Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1 Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1.1 Keskustelumenetelmistä Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

Kurssin rakenne Kurssi katsomusaineiden didaktiikka (sekä ev.lut. että ET) jakautuu kahteen osaan Yhteinen osa (2 op; 5 ensimmäistä luentoa, 3 ensimmäistä ryhmää; tentti 2.12.). Erilliset osat (3 op; loput luennot ja ryhmät, ev.-lut. tentti 2.12., ET tentti 16.12.)

Yhteiset ryhmätehtävät ET: keskustelutehtäviä Yhteinen: säädökset UE: painotus tvt:ssä (ryhmänvetäjä

ET kasvatuksena hyvään elämään Uskontokuntiin kuulumattomuus ei ole katsomus. → lähteminen kotien katsomuksesta ei ole mahdollista (ei ”oman uskonnon/katsomuksen opetusta”) ET:ssä oppilaille ei opeteta tiettyä katsomusta Epäsymmetria oman uskonnon opetukseen, jossa usein argumentoidaan, että opetus ei ole mahdollista, jos ei lähdetä omasta traditiosta. (→ ko. argumentti virheellinen, katsomusten ymmärtäminen ei edellytä omaa ’vastaavaa’ katsomusta). ET opetuksen ydintehtävä (POPS 2014): Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää.

Lähtökohtana lapsen maailma Lähdetään lapsen elämismaailmasta käsillä olevat asiat kokemukset, tapahtumat, tarinat… Lapsen (ja nuoren) maailma erilainen → hahmotettava mitä oppilas oikeasti tarkoittaa Huom: myös käytännön ratkaisu pulmatilanteisiin: mitä ajattelet asiasta itse? Tai Miettikää pareissa X:n esittämää mielenkiintoista kysymystä. Antaa myös opettajalle aikaa miettiä!

Keskustelun opettaminen Käsittelen tässä keskustelua opetusmuotona opetussuunnitelman ohjaamassa formaalissa koulutuksessa → opetuksella on ulkoapäin asetettuja (usein sisällöllisiä) tavoitteita, joita opettaja ei voi jättää huomiotta kaikki keskustelu on jollain tavalla muodoltaan opettajan ohjaamaa keskustelua

Keskustelun edut Keskustelu on valtavan hyvä opetusmuoto, muun muassa koska (ks. tarkemmin Brenifier O., Keskusteleva opetus, n&n, 2009, 14): Oppilaat pääsevät työskentelemmän itse asian kanssa (sen sijaan, että yrittäisivät painaa mieleensä toisten työstämiä asioita). Opettaja saa heti tietoon oppilaiden tieto- ja taitotason käsiteltävässä asiassa. Lisäksi ET:ssä keskustelutaitojen oppiminen on olennainen OPS:n asettama tavoite. Se on myös yksi muoto yleisiä ajattelu- ja vuorovaikutus-taitoja, jotka ovat OPS:n keskeisimpiä tavoitteita.

Keskustelujen kaksi sudenkuoppaa Myös negatiivisella puolella keskustelulla näyttää olevan (ainakin) kaksi selkeästi toisista erottuva sudenkuoppaa: Oppijat keskustelevat ”niitä näitä” ja keskustelu ei edistä OPS:n tavoitteita. Keskustelussa oppijoita ”petetään” eli heidän vilpittömät käsityksenä otetaan esille vain eräänlaisena diagnostisena testinä ja opettaja jyrää ne OPS-pohjaisella ”totuudella”.

ETn didaktiikkaa kootusti Oppilasta ohjataan tutkimaan ja jäsentämään käsitystään maailmasta  maailmankuvan jäsentyminen Oppilasta ohjataan tutkimaan ja jäsentämään suhdettaan itseensä, toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön sekä yhteiskuntaan  identiteetin rakentaminen ET on avoin oppilaiden itsensä kokemille ongelmille  niiden tutkimiseen varataan paljon aikaa! (Opitaan yhtä lailla yhdessä ajattelua ja keskustelua kuin kulloistakin sisältöä.)  oppilaat äänessä!

Keskustelutehtävä 1 Perehtykää oheiseen tekstiin ja keskustelkaa siitä. Lukekaa ”Possu-puoli” Keskustelkaa melko vapaasti, mutta vain se saa puhua, jolla on ”pallo”. Lukekaa toinen puoli 4. jatkakaa keskustelua. 5 Purku

Ideoita Keskustelu vaatii harjaantumista. Keskustelun taidot ET:ssä olennaisessa roolissa POPS14 1 – 6. Asioista on vaikea keskustella – ja erityisesti pysyä asiassa – ilman riittävää ”syötettä”. ET:ssä (ja us:ssa?) se on usein ajankohtainen asia: tarina koulussa sattuneesta tapauksesta, videokatkelma, lehtileike jne.