Rakennekaavoja.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Atomit Molekyylit Sidokset Poolisuus Vuorovaikutukset
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Ammattikemia Terhi Puntila
4 ATOMIN YDIN.
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallista kielioppia!
Kemiallinen sitoutuminen
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Polymeerit Ovat aineita, jotka koostuvat pienistä molekyyleistä, monomeereista, jotka ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisin sidoksin Polymeerien tarkat.
Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava
1. Hiili – elämän alkuaine
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Amiinit.
Hiilivedyt.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Stereoisomeria Cis-trans-isomeria eli geometrinen isomeria
Kemiallinen analyysi Kemiallisella analyysilla tarkoitetaan kemiallisin tai fysikaalisin keinoin tapahtuvaa tutkittavan aineen koostumuksen määrittämistä.
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Kemialliset yhdisteet
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
Orgaanisten yhdisteiden luokittelua
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
I AINEET YMPÄRILLÄMME Kemia on … Aineen eri muodot Maailmankaikkeus
Aine rakentuu atomeista
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Alkeenien yleinen kaava
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Muutokset atomin elektronirakenteessa
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Rakennekaavoja

Jäikö mieleen? Sivu 18 1. a) hiiliatomi muodostaa 4 sidosta b) vetyatomi muodostaa 1 sidoksen c) happiatomi muodostaa 2 sidosta Aineen rakenneosaset: atomit, ionit ja molekyylit

3. Molekyylimalli on molekyylin kuvaus Molekyylikaava ilmoittaa vain molekyylin atomien lajit ja lukumäärät Rakennekaava ilmoittaa myös sidokset. Alaindeksit kaavassa C12H24 tarkoittavat, että molekyylissä on 12 hiiliatomia ja 24 vetyatomia

Molekyylien sidokset Aineen rakenneosasten väliset vetovoimat pitävät aineen koossa. Siis: Sähköinen vuorovaikutus pitää molekyylin koossa

Molekyylien muodostuminen atomeista Jalokaasut omaavat hyvin pysyvän elektronirakenteen, uloimmalla elektroni-kuorella kahdeksan elektronia = oktetti (paitsi heliumilla kaksi) Muiden alkuaineiden atomit pyrkivät saamaan samanlaisen elektronirakenteen Molekyyli muodostuu, kun alkuaineet muodostavat yhteisiä elektroni-pareja

KOVALENTTINEN SIDOS H · · H H - H eli H2 Yhteistä elektroniparia kutsutaan kovalenttiseksi sidokseksi Kyseessä vahva atomien välinen sidos Esim. vetymolekyylin (H2) muodostuminen, vety-atomilla yksi elektroni uloimmalla kuorella Tällöin muodostuu yksinkertainen kovalenttinen sidos = yksi yhteinen elektronipari H H + H · · H H - H eli H2 +

O + O O = O eli O2 KOVALENTTINEN KAKSOISSIDOS Esim. happimolekyylin (O2) muodostuminen, happiatomilla kuusi elektronia uloimmalla kuorella Tällöin muodostuu kovalenttinen kaksoissidos = kaksi yhteistä elektroniparia O O + O + O O = O eli O2

N N N N eli N2 KOVALENTTINEN KOLMOISSIDOS Esim. Typpimolekyylin (N2) muodostuminen, typpiatomilla viisi elektronia uloimmalla kuorella Tällöin muodostuu kovalenttinen kolmoissidos = kolme yhteistä elektroniparia N N + N N N N eli N2 +

Miten hiiliatomi saavuttaa pysyvän elektronirakenteen? Hiili C on neliarvoinen (sillä on neljä paritonta elektronia) H - C ≡ C - H

Saadakseen neljä sidoselektroniparia, hiiliatomin on muodostettava * Neljä yksinkertaista sidosta tai * Kaksi yksinkertaista sidosta ja yksi kaksinkertainen sidos tai * Yksi yksinkertainen sidos ja yksi kolmoissidos