Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - ma ja ke 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 - loppukuulustelu ke 18.10.2006.

Esitys aiheesta: "Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - ma ja ke 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 - loppukuulustelu ke 18.10.2006."— Esityksen transkriptio:

1 Sosiologian johdantokurssi syksy 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - ma ja ke 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 - loppukuulustelu ke 18.10.2006 klo 12-14; uusinta ke 8.11.2006 klo 12-14 Unioninkatu 40 Sali 1 - - Bauman: Sosiologinen ajattelu (HUOM! Kaikille sama!) www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurssi/

2 Luento 6: Eriarvoisuus ja sosiaalinen liikkuvuus

3 Elämäntapaluokat ► Adam Smith, Thorstein Veblen, Max Weber ► Pierre Bourdieu:  taloudellinen ja kulttuurinen pääoma  erottautumiskamppailu  habitus  statusmonopolit ► Birmingham School (CCCS Centre for Contemporary Cultural Studies): Miksi työläisten lapset päätyvät työläisiksi?  nuorisokulttuurit  homologia  myönteiset itsemäärittelyt

4 Bourdieu: taloudellinen ja kulttuurinen “pääoma” kulttuurinen pääoma taloudellinen pääoma vanha eliitti uusrikkaat rahvas intellektuellit

5 Sosiaalisten jakojen näkyvyys: ► Sosiaalisen todellisuuden kokemus on mieltämistä; mutta on tärkeää todeta, että ensikäden mielle on harhainen. Elinehtojen ja habituksen alkemia muuntaa pääomien jakautumisen havaituiksi eroiksi, jonka objektiivinen totuus jää hämärän peittoon. (Bourdieu 1984: 172; suomennos PS). ► HUOM! ”harha” luokkasuhteiden uusintamisen edellytys

6 Kerrostumateoriat ► Ammattiryhmät (occupational aggregagtes) John Goldthorpe ► Ammattien arvostus ► Koulutus ► Tulot ► Kulutus ►  mitataan eriarvoisuutta tai sen vaikutuksia hyvinvointiin, terveyteen, elämäntapaan ►  tutkitaan sosiaalista liikkuvuutta

7 Goldthorpe CASMIN* kerrostumajako I. ylempi ammatti-, hallinto- ja virkahenkilöstö; johtajat ja omistajat II. alempi –”-, teknikot, työnjohto III. hallinnon ja kaupan työntekijät IV. pienomistajat ja –yrittäjät, maatalousyrittäjät V. alempi teknikko- ja työnjohtohenkilöstö VI. puoliammattitaitoiset ruumiillisen työn tekijät VII. ammattitaidottomat tt, maataloustt * Comparative Analysis of Social Mobility in Industrial Societies

8 Liikkuvuusteorioita  1. ”Marxilainen” kurjistumisteoria ja globalisaatio  2. liberaali teoria  3. rakenneteoria  4. elämäntapaluokat: luokkarakenteen kulttuurinen uusintaminen

9 ► 1. "Marxilainen" kurjistumisteoria ja globalisaatio: kasaantuminen ja pääomien keskittyminen  suistaa pienyrittäjät työläisiksi (liikkuvuus alaspäin)  heikentää kaikkien palkkatyöläisten asemaa  ”finanssipääoma”, globalisaatio, aiheuttaa palkkakilpailua alhaisen elintason maiden kanssa  verokilpailu heikentää kansallisia mahdollisuuksia tulojen tasaamiseen

10 ► 2. Liberaali teoria: sekä absoluuttinen että suhteellinen liikkuvuus kasvaa teollistumisen myötä. Liikkuvuus lisää yhteiskunnan kiinteyttä (Blau & Duncan 1967)

11 ► 3. Rakenne-teoria: vain absoluuttinen liikkuvuus kasvaa --> jäykistyminen seuraa. ”The Constant Flux” (Erikson & Goldthorpe 1992): suhteellinen liikkuvuus onkin vakio! (Englanti, Ranska, Saksan lt, Unkari, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Puola, Skotlanti, Ruotsi, USA, Japani, Australia)  aineistot kuvasivat nopean liikkuvuuden aikaa 1945-1975  suhteellinen liikkuvuus kuvaa vain vanhempien ja lasten ammattien riippumattomuuden astetta (isä-poika)  mutta ei ota huomioon, että sosiaalisesti kohonneiden määrä oli tuona aikana suuri

12 ► Viime vuosisadan lopulla sosiaalinen kohoaminen vähentynyt ja liikkuvuus alaspäin lisääntynyt (kerrostumarakenteen jäykistyminen) ► Liikkuvuuden rakenne ei välttämättä vaikuta eriarvoisuuteen ► Koulutuksen asema keskeinen ► Valikoituminen ylläpitää kerrostuma- tai luokkajakoa myös nopean teollistumisen aikana; kaikki eivät hyödy koulutuksesta yhtä paljon (Aro 2003)

13 4. Liikkuvuutta jarruttava tekijä: elämäntapaluokat. Elämäntapa sosiaalistaa ihmiset siihen luokka- asemaan, jossa he varttuvat aikuisiksi

14 Päätelmiä ► Eriarvoisuuden ja luokan käsitteet syytä erottaa toisistaan ► Luokka on toimintaa ja rakennetta yhdistävä käsite ► Luokkien tunnistaminen nykykapitalismissa vaikeaa ► Eriarvoisuus on lisääntymässä globaalisti ja kehittyneissä kapitalistisissa maissa ► Eriarvoisuutta on monta tyyppiä ja siihen on monia syitä ► Yksilöllinen köyhyys (syrjäytyminen) on keskeinen eriarvoisuuden tyyppi kehittyneissä maissa ► Luokka- ja eriarvoisuuskäsitteet ovat osa yleistä yhteiskuntateoriaa