Tiivistelmä 8. Palaminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aineen yhtymistä happeen
Advertisements

Koulutusaineistoa EIGA TP 12.
Metallit Kuva :
KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2
Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Ainearvojen hyödyntäminen torjunnassa
Polttoleikkaus (kaasuleikkaus)
Korroosiomaalauksen perusteet
Olomuodosta toiseen.
Kannuksen kauppapuutarha
Kemia, luento1 lisämateriaalia
HelenaRimaliMankkaankoulu2013
Keuhkot ja hengitys Mankkaan koulu Helena Rimali -
Kertaus.
Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2014 Teema 6 - Luento 1
Palaminen Esimerkki tehtävä Nimi……. Luokka…...
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Ääni!.
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Fotosynteesi.
12. Olomuoto riippuu paineesta ja lämpötilasta FAASIKAAVIO
Typpi.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
Höyrystyminen ja tiivistyminen
SUBLIMOITUMINEN JA HÄRMISTYMINEN
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
Kehon energiantuotto.
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Länsiharjun koulu 4a.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Tiivistelmä 12. Energian tuotanto ja käyttö
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Olomuodosta toiseen.
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Orgaanisia reaktioita
Katalysaattori & turboahdin
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Korkealämpötilaprosessit
Yhteyttäminen.
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Lämpölaajeneminen Lämpötila johtuu rakenneosasten liikkeestä
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Korkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia
Tiivistelmä 4. Aineosien erottaminen
Korkealämpötilakemia
Metallin puhdistus/mellotus
Solun toiminta II Solun toiminta.
TERVEYSTIETO PALOTURVALLISUUS.
Korkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia
Lämpö ja infrapunasäteily
2 Palaminen ja päästöt Biomassan poltto
5 Hiukkaspäästöjen muodostuminen
4 Typenoksidipäästöjen muodostuminen
3 Rikkidioksidipäästöjen muodostuminen
Esityksen transkriptio:

Tiivistelmä 8. Palaminen Palamisessa palava aine reagoi hapen kanssa. Palamisreaktiossa syntyviä aineita, palamistuotteita, nimitetään oksideiksi. Hiilen palamistuotteita ovat hiilidioksidi CO2 ja hiilimonoksidi CO eli häkä. Liekilliseen palamiseen tarvitaan palavaa ainetta, happea ja riittävän korkea lämpötila. Liekillinen palaminen on nopeaa palamista, mutta palaminen voi tapahtua myös hitaasti, jolloin ei näy liekkiä. Palovaroittimet ja avotulen huolellinen käsittely lisäävät kotien paloturvallisuutta.

Syttymis- ja leimahduspiste Syttymispiste on alin lämpötila, jossa kiinteä aine syttyy palamaan. Esimerkiksi kirjoituspaperin syttymispiste on noin 400 C. Leimahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteen pinnasta haihtuvat höyryt leimahtavat palamaan. Esimerkiksi polttoöljyn leimahduspiste on noin 75 C.