Suurvaltapolitiikka globalisaation haasteena Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 2.2.2018

Globalisaation peruspilarit haastettuina Globalisaation arvot paineen alla – kuinka syvä muutos kansainvälisessä järjestelmässä on odotettavissa? Kuinka todellinen on läntisen arvoyhteyden rapautuminen?

Muuttuva maailmanjärjestys Globalisaatio ’läntisen maailman’ poliittisena projektina (valtiorajojen madaltaminen kaupalta, ihmisten liikkuvuudelta ja arvoilta) Läntisen maailmanjärjestyksen (normit ja instituutiot) kyseenalaistuminen nousevien suurvaltojen myötä Globaali kiista arvoista polarisoi myös ’läntisen maailman’; globalisaatiokritiikki kasvaa; nationalismi ja protektionismi vahvistuvat

Geopolitiikan paluu Maailmanpolitiikan hahmottaminen alueellisten valtioiden sekä niiden geopoliittisten/ekonomisten intressien kautta; suurvaltaidentiteettien ja nationalistisen diskurssin nousu Ulkopolitiikan merkitys sisäisen yhtenäisyyden välineenä korostuu autoritäärisissä valtioissa (Venäjä ja Kiina) Demokratiakehityksen kyseenalaistuminen merkittävänä pidäkkeenä läntisen maailmanjärjestyksen roolille

Globaalin vastakkainasettelun muodot Kukaan ei halua Yhdysvalloiksi Yhdysvaltojen tilalle; Kiina on riippuvainen globaalista markkinataloudesta ja siltä puuttuu liittolaisten verkosto Lännelle ei löydy riittävän yhtenäistä vastavoimaa; mitä moninapainen maailma merkitsee läntisille normeille ja instituutioille? Alueellisten suurvaltojen ympärille muodostuvat kaupalliset ja turvallisuuspoliittiset järjestelmät?

Globalisaation hyödyt ennallaan Globaalitasolla sovitut vapaakaupan pelisäännöt mahdollistavat myös inhimillisten arvojen ja kestävän kehityksen päämäärien huomioimisen Globaalit instituutiot mahdollistavat globaalien keskinäisriippuvuuksien hallinnan Kauppa ja talouksien keskinäisriippuvuudet ehkäisevät poliittisia vastakkainasetteluja (Immanuel Kant)

Lännen rapautuminen? Polarisaatio lännen sisällä: sekä EU:n että Yhdysvaltojen arvoyhteys heikkenee Trumpin ulkopolitiikka maan historiallisten vaihteluvälien puitteissa, mutta arvojohtajuus horjuu EU:n oma arvopohja koetteilla; riippuvuus Yhdysvalloista korostuu geopolitiikan vahvistuessa – talouksien keskinäisriippuvuudet sitovat edelleen kumppanit yhteen

Johtopäätökset Globaalia säätelyjärjestelmää tarvitaan; sen poliittinen tarina on kuitenkin kuihtunut Nationalistiset opit nostavat päätään – yhteistyö nationalistiseen diskurssiin nojaavien suurvaltojen (Venäjä, Kiina, Turkki) välillä on hyvin vaikeaa Lännen hajaannus tarjoaa toimintatilaa kilpaileville valloille ja poliittisille kulttuureille myös lännen sisällä Varoittava loppuhuomio: kaikki aiemmat suuret muutokset globaalijärjestyksessä ovat saaneet alkunsa sodasta tai muusta merkittävästä poliittisesta mullistuksesta (NL romahdus)