KESKIMAA, ETELÄMAA, ITÄMAA Tämän harjoituksen tavoitteena on havainnollistaa ja saada oma tunnekokemus siitä, että konflikteissa harvoin on puhtaasti ’hyvä puoli’ ja ’paha puoli’. On tärkeää kuunnella toisiaan ja ottaa huomioon kaikki osapuolet. Konfliktit eivät muutu yhtäkkiä sodiksi. Usein taustalla on vakavia jännitteitä ja pitkäaikaista katkeruutta. Konflikteihin tulee tarttua mahdollisimman pian. Tämä koskee useimpia konflikteja maailmassa sekä globaalilla, kansallisella, alueellisella että henkilökohtaisella tasolla.

KESKIMAA ITÄMAA ETELÄMAA Keskimaa on kaunis maa, jossa kaikki on täydellistä: koulut ovat mukavia ja hauskoja ja maassa vallitsee demokratia. Kauppojen hyllyt notkuvat hyvästä ruoasta ja erilaisista tuotteista, ja ihmiset tuntevat olevansa yhtenäinen kansa. Idässä on Itämaa. Keskimaan ja Itämaan suhden on jännittynyt. Monet ihmiset Keskimaassa ovat etniseltä taustaltaan ‘Itämaan ihmisiä’. Siksi Itämaalla, heidän omasta mielestään, on sanansa sanottavana Keskimaan sisäpolitiikan suhteen. Keskimaassa kukaan ei kuitenkaan välitä siitä mitä Itämaa lausuu heidän sisäpolitiikastaan, tai mitä mieltä he ovat, koska kaikki sujuu hyvin Keskimaassa. Etelässä on Etelämaa. Yli puolet Keskimaan asukkaista tuntevat yhteenkuuluvuutta Etelämaan kanssa, perhesiteiden tai etnisen taustansa takia. Etelämaalla on voimakas maa, jolla on paljon valtaa. Se on myös monen liittoutuman jäsen, joihin myös Keskimaa haluaisi liittyä. Itämaan ja Etelämaan näkemykset siitä miltä maailman tulisi näyttää on päinvastaiset. Heillä on ollut useita yhteentörmäämisiä jo aiemmin.

KESKIMAA ITÄMAA ETELÄMAA Yhtäkkiä talous alkoi kehittymään negatiiviseen suuntaan kauniissa Keskimaassa. Koulut saivat vähemmän rahaa valtiolta ja kaupat eivät enää olleet täynnä tuotteita, yksinkertaisesti siksi, että rahaa oli vähemmän. Sen sijaan, että maassa olisi ryhdytty ratkomaan ongelmia yhdessä, yhteisellä tavalla, Keskimaan ihmiset alkoivat ajattelemaan käsitteillä ‘he’ ja ‘me’ . Niillä Keskimaan oppilailla, joiden etninen tausta on Itämaan, on oikeus opiskella itäkieltä koulussa. Tämä sanotaan Keskimaan perustuslaissa. Keskimaan muut asukkaat kuitenkin ryhtyivät protestoimaan tätä oikeutta vastaan sillä perusteella että kielen opetuksen järjestäminen on liian kallista. Itäihmiset Keskimaassa suuttuivat tästä ja tunsivat, että heidän oma hallituksensa hylkäsi heidät. Itämaa reagoi suurella suuttumuksella tähän päätökseen, argumentoiden, että Keskimaa haluaa tappaa Itämaan kielen ja kulttuurin. Itämaan virkamiehet viestittivät Itämaan ihmisille, että heille lähetettäisiin rahaa itämaan kielen opettamista varten. Itämaa huolehtisi, että heidän ihmisistään huolehdittaisiin siitä riippumatta missä he ovat. Etelämaa vastasi nopeasti tähän uutiskampanjalla, tuoden esiin, että Itämaa sekaantui itsenäisen maan sisäpolitiikkaan. Sekä Itämaa, että Etelämaa käynnistävät mittavat propagandasodat toisiaan vastaan. Keskimaan asukkaat tunsivat itsensä jakautuneiksi tämän asian suhteen. Enemmistö oli sitä mitä mieltä, että Etelämaa oli oikeassa. He eivät halunneet maksaa Itämaan kulttuurin ja kielen ylläpitämisestä heidän omassa maassaan. Itämaan vähemmistö pelkäsi, että heidän identiteettinsä ja kulttuurinsa häviäisi.

KESKIMAA ITÄMAA ETELÄMAA Johtuen lisääntyneistä jännitteistä ja vahvasta ‘me ja he’ tunteista, nuoret ryhtyivät yhä suorapuheisemmiksi ja äänekkäimmiksi. Keskimaan hallitus, Etelämaan neuvonantajien tuella, reagoivat täydellä voimalla. Puhumisen ja dialogin etsimisen sijaan he lähettivät paikalle mellakkapolisiin kun Itämaan ihmiset järjestivät mielenosoituksen. Syntyi väkivaltaa ja molempien puolten ihmisiä joutui väkivallan uhreiksi. Sekä Etelämaa että Itämaa heittivät lisää bensaa liekkeihin ja pian maassa oli sisällissota. Itämaan ihmiset saivat tukea Itämaasta kun taas Etelämaalaiset ja Keskimaalaiset saivat tukea omista hallituksiltaan.

KESKIMAA ITÄMAA ETELÄMAA Usean sotaisan viikon kuluttua, Keskimaa päätti että sodan on loputtava, ja pyysi Yhdistyneiltä kansakunnilta apua. YK lähetti paikalle rauhanturvaajia, jotka pysyttelisivät konfliktin osapuolten keskellä. Sillä aikaa Itämaan ihmiset julistivat itsensä itsenäisiksi (fyysisesti kuitenkin edelleen Keskimaassa) ja muodostivat uuden valtion, jonka nimeksi annettiin Vihreämaa. Ensimmäinen maa, joka tunnusti Vihreämaan itsenäiseksi valtioksi, oli Itämaa. Keskimaa ja Etelämaa eivät tunnusta Vihreämaata viralliseksi itsenäiseksi valtioksi. Sodan jälkeen monet kuitenkin joutuivat jättämään kotinsa. Molemmilla puolilla on nyt valtavasti pakolaisia ja sisäisä pakolaisia, joilla ei ole paikkaa missä asua. Molemmat, sekä Keskimaa että Itämaa, käyttävät heitä poliittisina pelinappuloinaan. He käyttävät pakolaisia, jotka elävät surkeissa olosuhteissa, muun muassa näyttääkseen muulle maailmalle, kuinka paha toinen osapuoli on.

VIHREÄMAA KESKIMAA ITÄMAA ETELÄMAA Pieni poika: ’Hei nimeni on Luc. Minulla oli elämä, joka oli samankaltainen kuin sinun elämäsi on. Kävin koulua ja vanhempani olivat töissä. Kaikilla oli ruokaa ja me kaikki olimme toistemme ystäviä. Sitten isäni menetti työpaikkansa, koska se annettiin eräälle tyhmälle Itämaalaiselle. Tämä oli tietenkin naurettavaa, koska isäni on oikea Keskimaalainen ja hänellä on oikeus tähän työpaikkaan. Me tietenkin suutuimme ja loukkaannuimme tästä, mutta sitten tyhmät Itämaalaiset alkoivat syyttämään meitä kaikesta. Kaikki alkoivat tappelemaan ja meidän oli lähdettävä kodistamme. Nyt asun pakolaiskylässä, koska HE (itämaalaiset) eivät ymmärrä, että meidän tarkoituksemme heidän suhteensa on hyvät. Jospa he vain ymmärtäisivät!’ Perhe: ’Nimeni on Philip. Tämä on kuva minusta ja perheestäni. Sodan takia muutimme isovanhempieni luo. On kummallista, että kun meillä lopulta oli kaikki mitä tarvitsimme, yhtäkkiä menetimme kaiken. Vuosien työttömyyden jälkeen, isäni lopulta löysi työpaikan. Minulle ostettiin polkupyörä hänen ensimmäisestä palkastaan. Mutta sitten yhtäkkiä Keskimaalaiset tulivat meille hirveän vihaisiksi, vain sen takia, että puhumme eri tavalla kuin he. Mutta onneksi Itämaa tuli auttamaan meitä. Ilman heitä, en tiedä miltä maailmamme ja elämämme näyttäisi nyt. Miksi he eivät ymmärrä, että me vain haluaisimme oman paikan, jossa elää? Ainoa hyvä asia, mikä tästä koitui, on että me olemme lopultakin itsenäisiä. Jospa he vain ymmärtäisivät!’ Sotilas: ’Voitko uskoa tätä! Olin vain tekemässä omia asioitani, keskityin omiin juttuihini: opiskelin yliopistossa, etsin asuntoa ja yhtäkkiä nämä maalaismoukat alkoivat tappelemaan toistensa kanssa. Anteeksi, unohdin esittäytyä. Minun nimeni on Jean. Olen 19 vuotias ja nyt olen yhtäkkiä jälleen armeijassa. Sen sijaan, että opiskelisin yliopistossa lääketiedettä, katselen kiikareiden läpi noita hemmetin Itämaalaisia ja he katselevat omillaan minua. Miksi he eivät voineet käydä sotaa vain keskenänsä? Minä haluaisin vain keskittyä omiin asioihini. Miksi he eivät ymmärrä tätä?’ Rajavartija: ’Hei, minun nimeni on Heinrich. Olen Itämaalainen rajavartija. Olen tällä hetkellä palveluksessa Vihreämaalla. Olen erittäin ylpeä siitä, että voin palvella maatani tällä tavalla. Mutta minun on myönnettävä, etten ymmärrä täysin, miksi maani välittää niin paljon tästä pienestä valtiosta (Vihreämaa). Tämä johtuu luultavasti politiikasta. Toisaalta, en ymärrä, miksi nämä Keskimaalaiset, ja Etelämaalaiset eivät jätä veljeskansaamme rauhaan. Ainoa asia, mitä he (veljeskansamme Vihreämaalaiset) haluavat, on rauhaa ja harmoniaa. Miksi he eivät ymmärrä tätä?’

POHDITTAVAA? Opettajalle: Anna oppilaiden ensin kuvata mitä heidän mielestään on tapahtunut Pyydä oppilaita kertomaan ketkä heidän mielestään ovat oikeassa ja ketkä väärässä, minkä takia? Onko tarinassa oppilaiden mielestä ’hyvät’ ja ’pahat’ – miksi? Missä ongelman ydin oppilaiden mielestä on? (fokus ’ME ja HE’ asetelma) Näkevätkö oppilaat ratkaisua tähän tilanteeseen? Onko konfliktia mahdollista ratkaista? Millä tavalla? Mitä oppilaat ajattelevat ulkopuolisten (Itämaa ja Etelämaa) sekaantumisesta tilanteeseen? Mikä vaikutus sillä on konfliktissa? Tuntevatko oppilaat oikeita konflikteja jotka muistuttaisivat tämän harjoituksen tilannetta (esim. Ukraina, Georgia jne)?