Sosiologian johdantokurssi 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ke 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - pe 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu.

Esitys aiheesta: "Sosiologian johdantokurssi 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ke 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - pe 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu."— Esityksen transkriptio:

1 Sosiologian johdantokurssi 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ke 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - pe 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu 3.3.2006 pe klo 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - Uusinta ke 15.3. klo 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - - Bauman: Sosiologinen ajattelu (sivuaineopiskelijat) - Saksala Muutoksen sosiologia (pääaineopiskelijat)

2 Luento 5: LUOKKA

3 ► Miksi yhteiskunnassa on eriarvoisuutta? ► Miksi köyhyys ei häviä kun talous kasvaa ja keskimääräinen elintaso nousee? ► Miksi kapitalismin historiassa on ollut niin paljon vallankumouksia ja sotia? ► Miksi eturistiriidat eivät revi yhteiskuntaa hajalle?

4 ► ”Ihmislajin keskuudessa esiintyy käsitykseni mukaan kahdenlaista eriarvoisuutta. Toista nimitän luonnolliseksi tai fyysiseksi, koska se on luonnon asettama. Se ilmenee eroavuuksina iässä, terveydessä, ruumiinvoimissa sekä hengen tai sielun ominaiusuuksissa. Toista taas voidaan kutsua moraaliseksi tai poliittiseksi eriarvoisuudeksi, koska se on riippuvainen eräänlaisesta konventiosta, joka perustuu ihmisten suostumukselle tai vähintäänkin valtuutukselle.” J.J.Rousseau: Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista, Vastapaino 2000 s. 35 (1755).

5 ► ”Ensimmäinen ihminen, joka maa-alueen rajattuaan keksi sanoa: tämä on minun ja löysi vielä ihmisiä, jotka olivat tarpeeksi yksinkertaisia uskoakseen sen, oli kansalaisyhteiskunnan todellinen perustaja. Miltä kaikilta rikoksilta, sodilta, murhilta, kauhuilta ja kurjuudelta ihmiskunta olisikaan säästynyt, jos joku olisi kiskonut hänen aidanpylväänsä maasta ja huutanut kanssaihmisilleen: Älkää kuunnelko tuota huijaria, olette hukassa jos unohdatte että maan hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kuulu kenellekään”. (emt. s. 72)

6 Työ(väen)luokka ► tuotantovälineiden omistaminen  asema työnjaossa  työn laatu ja rasittavuus  työn itsenäisyys  tulotaso  elämäntapa  intressi  toim inta ja tietoisuus ► kapitalistit: tuotantovälineiden omistus  johtaminen  hallinnointi  itsenäinen asema  suuret tulot  porvarillisuus  kasaaminen  voiton maksimointi ► työläiset:  riippuvuus  tuotanto  alisteinen asema  riistetty  työväen yhteisöt  työehtojen parantaminen/riistosuhteen kumoaminen  järjestäytyminen, vallankumous

7 Historiallisia luokkia kapitalismissa ► aatelisto ► kapitalistit ► pikkuporvaristo (kauppiaat, käsityöläiset) ► omistamaton keskiluokka (virkamiehet, sotilaat, vanha sivistyneistö) ► itsenäiset maanviljelijät ► maataloustyöntekijät ► proletaarit

8 ”Death of Class” (Pakulski & Waters 1996) ► tuotantovälineiden omistaminen  asema työnjaossa  työn laatu ja rasittavuus  työn itsenäisyys  tulotaso  elämäntapa  intressi  toim inta ja tietoisuus ► kapitalistit  johtaminen  hallinnointi  itsenäinen  suuret tulot  porvarillisuus  kasaaminen  voiton maksimointi ► työläiset  riippuvuus  tuotanto  alisteinen  riistet ty  työväenyhteisöt  työehtojen parantaminen/riistosuhteen kumoaminen  järjestäytyminen, vallankumous

9 ► “Although its precise meaning may vary, ‘class’ remains a concept which links, however imperfectly, social structure with social action, and which can be used as an organizing concept for the investigation of a wide range of issues associated with social inequality and social differentiation”. ► “Work is still the most significant determinant of the material well-being of the majority of the population.” ► (Rosemary Crompton: Class and Stratification 1998, 208, 20).

10 Kerrostumateoriat ► Ammattiryhmät (occupational aggregagtes) John Goldthorpe ► Ammattien arvostus ► Koulutus ► Tulot ► Kulutus ►  mitataan eriarvoisuutta tai sen vaikutuksia hyvinvointiin, terveyteen, elämäntapaan ►  tutkitaan sosiaalista liikkuvuutta

11 Goldthorpe CASMIN* kerrostumajako I. ylempi ammatti-, hallinto- ja virkahenkilöstö; johtajat ja omistajat II. alempi –”-, teknikot, työnjohto III. hallinnon ja kaupan työntekijät IV. pienomistajat ja –yrittäjät, maatalousyrittäjät V. alempi teknikko- ja työnjohtohenkilöstö VI. puoliammattitaitoiset ruumiillisen työn tekijät VII. ammattitaidottomat tt, maataloustt * Comparative Analysis of Social Mobility in Industrial Societies

12 Max Weber: Wirtschaft und Gesellschaft (1920-1921) ► Klasse – luokka (markkina-asemat)  työväestö  pikkuporvaristo  omaisuudeton sivistyneistö  omistajat ► Stand – status (arvostus, sulkeuma)  elämäntapa  kasvatus ja koulutus  arvostus syntyperän tai ammatin perusteella ► Partei – ”puolue” (valta muihin)  väkivalta  vaalit  suostuttelu ► Ryhmiä vai toimintatapoja?

13 Karl Marx: Das Kapital ► Riistosuhde piiloutuu yhdenvertaiseen vaihtosuhteeseen (työsopimus)  c = pysyvä pääoma(4 arvoyksikköä)  v = vaihteleva pääoma (4 arvoyksikköä)  s = lisätyöaika (4 arvoyksikköä)  tuotearvo = c + v + s = 12  sijoitettu pääoma = c + v = 12  arvotuote = v + s = 12  työvoiman arvo = 4, lisäarvo = 4

14 ► Kasaantuminen ► Tuloluokat (revenue classes): työpalkka, voitto, maankorko ► Ylituotanto - alikulutus

15 Elämäntapaluokat ► Adam Smith, Thorstein Veblen, Max Weber ► Pierre Bourdieu:  taloudellinen ja kulttuurinen pääoma  erottautumiskamppailu  statusmonopolit

16 Society made visible: ► “While it must be reasserted, against all forms of mechanism, that ordinary experience of the social world is a cognition, it is equally important to realize … that primary cognition is misrecognition … The dialectic of conditions and habitus is the basis of an alchemy which transforms the distribution of capital, the balance-sheet of a power relation, into a system of perceived differences, distinctive properties, that is, a distribution of symbolic capital, legitimate capital, whose objective truth is misrecognised.” (Bourdieu 1984: 172; italics mine). ► HUOM! ”salaisuus” luokkasuhteiden uusintamisen edellytys

17 Uusia eriarvoisuuden ulottuvuuksia ► Kansainvälinen työnjako (globalisaatio) ► Syrjäytyminen (yksilöllistynyt köyhyys) ► Tulojen mukainen eriarvoisuus ja köyhien määrä ovat kasvaneet 20 vuodessa OECD- maissa, kulutuksella mitattuna ei niin selvästi

18 Päätelmiä ► Eriarvoisuuden ja luokan käsitteet syytä erottaa toisistaan ► Luokka on toimintaa ja rakennetta yhdistävä käsite ► Luokkien tunnistaminen nykykapitalismissa vaikeaa ► Eriarvoisuus on lisääntymässä globaalisti ja kehittyneissä kapitalistisissa maissa ► Eriarvoisuutta on monta tyyppiä ja siihen on monia syitä ► Yksilöllinen köyhyys (syrjäytyminen) on keskeinen eriarvoisuuden tyyppi kehittyneissä maissa ► Luokka- ja eriarvoisuuskäsitteet ovat osa yleistä yhteiskuntateoriaa