Yleistajuisemman artikkelin kirjoittaminen Ammattilehdet ym.

Yleistajuisempaa artikkelin kirjoitustapaa käytetään esimerkiksi silloin, kun tieteen eri aloilla saatuja tutkimustuloksia halutaan välittää laajemman yleisön tietoon. Tieteellisten tekstien ilmaisuja, sanavalintoja ja sisältöjen painotuksia muutetaan. Muutoksen perusteellisuus riippuu tekstin käyttötarkoituksesta.

Artikkelin tavoite Aseta artikkelillesi tavoite. Päätä, mitä artikkelin lukijoiden pitäisi tietää tai osata artikkelin luettuaan. Artikkelin yhtenä tavoitteena voi olla alasi opetuksen hyvien käytänteiden tai menetelmien levittäminen. Kirjoita kohdeyleisöllesi selkeästi, täsmällisesti ja havainnollisesti. Kun pidät mielessä artikkelisi kohdeyleisön, voit arvioida, mitä lukijoiden voidaan olettaa tietävän ja mitä ei.

Artikkelin sisällöstä Kenelle kirjoitat? Mikä on ydinviestisi, jonka haluat lukijalle välittää? Mikä on se olennainen asia, joka lukijan tulee saada tietää ja ymmärtää?   Vastaa tekstissäsi seuraaviin kysymyksiin: mitä missä milloin miksi kuka kenelle miten kuka antaa lisätietoja aiheesta tai mistä linkistä löytyy lisää infoa.

Jäsentely ja tyyli Jäsentele artikkelisi pieniksi kokonaisuuksiksi, joissa jokaisessa käsittelet jonkin tietyn aiheen tai asian. Muista kirjoittaa teksti niin, että lukija ymmärtää, miten eri asiakokonaisuudet liittyvät toisiinsa. Johdattele lukija asioiden äärelle. Selosta kaikki käsitteet, jotka eivät kuulu lukijoiden oletettuihin esitietoihin. Jos et ole varma, voidaanko jotakin olettaa tiedetyksi, selitä se mieluummin kuin jätät selittämättä.

Artikkelin pituus Jos kirjoitat tiettyyn lehteen, varmista tekstin ohjepituus toimitussihteeriltä. Pituus riippuu paitsi palstatilasta myös aiheestasi. Uutinen on vain pari riviä pitkä, henkilöhaastattelu tai taustoittava artikkeli jopa pari liuskaa. Mediatiedote on maksimissaan yhden A4:n mittainen.

Otsikot kertovat, mistä artikkelissa on kysymys - vältä pitkiä otsikoita. kertovat, mitä aihetta aiot seuraavaksi käsitellä – tee otsikoista kiinnostavia ja informatiivisia. helpottavat lukijaa löytämään jälkeenpäin artikkelistasi kohdan, jota lukija etsii. Tarkista, että kirjoitat kunkin otsikon alla sen lupaamasta aiheesta.

Väliotsikot Väliotsikot jäsentävät asiasisältöä, jaksottavat lukemista ja houkuttelevat lukemaan eteenpäin. Verbi otsikossa on aina kiinnostavampi kuin substantiivi: aktiivinen otsikko houkuttelee lukemaan aktiivisesti.

Kuvat Kuvat elävöittävät ja tukevat tekstiä Liitä juttuusi kuvitusehdotus/ehdotuksia. Jos sinulla on valmista kuvamateriaalia, toimita kuvat mielellään sähköisesti (jpg-, tif- tai gif) Liitä kuviin, grafiikkaan ym. selvitys, mihin tekstiin tai tekstikohtaan ne liittyvät, jos sillä on oleellista merkitystä ideasi kannalta. Kirjoita kuvateksti, joka kertoo kuka tai mitä kuvassa esiintyy, mitä siinä tapahtuu. Muista tekijänoikeusasiat myös kuvien käytössä!

Lähteet Kirjoittaja on vastuussa tekstistään ja sen asiasisällön oikeellisuudesta. Hänellä on tekstiinsä tekijänoikeus. Valokuvaajalla ja piirtäjällä on tekijänoikeus kuviinsa. Vältä suoraa lainaamista. Jos lainaat tekstiä suoraan, sinun on merkittävä teksti lainausmerkkeihin ja merkittävä lähde lainan yhteyteen. Suoraa lainaamista kannattaa käyttää lähinnä vain silloin, kun joku kirjoittaja on ilmaissut jonkin asian erityisen osuvasti. Referoi lähteitä mieluummin omin sanoin, äläkä unohda silloinkaan laittaa näkyviin lähdeviitettä.

Lehtiartikkelin osat https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/kirjoitus/kirjoituskurssi/tied_lehtijuttu_osat.shtml