Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen pe 10-12 Unioninkatu 40 ls 1: 7.9. – 19.10. 2007 ke 16-18 Porthania ls 674: 12.9.-17.10. 2007 Loppukuulustelu 31.10.. 2007 klo 16-18 Porthania 674 Uusinta 14.11.2007 klo 16-18 Porthania 674 Ilmoittautuminen WebOodissa - Bauman: Sosiologinen ajattelu http://www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurssi/

Luento 5: LUOKKA

Miksi yhteiskunnassa on eriarvoisuutta? Miksi köyhyys ei häviä kun talous kasvaa ja keskimääräinen elintaso nousee? Miksi kapitalismin historiassa on ollut niin paljon vallankumouksia ja sotia? Miksi eturistiriidat eivät revi yhteiskuntaa hajalle? Taas on tarjolla yksinkertainen vasgtaus: kysymys on yhteiskunnan luokkajaosta ja luokkien voimasuhteista. Samoin kuin yksilö tai yhteisö, myös luokkajako on pikemminkin selitettävä kuin selittävä ilmiö. Selkeästi sosiaalinen. Esisosiologiset yhteiskuntasopimusteoriat: alkuperäinen tasa-arvo ja vapaus. Rousseau:

”Ihmislajin keskuudessa esiintyy kahdenlaista eriarvoisuutta ”Ihmislajin keskuudessa esiintyy kahdenlaista eriarvoisuutta. Toista nimitän luonnolliseksi tai fyysiseksi, koska se on luonnon asettama. Se ilmenee eroavuuksina iässä, terveydessä, ruumiinvoimissa sekä hengen tai sielun ominaisuuksissa. Toista taas voidaan kutsua moraaliseksi tai poliittiseksi eriarvoisuudeksi, koska se perustuu ihmisten suostumukselle tai vähintäänkin valtuutukselle.” J.J.Rousseau: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista, Vastapaino 2000 s. 35 (1755). Luokka on varmasti sosiaalinen ilmiö.

”Ensimmäinen ihminen, joka maa-alueen rajattuaan keksi sanoa: tämä on minun ja löysi vielä ihmisiä, jotka olivat tarpeeksi yksinkertaisia uskoakseen sen, oli kansalaisyhteiskunnan todellinen perustaja. Miltä kaikilta rikoksilta, sodilta, murhilta, kauhuilta ja kurjuudelta ihmiskunta olisikaan säästynyt, jos joku olisi kiskonut hänen aidanpylväänsä maasta ja huutanut kanssaihmisilleen: Älkää kuunnelko tuota huijaria, olette hukassa jos unohdatte että maan hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kuulu kenellekään”. (emt. s. 72)

Luokan määritelmä Luokat ovat yhteiskunnan rakenteisiin perustuvia ja niihin vaikuttamaan pyrkiviä ihmisryhmiä, joita yhdistää yhteinen etu, samanlainen elämäntapa ja usein yhteinen ideologia.

Historiallisia luokkia kapitalismissa aatelisto (maa-, sotilas-, virka-) kapitalistit pikkuporvaristo (kauppiaat, käsityöläiset) omistamaton ”uusi” keskiluokka (virkamiehet, sotilaat, vanha sivistyneistö) itsenäiset maanviljelijät maataloustyöntekijät proletaarit uusi ”uusi” keskiluokka vrt ”POLARISAATIO”

Vaikka luokkakäsitteen sisältö vaihtelee, se edelleen yhdistää yhteiskunnan rakenteen ja sosiaalisten liikkeiden toiminnan; sitä voidaan käyttää jäsentämään eriarvoisuutta ja sosiaalista eriytymistä. Työ on edelleen tärkein elinoloja ja hyvinvointieroja määräävä tekijä. (Rosemary Crompton: Class and Stratification 1998, 208, 20).

Työ(väen)luokka tuotantovälineiden omistaminenasema työnjaossatyön laatu ja rasittavuustyön itsenäisyystulotasoelämäntapaintressitoiminta ja tietoisuus kapitalistitjohtaminenhallinnointiitsenäinensuuret tulotporvarillisuuskasaaminenvoiton maksimointi työläisetriippuvuustuotantoalisteinenriistettytyöväenyhteisöttyöehtojen parantaminen/riistosuhteen kumoaminenjärjestäytyminen, vallankumous

Karl Marx: Das Kapital Riistosuhde piiloutuu yhdenvertaiseen vaihtosuhteeseen (työsopimus) c = pysyvä pääoma (4 arvoyksikköä) v = vaihteleva pääoma (4 arvoyksikköä) s = lisätyöaika (4 arvoyksikköä) tuotearvo = c + v + s = 12 sijoitettu pääoma = c + v = 8 arvotuote = v + s = 8 työvoiman arvo = 4, lisäarvo = 4

tavaran arvon osat

Teollisuuskapitalismin luokkadynamiikka Tuloluokat (revenue classes): työpalkka, voitto, maankorko Tulomuotojen sekoittuminen, luokkajaon tunnistaminen vaikeaa Kasaantuminen, monopolipääoma Ylituotanto – alikulutus  Eriarvoisuus monimuotoistuu Tuloluokat eivät erotu toisistaan; lisäksi valtion osallistuminen tulonmuodostukseen yli 50 %. Työn luonne muuttunut, ei työläisyhdyskuntia, palkkatyöläisyys (ja palkkatyöriippuvuus) hallitsee. ELÄMÄNTAPA lL

Voiton suhdeluku s:(c + v) pyrkii laskemaan kun tuotantomenetelmät tehostuvat pysyvää pääomaa lisäämällä Vastatendenssejä s:v (riiston aste) kasvaa työvoiman arvo kasvaa suhteessa tavaroihin (7% työvoimasta tuottaa elintarvikkeet EU-15:ssa) palkkaerot kasvavat (matalapalkkaiset palvelualat) kansainvälinen työnjako

”Death of Class” (Pakulski & Waters 1996) tuotantovälineiden omistaminenasema työnjaossatyön laatu ja rasittavuustyön itsenäisyystulotasoelämäntapaintressitoiminta ja tietoisuus kapitalistitjohtaminenhallinnointiitsenäinensuuret tulotporvarillisuuskasaaminenvoiton maksimointi työläisetriippuvuustuotantoalisteinenriistettytyöväenyhteisöttyöehtojen parantaminen/riistosuhteen kumoaminenjärjestäytyminen, vallankumous

Uusia eriarvoisuuden ulottuvuuksia Eliittien eriytyminen (kulttuurinen pääoma) Kansainvälinen työnjako (globalisaatio) Syrjäytyminen (yksilöllistynyt, moniulotteinen köyhyys) Tulojen mukainen eriarvoisuus ja köyhien määrä ovat kasvaneet 20 vuodessa OECD-maissa, kulutuksella mitattuna ei niin selvästi

Max Weber: Wirtschaft und Gesellschaft (1920-1921) Klasse – luokka (markkina-asemat) työväestö pikkuporvaristo omaisuudeton sivistyneistö omistajat Stand – status (arvostus, sulkeuma) elämäntapa kasvatus ja koulutus arvostus syntyperän tai ammatin perusteella Partei – ”puolue” (valta muihin) väkivalta vaalit suostuttelu Ryhmiä vai toimintatapoja? 1) Jos nämä ovat toimintatapoja – kuten uskon MW:n tarkoittaneen – mikä sitten ”links structure with action” – luokkarakenne jää puuttumaan (eli mikä määrää luokkien välisiä suhteita). 2) Mikä sitoo luokkia toisiinsa – miksi ryhmien väliset ristiriidat eivät muutu yksinkertaisesti pakkovallaksi?