Aivotärähdykset ja pään vammat jääkiekossa 26.11.2015 LL Misa Miihkinen Terveystalo Oulu 21.9.2018

Yleistä Aivovammoja on monen asteisia; lievimpiin lukeutuvat aivotärähdykset (concussion). Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, joka on luonteeltaan enemmän toiminnallinen kuin rakenteellinen. Jo pelkkä aivotärähdyksen epäily edellyttää urheilusuorituksen keskeyttämistä välittömästi, eikä urheilija saa enää palata urheilutoimintaan saman vuorokauden aikana. Kuntoutuminen aivotärähdyksestä kestää normaalisti noin 7-10 päivää 21.9.2018

Mikä on aivotärähdys? Hyvin lievä tai lievä aivovamma Toipuminen on nopeaa, eikä vammasta yleensä jää pysyviä haittoja Tyypillisiä muutoksia ovat; ajan ja paikan tajun hämärtyminen, muisti- ja tasapainohäiriöt, lyhyt tajuttomuus (5-10%) sekavuus päänsärky, pahoinvointi, jne 21.9.2018

21.9.2018

Mikä on aivotärähdys? Oireet voivat alkaa jopa tuntien viiveellä Aivojen kuvantamisesta (magneettikuvaus ja tietokonetomografia) ei ole apua aivotärähdyksen varhaisessa tunnistamisessa 21.9.2018

Aivotärähdysten ilmaantuvuus 5-9% kaikista urheiluvammoista on aivotärähdyksiä USA:ssa 3,8 miljoonaa aivotärähdystä vuosittain, mikäli esiintyvyys Suomessa samaa luokkaa, tarkoittaa tämä vuodessa 65000 aivotärähdystä 30% tapahtuu 5-19-vuotiaille => ilmaantuvuus kasvaa iän kasvaessa Amerikkalainen jalkapallo, rugby, jääkiekko ja jalkapallo ovat aivotärähdykselle riskialtteimpia joukkueurheilulajeja miehillä Ilmaantuvuus on kuitenkin suurempi amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääkiekossa kuin esim. rugbyssa => varusteiden tuoma ”väärä” turvallisuuden tunne? 21.9.2018

Kuntoutuminen Valtaosa urheilijoista toipuu yksittäisestä aivotärähdyksestä oireettomaksi 7–10 vuorokaudessa Kuitenkin noin 10–15 % urheilijoista kärsii pitkittyneestä oireilusta aivotärähdyksen jälkeen (päänsärky, huimaus, keskittymisvaikeudet, väsymys, masentuneisuus ja uniongelmat) Useat aiemmat aivotärähdykset, niiden vakavampi vaikeusaste ja oireiden pitkittyminen ennustavat hitaampaa toipumista ja uusia aivotärähdyksiä (1,8-kertainen riski ) Myös kognitiivisten oireiden on esitetty kumuloituvan toistuvien aivotärähdysten seurauksena 21.9.2018

Pitkäaikaisvaikutukset Altistuminen massiivisille määrille eriasteisia pään vammoja Krooninen traumaattinen aivovamma, eli CTE (= chronic traumatic encefalophatia) ie. dementia pugilistica, traumaperäinen parkinsonismi, aivotärähdyksen jälkeinen krooninen oireyhtymä. mm. impulsiivinen käytös, päänsäryt sekä näköhäiriöt 21.9.2018

Pitkäaikaisvaikutuksia Diffuusi aksonivaurio (DAI) Hermosolujen mikrovaurioita, näkyvät pelkästään MRI-kuvissa Diffuusia aksonivauriota katsotaan liittyvän jonkin asteisena lähes kaikkiin aivovammoihin Se on ainakin osittaisena taustasyynä aivovammojen tyypillisimmille oireille kuten väsyneisyydelle, keskittymisvaikeuksille ja muistihäiriöille Toistuvat diffuusit aksonivauriot voivat johtaa CTE:hen? 21.9.2018

21.9.2018

Pelaajan arviointi pään vamman jälkeen Pelaajan saaman vamman arviointi on kolmivaiheinen prosessiksi: 1. Heti vammautumisen jälkeen (kentällä, kentän laidalla tmv.) pyritään arvioimaan vamman vakavuus, jos suoritus keskeytetään, ei saa päästää kentälle seuraavan 24h aikana. 2. Laajempi, rauhallisessa ympäristössä (esim. pukusuojassa) tehtävä kliininen arviointi on aiheellinen. Mahdollisuuksien mukaan arvion tekee lääkäri. 3. Diagnoosin tarkentamisesta sekä mahdollisesta toipumisvaiheen seurannasta seuraavien päivien ja viikkojen aikana vastaa lääkäri. 21.9.2018

Pelaajan arviointi pään vamman jälkeen Vakavien, jopa henkeä uhkaavien, vammojen poissulkeminen on tärkeää. Ensisijaisesti hengityksen, verenkierron ja kaularangan tila tulee tarkastaa. Aina kaularankavamma, kunnes on toisin todistettu! Päivystykselliset sairaalatutkimukset ovat välttämättömiä, jos on pienikin epäily vakavammasta aivo- tai rankavammasta (raajojen puutuminen/kouristelu, tajunnan tason lasku, sekavuus…) 21.9.2018

Pelaajan arviointi pään vamman jälkeen Kun suoritus on keskeytetty aivotärähdysepäilyn takia, ovat tarkemmat jatkotutkimukset tarpeen Tutkimisessa tulee käyttää standardoituja arviointityökaluja, niiden objektiivisuuden ja toistettavuuden takia => esim Sport concussion assessment tool 3 (SCAT3) SCAT3 lähtötason selvittäminen on tärkeää, sillä tulokset ovat myös yksilöllisiä. Testissä mitataan mm. kognitio (lähi- ja viivästynyt muisti, keskittyminen), oireet, koordinaatio sekä tasapaino Myös tietokonetestejä, kuten ImPACT, käytetään USA:n ammattilaisurheilusarjoissa (NFL, NHL) neuropsykologinen testaus on ollut pakollista vuodesta 1997 lähtien 21.9.2018

Pelaajan arviointi pään vamman jälkeen Jos oireilu ja kognition lasku jatkuu pidempään (viikkoja) ovat myös laajemmat neuropsykologiset testaukset tarpeen Neuropsykologiset tutkimuspatteristot sisältävät usein osa-alueita, jotka testaavat muistia, oppimista, tarkkaavuutta, keskittymistä, informaation prosessointikykyä, motorista nopeutta ja koordinaatiota. Pitkittyneessä oireilussa kysely- ja tietokoneperusteiset testit eivät korvaa laajaa neuropsykologista tutkimusta 21.9.2018

Paluu urheiluun Aivotärähdyksestä toipumisen seurantatiheys määräytyy yksilöllisesti Seurannassa kiinnitetään huomiota oireiden kehittymiseen ja harjoitteluintensiteetin säätämiseen toipumisvaiheeseen sopivaksi Fyysinen ja kognitiivinen oireettomuus on aivotärähdyksestä toipumisen tärkein tavoite Rasitukseen (sekä fyysiseen että henkiseen) paluun tulisi tapahtua asteittain ja ohjatusti Vammautumispäivän ja sitä seuraavan päivän ajan suositellaan täydellistä lepoa, sen jälkeen rasitusta nostetaan asteittain vuorokauden välein Minimitoipumisaika ennen paluuta kontaktiharjoitteisiin/peleihin on 1vk 21.9.2018

21.9.2018

Yhteenveto Aivotärähdysten ehkäisy Varhainen tunnistaminen Niskahartiaseudun lihasvoiman kehittäminen, joustokaukalot, oikea asenne, vastustajan kunnioittaminen! Varhainen tunnistaminen Optimaalisen urheiluun paluuajankohdan määrittäminen 21.9.2018

Lähteet Luoto, T. et al. (2014) Aivotärähdykset urheilussa. Suomen Lääkärilehti 14/2014 v sk 69 Lindsberg, Perttu J. (2014) Aivot taklauksen kohteena, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2014;130(2):121-32 Radiopaedia.org Listola, Joni (2013) Jääkiekkovammat Pro gradu -tutkielma Liikuntalääketiede, Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos, Tammikuu 2013 21.9.2018