KESKIAJAN SUOMI Sivut 29-57.

Esitys aiheesta: "KESKIAJAN SUOMI Sivut 29-57."— Esityksen transkriptio:

1 KESKIAJAN SUOMI Sivut

2 Suomen keskiaika Suomen historiassa keskiajan alkaminen sijoittuu kirkkokuntien hajaantumisen aikaan 1000-luvulle. Suomessa keskiaika oli muuta Eurooppaa myöhemmin: alku Varsinais-Suomessa 1100-luvulla sydänkeskiaika 1300-luvulla myöhäiskeskiaika 14001500-luvuilla päättyminen Kustaa Vaasan kruunaukseen 1523.

3 Kristinuskon tulo Suomeen
Haudoista löytyneet esineet kertovat yhteyksistä kristittyjen kauppiaiden kanssa: esim. neitsyt Marian kuvat, ristiriipukset ja miekat Itäisistä vaikutteista kertovat suomen kieleen venäjän kautta tulleet sanat, kuten pappi, risti ja Raamattu. Hautaustapa muuttui 1100-luvulla: siirryttiin ruumishautaukseen hautaan ei enää pantu esineitä vainaja asetettiin hautaan pää länteen päin. Mitkä asiat kertovat itäisen ja läntisen kristinuskon vaikutteiden saapumisesta Suomeen?

4 RRuotsalaisten sotatoimien (Birger Jaarli) seurauksena Hämeen seutu liitettiin kiinteämmin Ruotsin yhteyteen. PPerustettiin linnoitus valvomaan oloja. (Hämeen linna rakennettiin vasta 1370-luvulla.) AAurajoen suuhun ryhdyttiin rakentamaan Turun linnaa. 11200-luvun lopulla Lounais-Suomen ja Hämeen voidaan katsoa kuuluneen Ruotsiin. RRuotsalaisten siirtolaisuus Suomeen alkoi. Suomen katsotaan tulleen liitetyksi Ruotsiin niin sanottuna ristiretkiaikana. N Novgorodilaiset ja ruotsalaiset sotivat Karjalassa 1200-luvun lopulta lähtien. RRuotsalaiset rakensivat valloitustensa turvaksi Viipurin linnan. VSotatoimet päättyivät vuonna 1323. RRuotsin ja Novgorodin edustajat sopivat maiden välisestä rajasta. PPähkinäsaaren rauhansopimus 1323 RRetki tehtiin todennäköisesti Lounais-Suomen rannikolle. JJohtajana olivat kruunua tavoitteleva ruotsalainen ylimys Erik ja katolisen kirkon lähetyspiispa Henrik. RRistiretki ei vakiinnuttanut kirkon asemaa alueella eikä liittänyt koko Suomea kiinteästi Ruotsiin. KKristinusko ei ollut täysin tuntematon alueella ennen tätä retkeä.

5 Miksi vuonna 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha
Miksi vuonna 1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha? Mitä vaikutuksia sillä oli? Ruotsalaiset ja novgorodilaiset taistelivat Karjalan hallinnasta luvun lopulla. Rauha solmittiin Ruotsin ja Novgorodin välillä Pähkinäsaaren uudessa linnoituksessa Laatokan saaressa lopettamaan valtakuntien väliset sodat ja vihollisuudet. Karjala jaettiin kahden valtakunnan ja kahden kirkkokunnan kesken. Rajasta tuli karkeasti katsottuna läntisen ja itäisen kulttuuripiirin välinen raja Suomessa. Monet tutkijat ovat epäilleet rajalinjan todenmukaisuutta, ja myös rauhan merkityksestä ollaan erimielisiä. Suomen historiassa niin sanotun ristiretkikauden voidaan katsoa päättyneen Pähkinäsaaren rauhaan.

6 Agricola: Nykytutkimus:
Mitä eroa on Agricolan ja nykytutkimuksen tulkinnoilla kristinuskon tulosta? Agricola: Nykytutkimus: Suomi käännytettiin kristinuskoon väkivalloin kolmen ristiretken avulla. Suomen valloitusteoria on kumottu. Kristinuskon katsotaan saapuneen Suomeen 700-luvulta luvulle ulottuneena ajanjaksona vaiheittain ja rauhanomaisesti. Ensimmäiset vaikutteet kristinuskosta saapuivat idäntietä matkanneiden gotlantilaisten kauppiaiden mukana. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat olivat benediktiinimunkkeja.

7 Ruotsin valtakunnan yhteyteen
Suomen aluetta, Itämaata, alettiin sitoa tiukemmin Ruotsin kruunun alaisuuteen luvun lopulla. Kruunun vallan tueksi Suomeen muodostettiin linnaläänit ja rakennettiin linnoja.

8 Ruotsin lait ja oikeusjärjestys tulivat voimaan myös Suomen alueella.
Muistinvaraisten lakien (tapaoikeus) tilalle tuli kuningas Maunu Eerikinpojan julkaisema Ruotsin valtakunnan laki 1350. Kuningas ylin tuomiovalta kuninkaalla oikaisukäräjillä mukana uskottu mies Laamanninoikeudet Keskiajalla Suomi yksi laamannikunta; myöhemmin Pohjois-Suomi ja Etelä- Suomi omansa laamanni Suomen korkein tuomari; ratkaisi juttuja kuninkaan vallalla ja kuninkaan nimissä Maaseutu: Kihlakunnanoikeus tuomari (aatelinen) lautamiehet (kansan valitsemia) Kaupungit: Raastuvanoikeus pormestarit ja raatimiehet (porvariston valitsemia)

9 Miten Maunu Eerikinpojan julkaisema valtakunnan laki sitoi Suomea tiukemmin Ruotsiin?
Vuonna 1350 julkaistu valtakunnan laki toi koko yhteiskunnan kirjoitetun lain piiriin. Vanha tapaoikeus alkoi jäädä taustalle, ja Ruotsin valtakunnan lait ja määräykset tulivat käytäntöön myös paikallisella tasolla. Laki määritteli kuninkaan, virkamiesten ja alamaisten oikeudet ja velvollisuudet. Suomi sai oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin vuonna 1362. Alamaisille laki tehtiin tiettäväksi käräjillä, joilla kruunun virkamies neuvotteli talonpoikien kanssa maksuista ja käytänteistä.

10 Hallinto tehostui 1400-luvulla verotuksen ansiosta:
Kruunu kantoi pääveroa. Apuveroista eli tiettyä tarkoitusta varten kerätyistä veroista sovittiin yhdessä. Verojen kerääminen oli yhteisöjen vastuulla, ja keruu tehtiin maakunnittain ja pitäjittäin. Veroja kerättiin kahdesti vuodessa  alkukesällä ja syksyllä. Kruunu halusi rahaa, mutta suurin osa veroista kerättiin kuitenkin maataloustuotteina (ruis, ohra, voi, kuivattu kala, lehmät, lampaat) ja päivätöinä.

11 Sääty-yhteiskunta säilyi Suomessa 1200-luvulta 1800-luvulle.
Hallinnon tehostuessa Suomeen syntyi sääty-yhteiskunta, jonka pohjana oli erikoistuminen eri tehtäviin. Sääty-yhteiskunta säilyi Suomessa 1200-luvulta 1800-luvulle. Kuninkaanvallan vakiinnuttamisen seurauksena Suomeenkin syntyi rälssijärjestelmä ja ritaristosta kehittyi yhteiskunnan johtava kerros. Talonpoikia ei keskiajalla nimitetty säädyksi, eikä heillä ollut privilegioita.

12 Rälssijärjestelmä syntyi Suomeen 1200-luvulla.
a) Miten maallinen rälssi eli yläluokka muotoutui? Kuningas Mauno Ladonlukko antoi vuonna 1280 Alsnön säännön. Sen mukaan ylimys tai talonpoika, joka varusti ratsumiehen kuninkaan joukkoihin, sai omalle tilalleen rälssin eli verovapauden. Tästä syntyi sotapalveluun perustuva uskollinen yläluokka eli rälssisääty.

13 Rälssijärjestelmä syntyi Suomeen 1200-luvulla.
b) Mikä oli ritareiden rooli rälssijärjestelmässä? Rälssimiehistä ansioituneet ja kuninkaan lähimmät neuvonantajat erottautuivat johtavaksi sotilasryhmäksi eli ritaristoksi. Ritari sai koulutuksen tehtäviinsä, ja hänet vihittiin erityisin menoin. Ritaristosta kehittyi yhteiskunnan johtava kerros eli aatelisto, jonka jäsenet saivat tärkeimmät ja tuottoisimmat kruunun tehtävät, kuten linnanvoudin ja tuomarin toimet.

14 Rälssijärjestelmä syntyi Suomeen 1200-luvulla.
c) Mitä tarkoitetaan hengellisellä rälssillä? Myös papisto vapautettiin verotuksesta (maallisen rälssin ohella), ja papistoa ryhdyttiin kutsumaan hengelliseksi rälssiksi. Kirkolla oli yhtä paljon verovapaita tiloja kuin maallisella rälssillä ja lisäksi oma kymmenysveronsa. Nämä vahvistivat kirkon taloudellista mahtia keskiajalla. Kokoa käsitekartta Suomen keskiaikaisesta sääty-yhteiskunnasta. Selvitä sen avulla aateliston, papiston ja porvariston tehtävät ja etuoikeudet sekä talonpoikien asema ja tehtävät.

15 Säätyjen etuoikeudet ja tehtävät Suomen sääty-yhteiskunnassa.
Hengellinen rälssi eli papisto: etuoikeutena ja vallan perustana verovapaus verotusoikeus (kymmenykset) oma tuomiovalta (kanoninen oikeus) nimitysoikeus (virkailijat, tuomiokapituli). Maallinen rälssi eli aatelisto: etuoikeutena verovapaus (ajan myötä perinnöllinen) ja suuri maaomaisuus tehtävänä ratsupalveluksen suorittaminen aateliskartanoita lähinnä Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Satakunnassa tunnettuja aatelissukuja esim. Fleming, Tott, Kurki, Tavast, Horn ja Särkilahti. Talonpojat: turkiskaupan vähentyessä suomalaisesta yhteiskunnasta talonpoikaisvaltaisempi oikeutena mahdollisuus vaikuttaa paikallishallinnossa rasituksina verotus (kuninkaalle ja kirkolle), sotalaitos sekä työsuoritukset (kyyditys- ja kestikievarilaitos, teiden, kirkkojen ym. rakentaminen) suomalainen talonpoika useita eurooppalaisia talonpoikia itsenäisempi ja vapaampi Länsi-Suomessa viljelymuotona peltoviljely (sarkajako) ja ryhmäkyläasutus Itä-Suomessa viljelymuotona kaskiviljely ja haja-asutus. Porvaristo: kaupungin hallintoon saivat osallistua vain kauppiaat, joilla oli porvarisoikeus kaupunkien syntyminen usein muinaissuomalaisten entisille kauppapaikoille (vesistöt) kaupunkien hallinto (raati, pormestarit) suomalaisten kauppiaiden ja käsityöläisten osuus porvaristossa vahvistui keskiajan mittaan.

16 Mistä syistä ikuiseksi aiottu Kalmarin unioni hajosi?
Vuonna 1397 syntyi Kalmarin unionina tunnettu valtakuntien liitto. Unionissa yhteisen kuninkaan piti hallita valtakuntia niiden omien lakien mukaan ja yhdessä suojauduttiin ulkoista uhkaa vastaan. Miksi kolme pohjoista valtakuntaa Ruotsi, Norja ja Tanska yhdistivät voimansa ja solmivat Kalmarin unionin? Saksalaisten valta kaupankäynnissä ja Itämeren piirin kaupunkien hallinnossa oli kasvanut. Hansakauppiaat hallitsivat koko Itämeren kauppaa luvulla. Muodostettu liitto nojautui valtakuntien samankaltaisuuteen, yläluokan vahvoihin sukusiteisiin ja yhteisiin etuihin. Mistä syistä ikuiseksi aiottu Kalmarin unioni hajosi?

17 Mistä syistä ikuiseksi aiottu Kalmarin unioni hajosi?
Tanskan ja Kööpenhaminan vaikutusvalta vahvistui koko Pohjolassa Eerik Pommerilaisen aikana. Ruotsin rälssimiehet katsoivat tanskalaisten syrjäyttäneen heidät asemastaan. Tanskan käymät sodat rasittivat kaikkia osapuolia, mutta hyödynsivät vain Tanskaa. Tyytymättömyys puhkesi kapinoiksi ja veronmaksulakoiksi unionimaissa. Unionin hallitsijan asemasta syntyi kilpailua, ja lopulta Ruotsi erosi liitosta.