Talonpoikia ja torppareita

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
5. Keskiajan Eurooppa (keskiaika n. 500 – 1500jkr.)
Advertisements

Suomen keskiaika: Hallinto ja talous
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
% mikko rahikka 2010 hyl.fi.
Elämää keskiajalla: Ihmiset jakaantuivat jyrkästi neljään säätyyn, aateli, papisto, porvarit, talonpojat Säätyyn synnyttiin ja siinä kuoltiin, ainoastaan.
Sanaristikko 1 (historia) 1. Hiippakuntansa johtaja
Sanaristikko (historia) © Jussa Lehtinen
Yhteiskunnallisia kysymyksiä
Teollistuminen Vaikutuksia.
2.2. – 2.4. Muistiinpano- ja tehtäväkokonaisuus
LUTERILAINEN KIRKKO.
Keskiaika n
Kuningas Matias I Omistaa suuren valtakunnan keskellä Eurooppaa.
Kreikan demokratia   - Kaupunkivaltion hallitsemista kutsuttiin politiikaksi: yhteisistä asioista keskusteltiin julkisesti, vallankäyttö ei perustunut.
Suuret aatteet 1800-luku.
Vastaukset kpl 1-5 kertausmoniste 6.luokka
EDUSKUNTAUUDISTUS JA ÄÄNIOIKEUS
Papisto turvaa jatkuvuuden
Финляндия Suomi - Республика. Tasavalta. - Республика. Tasavalta. - День независимости 6 декабря. - День независимости 6 декабря. (получила независимость.
Tietoja Tampereesta. Kaupunkiseudun väestö 2014 Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti.
Noin   Kuka historiallinen henkilö on oppikirjan kannessa?  Mitä aikakautta Suomessa elettiin ennen keskiaikaa?  Millaista elämä oli silloin?
Valistus. Keskeisiä ajatuksia 1700-luvun keskieurooppalainen aate korosti järkeä ja kokemusta kritisoi rajatonta itsevaltiutta, yhteiskunnan epäkohtia,
 Suomen vanhin kaupunki Turku perustettiin 1200 – luvulla vanhalle kauppapaikalle  Turun linna, kirkollinen keskus, katedraalikoulu, kaupankäynnin keskus.
SUOMI ENNEN AUTONOMIAA KESKIAIKA. KESKIAIKA SUOMESSA 1.VARHAISKESKIAIKA Muualla: SYDÄNKESKIAIKA Muualla: MYÖHÄISKESKIAIKA.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Maatalous ja kaupungit keskiajalla.
Vanha yläluokka vallassa Säätyajattelu Suomi oli 1800-luvun alussa vielä perustaltaan sääty-yhteiskunta. Säätyjärjestelmää tukivat laki, kirkko ja ajan.
Suomalaisten elämänmeno 1950-luvulla luku ylipäätään 1950-luku oli hyvä vuosikymmen Välit Neuvostoliittoon oli lämpimät Vuosi 1952 oli suomalaisten.
KPL 11 VENÄJÄÄ YRITETÄÄN UUDISTAA Maaorjista talonpojiksi toimeentulo maanviljelystä talonpoika maaorjan asemassa –elämä raatamista.
Euroopan uuden ajan kaupungit ja rakentaminen
Matematiikkaa 3a, Kertausjakso Lukuja © Varga–Neményi ry 2016
III KE SKIAJAN EUROOPPA
KESKIAJAN FEODAALIYHTEISKUNTA JA KARTANOTALOUS
Koko kurssia koskeva seurantatehtävä
Taitavat Roomalaiset rakentajat
Keskiajan ja renessanssin vertailu
KESKIAJAN SUOMI Sivut
Ue 5 Kristinuskon historia Suomessa
KESKIAJAN KULTTUURI ( ) Kristinuskon/ kirkon merkitys
Keskiaika Suomessa Noin
IRTI VANHASTA – 1860-LUVUN MURROS
13 Vihreän kullan maa s. 94–97.
Mesoamerikkalainen kulttuuri
Keskiajan Suomen sääty-yhteiskunta
Suomen kaupunkien kehitys
Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.
Uuden ajan murros - Keskiajan ja renessanssin vertailua
Luku Kauppiaita ja koronkiskureita, s. 87–93
LÄNNEN KIRKKO KULTTUURISENA VAIKUTTAJANA
Suomen suuriruhtinaskunta syntyy
LUTERILAISEN KIRKON SYNTY
RUOTSIN NOUSU SUURVALLAKSI
Kuvia keskiajalta Sakari Koistinen 2010.
ELÄMÄÄ UUDEN AJAN EUROOPASSA
RANSKAN VALLANKUMOUS
SUURVALLAN ROMAHDUS JA VAPAUDEN AIKA
Kirkon kehitys uskonpuhdistuksen jälkeen
Keskiajan kaupungissa
Keskiajan feodaaliyhteiskunta
Kirkko ja papit opettavat suomalaisia
Suomesta autonominen suuriruhtinaskunta
Yhteiskunnasta ja sen kehityksestä
KRISTINUSKO TULO SUOMEEN
Suomen historian käännekohtia
RAHAN JA POLITIIKAN MAAILMA
LÄNNEN KIRKKO POLIITTISENA VAIKUTTAJANA
III KE SKIAJAN EUROOPPA
Suomalaisen ja espanjalaisen koulun välinen projekti
Kuhaniemen koulu Tehnyt: Samuel, Jonna ja Rosa
FEODALISMI eli LÄÄNITYSLAITOS
Luku Antiikin Kreikan maanviljelijät ja kauppiaat, s. 52–58
Esityksen transkriptio:

Talonpoikia ja torppareita 10 Talonpoikia ja torppareita s. 74–81

10. Talonpoikia ja torppareita

Miksi heinät nostettiin ennen vanhaan seipäille? 10. Talonpoikia ja torppareita

1800-luvulla kirkon merkitys oli suuri Kirkkoherran johtamissa pitäjänkokouksissa päätettiin yhteisistä asioista (esim. köyhien hoito, teiden ja siltojen rakentaminen) lasten opetus (kiertokoulu, kinkerit ja rippikoulu) jumalanpalvelusten yhteydessä sai kuulla ajankohtaiset tiedotukset 10. Talonpoikia ja torppareita

Aatelisto Papisto Porvaristo Talonpojat NELJÄ SÄÄTYÄ lukumäärältään pienin mutta vallaltaan suurin sääty suurin osa aatelisista asui maalla kartanoissa ja nautti verovapaudesta Papisto luterilaisen kirkon papit muodostivat papiston pääryhmän myös esimerkiksi yliopiston opettajat kuuluivat tähän säätyyn NELJÄ SÄÄTYÄ Porvaristo kaupunkilaissääty säätyyn kuuluivat kaupunkien kauppiaat, käsityöläiset ja virkamiehet Talonpojat suurin mutta vähävaltaisin sääty talonpojat omistivat tilansa ja maksoivat veroja 10. Talonpoikia ja torppareita

Säätyjen ulkopuoliset Säätyjen ulkopuolella Torpparit vuokraviljelijöitä maksoivat maavuokransa rahana, tuotteina tai päivätöinä (taksvärkki) Mäkitupalaiset olivat vuokranneet itselleen pienen mökin tai maapalstan Säädyn jäseneksi pääseminen ei ollut maattomalle aivan mahdotonta: esimerkiksi vaurastunut torppari saattoi ostaa tilan. Toisaalta vastaavasti velkaantunut talonpoika saattoi joutua myymään talonsa. Säätyjen ulkopuoliset Palkolliset tekivät töitä maatilalla tavallisesti vuoden kerrallaan (piiat ja rengit) myös kaupunkien porvareilla oli palkollisia Loiset elivät toisten kodeissa elättivät itsensä tekemällä erilaisia maatalon töitä Torpparit-sanan linkki johdattaa 10. Talonpoikia ja torppareita

Kirjan kuvateksti kertoo, että valokuva on otettu Naantalissa 1900-luvun alussa. 10. Talonpoikia ja torppareita

Naantalin kaupunki on rakentunut keskiajalla perustetun luostarin ja kirkon ympärille. 10. Talonpoikia ja torppareita

1900-luvun alussa Naantalissa oli alle tuhat asukasta. 10. Talonpoikia ja torppareita

Kuvassa naantalilaiset ovat matkalla kirkkoon, joka sunnuntaiseen jumalanpalvelukseen. 10. Talonpoikia ja torppareita

Kaupungin asukkaat ovat pukeutuneet parhaimpiin pyhävaatteisiinsa. 10. Talonpoikia ja torppareita

Miehillä on päällään puvut ja päissään hatut. 10. Talonpoikia ja torppareita

Säätyläisnaisten pyhäasu oli hieno leninki. 10. Talonpoikia ja torppareita

Rahvaan naiset erottaa kuvasta päähuiveista. 10. Talonpoikia ja torppareita

Säätyihin kuulumattomien määrä kasvoi 1800-luvulla. 10. Talonpoikia ja torppareita

Samaan aikaan talonpoikien suhteellinen määrä laski. 10. Talonpoikia ja torppareita

Ylempiin säätyihin kuului vain muutama prosentti suomalaisista. 10. Talonpoikia ja torppareita

10. Talonpoikia ja torppareita

10. Talonpoikia ja torppareita http://www.ylppo.fi/suomessa_pohjolan_sairaimmat_lapset 10. Talonpoikia ja torppareita