Muutokset atomin elektronirakenteessa Jalokaasuilla on heliumia lukuunottamatta uloimmalla kuorella kahdeksan elektronia. Tämä tila on oktetti, joka tarkoittaa , että uloimman elektronikuoren s- ja p- orbitaalit ovat täynnä (s2p6 ). Tämän vuoksi jalokaasut ovat kemiallisesti passiivisia. Eivät reagoi helposti. 23.9.2012 Tunti 4
Virittyminen Jos atomiin tuodaan lisää energiaa lämpönä tai valona, ulkoelektronit virittyvät eli siirtyvät korkeammalle energiatasolle. Viritystila on lyhytaikainen Kun viritystila purkautuu, vapautuu sähkömagneettista säteilyä, joka voi ilmetä valona. 23.9.2012 Tunti 4
Ionit Jos atomi luovuttaa yhden tai useamman ulkoelektronin, niin atomista tulee positiivinen ioni eli kationi. Esimerkiksi , kun litiumatomi luovuttaa yhden ulkoelektronin tapahtuu reaktio Li → Li+ + e- Kun magnesiumatomi luovuttaa kaksi ulkoelektronia tapahtuu reaktio Mg →Mg2+ + 2e- Tai , kun alumiiniatomi luovuttaa kolme elektronia tapahtuu reaktio Al →Al3+ + 3e- Jos atomi ottaa vastaan yhden tai useamman elektronin, atomista tulee negatiivinen ioni eli anioni. Esimerkiksi, kun fluoriatomi ottaa vastaan elektronin tapahtuu reaktioi F + e- →F- Kun rikkiatomi ottaa vastaan kaksi elektronia tapahtuu reaktio S + 2e- →S2- Tai kun typpiatomi ottaa vastaan kolme elektronia tapahtuu reaktio N + 3e- →S3- 23.9.2012 Tunti 4
Jaksollinen järjestelmä. Jaksot. Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineet ovat kasvavan järjestysluvun mukaisessa järjestyksessä. Järjestysluku kuvaa atomin protonien lukumäärää. Siis alkuaineet ovat jaksollisessa järjestelmässä myös kasvavavan elektronimäärän mukaisessa järjestyksessä. Jaksollisessa järjestelmässä on seitsemen vaakariviä eli jaksoa. Jaksot syntyvät siten, että uusia jakso alkaa aina sellaisella alkuaineella, jolla atomin perustilassa uloin elektroni tulee uudelle elektronikuorelle. Siis samaan jaksoon kuuluvilla alkuaineilla on yhtä monta miehitettyä elektronikuorta. 23.9.2012 Tunti 4
Jaksollinen järjestelmä. Ryhmät. Jaksollisen järjestelmän pystyrivit ovat ryhmiä. Ryhmiä 1 – 2 ja 13- 18 kutsutaan pääryhmiksi. Niiden väliin jäävät ryhmät ovat sivuryhmiä. Samaan pääryhmään kuuluvilla alkuaineilla on yhtä monta ulkoelektronia. Tämän vuoksi saman pääryhmän alkuaineilla on samanlaisia kemiallisia ominaisuuksia. 23.9.2012 Tunti 4
Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä voidaan jakaa myös lohkoihin. Vedyllä , heliumilla sekä alkali-ja maa-alkalimetalleilla täyttyy viimeisenä s-orbitaali, joten nämä alkuaineet muodostavat s- lohkon. Vastaavasti muilla pääryhmien alkuaineilla viimeisenä täyttyvä orbitaali on p-orbitaali. N muodostavat p-lohkon. Saman periaatteen mukaan muodostuvat d- ja f-lohkot. 23.9.2012 Tunti 4
Yhteenveto 23.9.2012 Tunti 4