Sosiologian johdantokurssi 2005 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ti 10-12 Franzenia A-Sali - pe 10-12 Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu.

Esitys aiheesta: "Sosiologian johdantokurssi 2005 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ti 10-12 Franzenia A-Sali - pe 10-12 Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu."— Esityksen transkriptio:

1 Sosiologian johdantokurssi 2005 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ti 10-12 Franzenia A-Sali - pe 10-12 Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu 18.10.2005 ti klo 10-12 Franzenia A-Sali - Uusinta ti 1.11.2005 klo 10-12 SALI ILM MYÖH - Pääaine: Saksala (toim.): Muutoksen sosiologia - Sivuaine: Bauman: Sosiologinen ajattelu (on engl ja ruots) - Ilmoittautuminen Oodissa!!!

2 Luento 6: LUOKKA … jatkuu

3 ► Onko eriarvoisuus välttämätöntä kehittyneissä yhteiskunnissa?

4 Karl Marx: Das Kapital ► Riistosuhde piiloutuu yhdenvertaiseen vaihtosuhteeseen (työsopimus). Laskuesimerkki:  c = pysyvä pääoma(4 arvoyksikköä)  v = vaihteleva pääoma (4 arvoyksikköä)  s = lisätyöaika (4 arvoyksikköä)  tuotearvo = c + v + s = 12  sijoitettu pääoma = c + v = 8  arvotuote = v + s = 8  työvoiman arvo = 4, lisäarvo = 4

5 Kapitalismin kehitys ja luokkaristiriidat  Riiston aste s:v Työläisten intressinä on lyhentää työaikaa ja kohottaa työvoiman arvoa. Keinona järjestäytyminen sekä lainsäädäntö.  Työaikalainsäädäntö alkoi kehittyä 1900-luvun alussa. Palkalliset vuosilomat 1930-luvulta alkaen.  40 tunnin työviikko 1960-luvun lopulla

6  Voiton suhdeluku s:(c + v) pyrkii laskemaan kun tuotantomenetelmät tehostuvat pysyvää pääomaa lisäämällä  Vastatendenssejä ► s:v (riiston aste) kasvaa ► työvoiman arvo kasvaa suhteessa tavaroihin (7% työvoimasta tuottaa elintarvikkeet EU-15:ssa) ► palkkaerot kasvavat (matalapalkkaiset palvelualat) ► kansainvälinen työnjako

7 ► Tuloluokat (revenue classes): työpalkka, voitto, maankorko ► Tulomuotojen sekoittuminen, luokkajaon tunnistaminen vaikeaa ► Kasaantuminen ► Ylituotanto – alikulutus ► Maankorko: kiinteistöjen hinnat kohoavat ►  Eriarvoisuus monimuotoistuu

8 Sosiaalinen liikkuvuus ► Avoin yhteiskunta: tuotantorakenne, suoritusperustainen valikointi, suuret organisaatiot lisäävät liikkuvuutta (hypoteesi) ► Liikkuvuus lisää yhteiskunnan kiinteyttä (Blau & Duncan 1967) ► ”The Constant Flux” (Erikson & Goldthorpe 1992): suhteellinen liikkuvuus onkin vakio! (Englanti, Ranska, Saksan lt, Unkari, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Puola, Skotlanti, Ruotsi, USA, Japani, Australia)  aineistot kuvasivat nopean liikkuvuuden aikaa 1945-1975  suhteellinen liikkuvuus kuvaa vain vanhempien ja lasten ammattien riippumattomuuden astetta (isä-poika)  mutta ei ota huomioon, että sosiaalisesti kohonneiden määrä oli tuona aikana suuri ► Vuosisadan lopulla sosiaalinen kohoaminen vähentynyt ja liikkuvuus alaspäin lisääntynyt (kerrostumarakenteen jäykistyminen) ► Liikkuvuuden rakenne ei välttämättä vaikuta eriarvoisuuteen ► Koulutuksen asema keskeinen ► Valikoituminen ylläpitää kerrostuma- tai luokkajakoa myös nopean teollistumisen aikana; kaikki eivät hyödy koulutuksesta yhtä paljon (Aro 2003)

9 Goldthorpe CASMIN* kerrostumajako I. ylempi ammatti-, hallinto- ja virkahenkilöstö; johtajat ja omistajat II. alempi –”-, teknikot, työnjohto III. hallinnon ja kaupan työntekijät IV. pienomistajat ja –yrittäjät, maatalousyrittäjät V. alempi teknikko- ja työnjohtohenkilöstö VI. puoliammattitaitoiset ruumiillisen työn tekijät VII. ammattitaidottomat tt, maataloustt * Comparative Analysis of Social Mobility in Industrial Societies

10 Elämäntapaluokat ► Adam Smith, Thorstein Veblen, Max Weber ► Pierre Bourdieu:  taloudellinen ja kulttuurinen pääoma  erottautumiskamppailu  habitus  statusmonopolit ► Birmingham School (CCCS Centre for Contemporary Cultural Studies): Miksi työläisten lapset päätyvät työläisiksi?  nuorisokulttuurit  homologia  myönteiset itsemäärittelyt

11 Max Weber: Wirtschaft und Gesellschaft (1920-1921) ► Klasse – luokka (markkina-asemat)  työväestö  pikkuporvaristo  omaisuudeton sivistyneistö  omistajat ► Stand – status (arvostus, sulkeuma)  elämäntapa  kasvatus ja koulutus  arvostus syntyperän tai ammatin perusteella ► Partei – ”puolue” (valta muihin)  väkivalta  vaalit  suostuttelu ► Ryhmiä vai toimintatapoja?

12 kulttuurinen pääoma taloudellinen pääoma

13 Society made visible: ► “While it must be reasserted, against all forms of mechanism, that ordinary experience of the social world is a cognition, it is equally important to realize … that primary cognition is misrecognition … The dialectic of conditions and habitus is the basis of an alchemy which transforms the distribution of capital, the balance-sheet of a power relation, into a system of perceived differences, distinctive properties, that is, a distribution of symbolic capital, legitimate capital, whose objective truth is misrecognised.” (Bourdieu 1984: 172; italics mine). ► HUOM! ”salaisuus” luokkasuhteiden uusintamisen edellytys

14 Uusia eriarvoisuuden ulottuvuuksia ► Kansainvälinen työnjako (globalisaatio) ► Syrjäytyminen (yksilöllistynyt, moniulotteinen köyhyys) ► Tulojen mukainen eriarvoisuus ja köyhien määrä ovat kasvaneet 20 vuodessa OECD- maissa, kulutuksella mitattuna ei niin selvästi

15 Päätelmiä ► Eriarvoisuuden ja luokan käsitteet syytä erottaa toisistaan ► Luokka on toimintaa ja rakennetta yhdistävä käsite ► Luokkien tunnistaminen nykykapitalismissa vaikeaa ► Eriarvoisuus on lisääntymässä globaalisti ja kehittyneissä kapitalistisissa maissa ► Ammattiaseman perusteella liikkuvuus tod. näk. vähenee, Suomessa tulokset epävarmoja ► Eriarvoisuutta on monta tyyppiä ja siihen on monia syitä ► Kulttuuriset tekijät uusintavat eriarvoisuuden rakenteita ► Yksilöllinen köyhyys (syrjäytyminen) on keskeinen eriarvoisuuden tyyppi kehittyneissä maissa ► Luokka- ja eriarvoisuuskäsitteet ovat osa yleistä yhteiskuntateoriaa