- do- tus TALOUS- JA SOSIAALI- KOMITEA ALUEIDEN KOMITEA EUROOPAN PARLAMENTTI Lausunto- pyynnöt Lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Lausunto EUROOPAN PARLA- MENTTI PYSYVIEN EDUSTAJIEN NEUVOSTO Päätöksenteko TYÖRYHMÄT Päätös EUROOPAN KOMISSIO Toimeenpano ja valvonta © Satu Pitkänen 2003

YHTEISÖN OIKEUS Perusperiaatteet: Ensisijaisuusperiaate Läheisyysperiaate Länsimaiset yleiset oikeusperiaatteet

Tavaroiden vapaa liikkuminen Yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti markkinoitu tuote on päästettävä esteettä myös muiden jäsenvaltioiden markkinoille Työvoiman vapaa liikkuminen Yhteisömaiden kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet työskennellä kaikkialla yhteisön alueella Palveluiden vapaa liikkuvuus Unionin kansalaisen tai unionissa kotipaikkaansa pitävän yrityksen tuottamia palveluita voidaan myydä ja ostaa koko yhteisön alueella Pääoman vapaa liikkuvuus Pääomien käyttöä, korkoa eikä liikkumista yhteisömaiden välillä säännöstellä

Kilpailun vapaus Yrityksiä velvoittavat kilpailusäännöt Valtion tukia ja julkisia hankintoja koskevat määräykset

EU:N PERUSSOPIMUSUUDISTUS

PERUSSOPIMUKSIEN MUUTOSPROSESSI Tavoite Euroopan perustuslaista HVK 18.6.2004: Sopimus Euroopan perustuslaiksi Jäsenvaltiot allekirjoittivat sopimuksen Roomassa 29.10.2004 Edellytys sopimuksen voimaanastumiselle 2006 olisi ollut sen ratifiointi jokaisessa jäsenmaassa Ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksissään 2005 => Pohdintatauko, aikaisempien sopimusten voimassaolo jatkui Reform Treaty > LISSABONIN SOPIMUS Eurooppaneuvoston kokous Brysselissä 23.6.2007: Ehdotus perussopimuksiin tehtävistä muutoksista Asetettiin HVK tekemään ehdotus uudeksi sopimukseksi 2007 loppuun mennessä 13.12.2007 EU:n jäsenvaltioiden päämiehet allekirjoittivat sopimuksen Lissabonissa Tarkoitus oli saada Lissabonin sopimus ratifioiduksi kaikissa jäsenvaltioissa niin, että se olisi astunut voimaan 1.1.2009, mutta kaikki jäsenvaltiot eivät vielä ole ratifioineet sopimusta (Lähde: http://www.vn.fi/eu/teemoja/perustuslaki/fi.jsp, viitattu 19.1.2007, 30.9.2007)

Keskeiset muutosehdotukset (1): Unionista tulee oikeushenkilö Tasapainoinen toimielinjärjestelmä, toimivaltajaon selkeyttäminen: Jokaisella jäsenvaltiolla on oma komissaarinsa vuoteen 2014 saakka. Sen jälkeen 14 komissaarin virat kiertävät tasapuolisesti jäsenmaiden kesken Parlamentti saa lisää valtaa yhteispäätösmenettelyn yleistyttyä Ministerineuvostossa enemmistöpäätökset lisääntyvät: 55% jäsenmaista ja 65% koko EU:n väestöstä Päätöksen estämiseen tarvitaan 4 maata Ministerineuvoston lainsäädäntöistunnoista tulee julkisia

Keskeiset muutosehdotukset (2): Kansallisten parlamenttien aseman vahvistaminen, toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvonta Veto-oikeuden supistaminen Perusoikeuskirja oikeudellisesti sitovaksi: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio, ihmisoikeudet Eurooppaneuvostolle pysyvä puheenjohtaja (EU:n ”presidentti”) Unionin aseman vahvistaminen kansainvälisellä näyttämöllä: EU:n ulkoasiainministeri

HVK PERUSTUSLAKIEHDOTUKSEN VALMISTELU JULISTUS JULISTUS MUUTOSPROSESSIN TAUSTAA PERUSTUSLAKIEHDOTUKSEN VALMISTELU JOULUKUU JOULUKUU 2002 2003 2004 2000 2001 VALMISTELUKUNTA Ehdotus perustuslaiksi Pohja HVK:n työskentelylle NIZZAN JULISTUS LAEKENIN JULISTUS HVK FOORUMI Jäsenvaltioissa käydyt keskustelut http://europa.eu.int/futurum/comm/documents/convention_fi.pps Euroopan komissio

HVK PERUSTUSLAKIEHDOTUKSEN KAATUMINEN PERUSTUSLAKI 2004 2005 MUUTOSPROSESSIN TAUSTAA PERUSTUSLAKIEHDOTUKSEN KAATUMINEN 2004 2005 EP:n vaalit KANSALLISEN PARLAMENTIN PÄÄTÖS SOPIMUSTA EI HYVÄK- SYTTY HVK Ratifiointi jäsenvaltioissa Valtion- ja hallitusten päämiesten allekirjoitus PERUSTUSLAKI 1. toukokuuta 25 valtiota KANSANÄÄNESTYS Uusi komissio 1/11/04 Euroopan komissio

MUUTOSPROSESSIN TAUSTAA EU:n perustuslakiprosessi Suomessa: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 25. 11. 2005 Eduskunta käsitteli selonteon kevätistuntokaudella 2006 Eduskunta kannatti sopimuksen ratifioimista   Hallitus antoi eduskunnalle 2. 6. 2006 esityksen perustuslakisopimuksen hyväksymisestä Eduskunta hyväksyi sopimuksen 5. 12. 2006 Tasavallan presidentti päätti sopimuksen ratifioimisesta 8. 12. 2006 Suomi mukana HVK:ssa valmistelemassa uutta sopimusta syyskaudella 2007 Suomi ratifioi Lissabonin sopimuksen 30.9.2008 (Lähteet: http://www.vn.fi/eu/teemoja/perustuslaki/fi.jsp, viitattu 19.1.2007, 30.9.2007 http://europa.eu/lisbon_treaty/take/index_en.htm, viitattu 16.1.2008)

ONKO EU ONNISTUNUT TAVOITTEISSAAN? EU:N MAHDOLLISUUDET JA UHAT?