 Auringonlaskun maa  Europe-neidon ryöstö  Kristinusko--- vääräuskoisuus  Kaarle Suuri  Venäjän ja Turkin asema osana Eurooppaa??  Talouden ydin–

Esitys aiheesta: " Auringonlaskun maa  Europe-neidon ryöstö  Kristinusko--- vääräuskoisuus  Kaarle Suuri  Venäjän ja Turkin asema osana Eurooppaa??  Talouden ydin–"— Esityksen transkriptio:

1

2  Auringonlaskun maa  Europe-neidon ryöstö

3  Kristinusko--- vääräuskoisuus  Kaarle Suuri  Venäjän ja Turkin asema osana Eurooppaa??  Talouden ydin– kultturellinen moninaisuus  1600-1800-luvuilla keskustelua Eurooppalaisesta liittovaltiosta, parlamentista, pan-Eurooppalaisuus, I MS; Kansainliitto  II MS.n jälkeen ajatus integraatiosta; taloudellinen, poliittinen liitto (Ranska+Saksa)

4  Ranska ( Monnet, Schuman)—Saksa  Schumanin julistus 9.5.1950  Kommunismin pelko ( kylmän sodan ilmapiiri)  Rauha, IHMISOIKEUDET..  Taloudellinen nousu  1952 hiili- ja teräsyhteisö: SA, RA, ITA, BE, HO, LU  1957 ROOMAN SOPIMUS; EEC, EURATOM  1992 MAASTRICHT; EU

5  Tee aikajana integraation vaiheista ja laajentumisesta, mitä arvelet kyseisen vaiheen merkinneen EU:lle  Suomalaisten kansainvälisyysasenteet; mihin itse kuulut ja miksi? ( s.26)  Tehtävät s.31  Lue sivut 32-41 ja pohdi esseekysymystä Eurooppa on moninainen maanosa. Selvitä minkälaisia eroja vallitsee tapakulttuurissa Euroopan eri alueiden välillä. Vertaile ajankäyttöä, sukupuolirooleja, perheiden asemaa Euroopan eri maissa ( valitkaa pareittain esim.kaksi maata..)

6  Antiikin Kreikan demokratia ja rationalismi (ylivertaisuus?)  Roomalainen oikeus  Kristinusko  Roomalainen valloituspolitiikka? Löytöretket, imperialismi..  Tieteen kehitys, teollistuminen, teknologia, usko kehitykseen

7  Euro-optimismi  Euroskepsismi  Euroopan yhteinen menneisyys  Eurooppalaisuuden symbolit  Vapaa liikkuvuus; yhteinen valuutta, passit, autojen rekisteröintikilvet…

8  Ihmisarvon kunnioitus/ ihmisoikeudet ( Ra Vk 1789, YK 1948)  Vapaus  Kansanvalta  Tasa-arvo  Oikeusvaltio  Vähemmistöjen oikeudet

9  Euroopan kielet  Vähemmistöt  Siirtolaisuus ja pakolaisuus  Kristinusko; katolilaisuus, ortodoksit, protestanttiset kirkot  Islam; lähes 30 milj.  Erilaiset yhteiskuntajärjestelmät, liittovaltiot, yhtenäisvaltiot, parlamentarismi, vaalitavat

10  Pohjoismainen malli  Mannermainen malli  Eteläeurooppalainen malli  Brittiläinen malli  Ex-sosialistiset maat

11  Unionin perussopimukset, s.47  Toimielimet:  EUROOPPA-NEUVOSTO  EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO  KOMISSIO  EUROOPAN PARLAMENTTI  MUUT TOIMIELIMET; tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin ( jäsen/ valtio), talous- ja sosiaalikomitea, Alueiden komitea ( 344/ 4 v. MN nimitys),Euroopan keskuspankki, Euroopan investointipankki, Euroopan oikeusasiamies ( 5v/ parl.valitsee)

12  Huippukokous  Bryssel ; 4 krt/ vuosi  Ylimääräiset kokoukset esim. Kreikan tilanne  Unionin suunnat ja politiikka, ulkopoliittiset kysymykset, jäsenet, perussopimukset  Presidentti 2.5 v toimikausi ( Donald Tusk 12/ 2014)  Presidentti, jäsenvaltioiden päämiehet, komission puh.joht.

13  Ministerineuvosto  Puh.joht. rooli  Liettua, heinäkuusta joulukuuhun 2013  Kreikka, tammikuusta kesäkuuhun 2014  Italia, heinäkuusta joulukuuhun 2014  Latvia, tammikuusta kesäkuuhun 2015  Luxemburg, heinäkuusta joulukuuhun 2015  Alankomaat, tammikuusta kesäkuuhun 2016  Slovakia, heinäkuusta joulukuuhun 2016  Malta, tammikuusta kesäkuuhun 2017  Yhdistynyt kuningaskunta, heinäkuusta joulukuuhun 2017  Viro, tammikuusta kesäkuuhun 2018  Bulgaria, heinäkuusta joulukuuhun 2018  Itävalta, tammikuusta kesäkuuhun 2019  Romania, heinäkuusta joulukuuhun 2019  Suomi, tammikuusta kesäkuuhun 2020

14 ◦ Jäsenmaiden hallitukset, n. 60 krt/ vuosi  COREPER; EU-suurlähettiläät viikoittain  Työryhmät, komiteat  Ulko-ja turvallisuuspolitiikka

15  Ulko-ja turvallisuuspolitiikka, oikeus-ja sisäasiat  Yhteinen ulkoministeri, Federica Mogherini, 11/2014  Tehtävät s. 51 ◦ -säätää lakeja parlamentin kanssa ◦ - hyväksyy EU:n budjetin (parlamentti myös) ◦ - talouspolitiikan tekijä ◦ -tekee kansainvälisiä sopimuksia - valvoo lainsäädäntöä parlamentin kanssa - kehittää ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa

16  01.01.2007 lähtien määräenemmistö katsotaan saavutetuksi, jos seuraavat kaksi kriteeriä täyttyvät:  jos enemmistö jäsenvaltioista hyväksyy ehdotuksen (joissakin tapauksissa vaaditaan 2/3 enemmistö);  vähintään 255 ääntä annetaan ehdotuksen puolesta eli 73,9 % kokonaismäärästä (jotakuinkin sama osuus kuin edellisessä järjestelmässä).  Lisäksi jäsenvaltio voi pyytää vahvistusta sille, että ehdotusta puoltavat äänet vastaavat vähintään 62 % unionin kokonaisväkiluvusta. Jos näin ei ole, päätöstä ei hyväksytä.  USEIMMAT PÄÄTÖKSET TAVALLISELLA LAINSÄÄTÄMIS- MENETELMÄLLÄ (EX-YHTEISPÄÄTÖSMENETTELYLLÄ!)  -muita hyväksyntämenettely(parlamentin hyväksyntää halutaan; laajeneminen ja kuulemismenettely (verotus,maatalous, kilpailupol.)

17  Äänet jäsenvaltioittain (01.01.2007 alkaen)  Saksa, Ranska, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta 29  Espanja, Puola 27  Romania 14  Alankomaat 13  Belgia, Tšekki, Kreikka, Unkari, Portugali 12  Itävalta, Bulgaria, Ruotsi 10  Tanska, Irlanti, Liettua, Slovakia, Suomi, Kroatia 7  Kypros, Viro, Latvia, Luxemburg, Slovenia 4  Malta 3 YHTEENSÄ 352( määräenemmistö 255)

18  Päätöksen estävä määrävähemmistö on 91 ääntä. Tämä edellyttää esimerkiksi kolmen suuren ja yhden pienemmän valtion vastustusta.  Neuvoston äänestyksissä käytetään määräenemmistöäänestystä. Määräenemmistö saavutetaan, kun enemmistö (toisinaan kaksi kolmasosaa) 28 EU-maasta äänestää kyllä ja puoltavia ääniä annetaan ainakin 260 mahdollisesta 352:stä.  Jäsenmaa voi myös pyytää tarkistamaan, että enemmistö edustaa ainakin 62:ta prosenttia koko EU:n väkiluvusta. Jos näin ei ole, lakiehdotusta ei voida hyväksyä.  Kun äänestys koskee arkaluontoisia asioita, esimerkiksi turvallisuutta, ulkosuhteita tai verotusta, on neuvoston päätösten oltava yksimielisiä. Yksi ainoa maa voi siis veto-oikeuttaan käyttämällä kumota päätöksen.

19  Lakialoitteen läpimenoon tarvitaan kahdenlainen enemmistö: jäsenmaiden enemmistö (ainakin 15 jäsenmaata) sekä EU:n väkiluvun enemmistö (aloitetta puoltavien maiden on edustettava ainakin 65:tä prosenttia EU:n väkiluvusta).

20  28 komissaaria/ 5 vuodeksi + virkamiehet ( 25 000). Pääsihteeristö koordinoi.  Edustaa Euroopan Unionia ( ei jäsenmaita)  Poliittisesti riippumaton, Parlamentti hyväksyy komissaarit, Ministerineuvosto nimittää  Kokoontuu kerran viikossa Brysselissä, Luxembourgin reservi.  Komission puh.joht: Jean-Claude Juncker ( 2014)

21  s.53 ◦ Lakialoitteet; yksinoikeus! ◦ Toimeenpanovalta ◦ Perussopimusten valvonta ( huomautukset, kanteet) ◦ Unionin varainkäytön valvonta ◦ Enemmistöpäätöksenteko

22  https://ec.europa.eu/commission/2014- 2019_fi

23  Vaalit 5 vuoden välein  751 MEPPIÄ / Suomella 13  30 % naisia  valiokunnat  Poliittiset ryhmät *- Euroopan kansanpuolue  - Sosialistit  - Liberaalit  - Vihreät  - Vasemmisto  - Muut

24  http://www.tulokset- vaalit2014.eu/fi/election-results-2014.html http://www.tulokset- vaalit2014.eu/fi/election-results-2014.html  http://www.europarl.europa.eu/portal/fi http://www.europarl.europa.eu/portal/fi

25  Suomen Keskustan ja RKP:n edustajat kuuluvat ALDE-ryhmään, Kokoomuksen edustajat EPP/ED -ryhmään, SDP:n edustajat PES-ryhmään, vihreät Greens/EFA-ryhmään ja vasemmistoliiton edustaja GUE/NGL- ryhmään.  Ryhmien lyhenteet tulevat englannin- tai ranskankielisistä nimistä. Ryhmien lukumäärä ja jäsenmäärät voivat muuttua vaalikauden aikana useitakin kertoja loikkausten tai uusien ryhmien perustamisten myötä.

26  Jokaisen vaalikauden puolivälissä parlamentti järjestäytyy uudelleen, esimerkiksi uusimalla poliittisten ryhmien ja valiokuntien johtoa sekä puhemiehistön. Puhemies tällä hetkellä Martin Schulz

27  Keskeinen osa parlamentaarikon työstä tehdään valiokunnissa, joita on 20. Lisäksi parlamentti voi perustaa väliaikaisia ja tutkintavaliokuntia.  Kukin parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä tavallisesti yhteen valiokuntaan ja varajäsenenä toiseen valiokuntaan. Lisäksi jäsen kuuluu sekavaliokuntiin tai valtuuskuntiin, jotka hoitavat parlamentin suhteita kolmansiin maihin.

28  S. 54  Lakien säätäminen; ex- yhteispäätösmenettely( tavallinen lainsäätämismenetelmä)  EU:n talousarvion hyväksyminen  Hyväksyy komission ( voi erottaa)  EU:n kansainvälisten sopimusten hyväksyminen  Valvoo komission ja neuvoston toimintaa

29  Mitä muita toimielimiä ja tehtäviä?

30  Valitse yksi Europarlamentaarikko ja tutustu hänen sivuihin ◦ Mitä saanut aikaan yhden viikon aikana?