Eduskunnan rooli EU-asioiden valmistelussa

Esitys aiheesta: "Eduskunnan rooli EU-asioiden valmistelussa"— Esityksen transkriptio:

1 Eduskunnan rooli EU-asioiden valmistelussa
Vkn Anna Sorto

2 Kuinka eduskunta vaikuttaa EU-toimien sisältöön?
PL 93, 96 ja 97 §:iin perustuva eduskunnan myötävaikutus: ensisijainen vaikutuskanava. - epäsuora (hallituksen kautta) mutta tehokas Lissabonin sopimuksen luomat/vahvistamat kanavat: toissijaisuusvalvonta ja parlamentaarinen yhteistyö. - suora, perinteisiä vaikutuskanavia täydentävä, mutta toissijainen

3 Kotimaisen järjestelmän keskeiset periaatteet
1) Eduskunnan valtaoikeuksien koskemattomuus: EU-päätöksenteossa toimivalta on sillä, jolle vastaava kotimainen toimivalta kuuluu. 2) Suuren valiokunnan keskeinen rooli. 3) Järjestelmä tukeutuu oikeudelliseen ja poliittiseen velvoitteeseen: PL 93, 96 ja 97 § seuraa, että valtioneuvostolla on oikeudellinen velvollisuus varmistaa eduskunnan osallisuus ja myötävaikutus. Poliittinen velvoite merkitsee velvoitetta ottaa eduskunnan kanta huomioon ilmaistaessa Suomen kantoja EU:ssa: kantoja edistää EU:ssa eduskunnalle vastuullinen hallitus. 4) Eduskunnan aukoton tiedonsaanti. .

4 Suuren valiokunnan (SuV) keskeinen rooli EU-asioissa
SuV määrittää eduskunnan kannan, ei täysistunto. SuV toimii (yleensä) erikoisvaliokuntakäsittelyn pohjalta. SuV sovittaa tarvittaessa kantoja yhteen. SuV mukana käsittelyssä läpi prosessin, ml. neuvostot. SuV ottaa kantaa neuvottelutavoitteeseen ja - varaan kussakin EU:ssa päätettävässä kysymyksessä, ei itse EU-toimeen. - ”liikkuvaan maalin” tähtääminen SuV käsittelee seuraavia asiatyyppejä: U-asiat, E-asiat, SUO-asiat ja TS-asiat.

5 U-asiat U-asiat (PL 96 §) - omat valtaoikeudet: jos ehdotus kansallisena toimena edellyttäisi eduskunnan päätöstä, eduskunta päättää viimekädessä Suomen kannasta. Näitä ovat: Lainsäädäntöasiat (=vaatii Suomen perustuslain mukaan laintasoisen säädöksen) budjettiasiat kv-sopimusten hyväksyminen

6 E-asiat PL 97 § takaa eduskunnan rajoittamattoman tietojensaantioikeuden. Suurin osa E-asioista tulee vireille valtioneuvoston toimesta. Suuri valiokunta voi antaa myös E-asiasta lausunnon valtioneuvostolle. Tällöin eduskunta on poliittisesti ohjeellinen. Rajanveto U- ja E-asioiden välillä on joskus tulkinnanvarainen - kyse on normikokonaisuudesta.

7 SUO-asiat - ministerikuulemiset
Ministerikuulemiset ovat keskeinen osa järjestelmää. Ministereillä on velvollisuus suoraan PL 97 §:n nojalla saapua SuV:n kuultavaksi ennen ja jälkeen ministerineuvoston. Velvollisuus koskee myös pääministeriä Eurooppa-neuvostoista ja eurohuippukokouksista.

8 Järjestelmän edut Eduskunnalla on tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua kansalliseen EU-kannanmuodostukseen. Kannat valmistelee ja Suomen kantoja edistää EU:ssa eduskunnalle vastuullinen hallitus Vahva parlamentaarinen selkänoja on neuvottelijan etu. SuV:n rooli varmistaa kannanmuodostuksen yhtenäisyyden ja antaa samalla päätöksentekoon riittää joustavuutta. Erikoisvaliokuntakäsittely varmistaa riittävän laajan kansanvaltaisen valmistelun. Hallitus toimii tietoisena eduskunnan näkemyksistä koko EU-prosessin ajan.

9 Mitä eduskunta haluaa tietää?
valtioneuvoston kanta: Suomen ja Euroopan etu. oikea-aikaisuus: ennen EU-tason päätöksiä ehdotuksen sisältö pääpiirteittäin suhde perustuslakiin ja ihmisoikeussopimuksiin arvio toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteesta Ahvenanmaan asema muutostarpeet kansalliseen lainsäädäntöön olennaiset muiden maiden kannat aikatauluarvio asian etenemisestä EU-tasolla

10 Haasteita Oikea-aikaisuus/viipymättömyysvaatimus:
Millä valtuuksilla” –kysymyksiä ei saa syntyä, eduskuntaa ei myöskään tulisi pakottaa kiireelliseen päätöksentekoon. Poliittinen koordinaatio - Eduskunta ei ole ministeriöiden muutoksenhakuaste; eduskunta nojaa valtioneuvoston koordinaatiojärjestelmään Eduskunnan on muodostettava kanta, joka on riittävän selkeä toimintaohje neuvottelijoille, sisältäen myös neuvotteluvaran Haasteet konkretisoituvat: EP-vallan kasvu, 1. lukemisen sopu, trilogit, Eurooppa-neuvoston ylhäältä-alas viimetinkaan -toimintamalli ja muu eurokriisipäätöksenteko

11 EU-asiat täysistunnossa
Välikysymys, valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko, pääministeri ilmoitus, kyselytunti ja ajankohtaiskeskustelu mahdollinen myös EU-kysymyksestä. Tällöin asia esillä myös täysistunnossa. Täysistuntokeskustelu mahdollinen myös PL 96 §:n ja 97 §:n mukaisissa asioissa. - Päätösvalta tällöin säilyy SuV:lla

12 Toissijaisuusvalvonta - TS-asiat
Lissabonin sopimuksen mukaan kansallinen parlamentti voi huomauttaa suoraan EU-toimielimille, että EU-ehdotus rikkoo toissijaisuusperiaatetta. Suuri valiokunta arvioi toissijaisuuskysymystä yleensä erikoisvaliokunnan pyynnöstä. Täysistunto tekee päätöksen eduskunnan perustelluksi lausunnoksi suuren valiokunnan mietinnön perusteella.

13 Parlamenttien EU-yhteistyö
EK osallistuu moni- ja kahdenväliseen yhteistyöhön sekä EP:n että kansallisten parlamenttien kanssa. Yhteistyö palvelee tiedonsaantia ja verkostoitumista. Ei poliittisia päätöksiä tai sitoumuksia.

14 Tilastoja - 2012 vp SuV kokoontui 65 kertaa (norm. ke ja pe)
U-asioita 82 E-asioita 178 Jatkokirjelmä(t), n. 1/4 U- ja E-asioissa SUO-asiat 128 kertaa TS-asiat 80, 1 perusteltu lausunto Päätösasioita kokouksittain n. 30 224 lausumaa ja 4 lausuntoa 5 julkista kuulemista eurokriisin liittyen

15 Ulkoasiainvaliokunta
Komissio lakiesitys Euroopan parlamentti Ministeri- neuvosto toissijaisuusvalvonta Hallitus Sektoriministeriöt hallituksen kanta (sis. toissijaisuus- arvion) Eduskunta Erikoisvaliokunnat Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta eduskunnan kanta Lausunto Suomen kanta vähintään 6 viikkoa Säätävät eurooppalait