Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - pe 10-12 Unioninkatu 40 ls 1: 7.9. – 19.10. 2007 - ke 16-18 Porthania.

Esitys aiheesta: "Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - pe 10-12 Unioninkatu 40 ls 1: 7.9. – 19.10. 2007 - ke 16-18 Porthania."— Esityksen transkriptio:

1 Sosiologian johdantokurssi syksy 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - pe 10-12 Unioninkatu 40 ls 1: 7.9. – 19.10. 2007 - ke 16-18 Porthania ls 674: 12.9.-17.10. 2007 - Loppukuulustelu 31.10.. 2007 klo 16-18 Porthania 674 - Uusinta 14.11.2007 klo 16-18 Porthania 674 - Ilmoittautuminen WebOodissa - - Bauman: Sosiologinen ajattelu http://www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurs si/

2 Luento 5: LUOKKA

3 ► Miksi yhteiskunnassa on eriarvoisuutta? ► Miksi köyhyys ei häviä kun talous kasvaa ja keskimääräinen elintaso nousee? ► Miksi kapitalismin historiassa on ollut niin paljon vallankumouksia ja sotia? ► Miksi eturistiriidat eivät revi yhteiskuntaa hajalle?

4 ► ”Ihmislajin keskuudessa esiintyy kahdenlaista eriarvoisuutta. Toista nimitän luonnolliseksi tai fyysiseksi, koska se on luonnon asettama. Se ilmenee eroavuuksina iässä, terveydessä, ruumiinvoimissa sekä hengen tai sielun ominaisuuksissa. Toista taas voidaan kutsua moraaliseksi tai poliittiseksi eriarvoisuudeksi, koska se perustuu ihmisten suostumukselle tai vähintäänkin valtuutukselle.” J.J.Rousseau: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista, Vastapaino 2000 s. 35 (1755).

5 ► ”Ensimmäinen ihminen, joka maa-alueen rajattuaan keksi sanoa: tämä on minun ja löysi vielä ihmisiä, jotka olivat tarpeeksi yksinkertaisia uskoakseen sen, oli kansalaisyhteiskunnan todellinen perustaja. Miltä kaikilta rikoksilta, sodilta, murhilta, kauhuilta ja kurjuudelta ihmiskunta olisikaan säästynyt, jos joku olisi kiskonut hänen aidanpylväänsä maasta ja huutanut kanssaihmisilleen: Älkää kuunnelko tuota huijaria, olette hukassa jos unohdatte että maan hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kuulu kenellekään”. (emt. s. 72)

6 Luokan määritelmä ► Luokat ovat yhteiskunnan rakenteisiin perustuvia ja niihin vaikuttamaan pyrkiviä ihmisryhmiä, joita yhdistää yhteinen etu, samanlainen elämäntapa ja usein yhteinen ideologia.

7 Historiallisia luokkia kapitalismissa ► aatelisto (maa-, sotilas-, virka-) ► kapitalistit ► pikkuporvaristo (kauppiaat, käsityöläiset) ► omistamaton ”uusi” keskiluokka (virkamiehet, sotilaat, vanha sivistyneistö) ► itsenäiset maanviljelijät ► maataloustyöntekijät ► proletaarit ► uusi ”uusi” keskiluokka ► vrt ”POLARISAATIO”

8 ► Vaikka luokkakäsitteen sisältö vaihtelee, se edelleen yhdistää yhteiskunnan rakenteen ja sosiaalisten liikkeiden toiminnan; sitä voidaan käyttää jäsentämään eriarvoisuutta ja sosiaalista eriytymistä. ► Työ on edelleen tärkein elinoloja ja hyvinvointieroja määräävä tekijä. (Rosemary Crompton: Class and Stratification 1998, 208, 20).

9 Työ(väen)luokka ► tuotantovälineiden omistaminen  asema työnjaossa  työn laatu ja rasittavuus  työn itsenäisyys  tulotaso  elämäntapa  intressi  toim inta ja tietoisuus ► kapitalistit  johtaminen  hallinnointi  itsenäinen  suuret tulot  porvarillisuus  kasaaminen  voiton maksimointi ► työläiset  riippuvuus  tuotanto  alisteinen  riistet ty  työväenyhteisöt  työehtojen parantaminen/riistosuhteen kumoaminen  järjestäytyminen, vallankumous

10 Karl Marx: Das Kapital ► Riistosuhde piiloutuu yhdenvertaiseen vaihtosuhteeseen (työsopimus)  c = pysyvä pääoma(4 arvoyksikköä)  v = vaihteleva pääoma (4 arvoyksikköä)  s = lisätyöaika (4 arvoyksikköä)  tuotearvo = c + v + s = 12  sijoitettu pääoma = c + v = 8  arvotuote = v + s = 8  työvoiman arvo = 4, lisäarvo = 4

11 tavaran arvon osat tuotearvo = 12 c = pysyvä po 4 v= vaihteleva po 4 s= lisäarvo 4

12 Teollisuuskapitalismin luokkadynamiikka ► Tuloluokat (revenue classes): työpalkka, voitto, maankorko ► Tulomuotojen sekoittuminen, luokkajaon tunnistaminen vaikeaa ► Kasaantuminen, monopolipääoma ► Ylituotanto – alikulutus ► Maankorko: kiinteistöjen hinnat kohoavat ►  Eriarvoisuus monimuotoistuu

13  Voiton suhdeluku s:(c + v) pyrkii laskemaan kun tuotantomenetelmät tehostuvat pysyvää pääomaa lisäämällä  Vastatendenssejä ► s:v (riiston aste) kasvaa ► työvoiman arvo kasvaa suhteessa tavaroihin (7% työvoimasta tuottaa elintarvikkeet EU-15:ssa) ► palkkaerot kasvavat (matalapalkkaiset palvelualat) ► kansainvälinen työnjako

14 ”Death of Class” (Pakulski & Waters 1996) ► tuotantovälineiden omistaminen  asema työnjaossa  työn laatu ja rasittavuus  työn itsenäisyys  tulotaso  elämäntapa  intressi  toim inta ja tietoisuus ► kapitalistit  johtaminen  hallinnointi  itsenäinen  suuret tulot  porvarillisuus  kasaaminen  voiton maksimointi ► työläiset  riippuvuus  tuotanto  alisteinen  riistet ty  työväenyhteisöt  työehtojen parantaminen/riistosuhteen kumoaminen  järjestäytyminen, vallankumous

15 Uusia eriarvoisuuden ulottuvuuksia ► Eliittien eriytyminen (kulttuurinen pääoma) ► Kansainvälinen työnjako (globalisaatio) ► Syrjäytyminen (yksilöllistynyt, moniulotteinen köyhyys) ► Tulojen mukainen eriarvoisuus ja köyhien määrä ovat kasvaneet 20 vuodessa OECD- maissa, kulutuksella mitattuna ei niin selvästi

16 Max Weber: Wirtschaft und Gesellschaft (1920-1921) ► Klasse – luokka (markkina-asemat)  työväestö  pikkuporvaristo  omaisuudeton sivistyneistö  omistajat ► Stand – status (arvostus, sulkeuma)  elämäntapa  kasvatus ja koulutus  arvostus syntyperän tai ammatin perusteella ► Partei – ”puolue” (valta muihin)  väkivalta  vaalit  suostuttelu ► Ryhmiä vai toimintatapoja?