Öljyvahinkojen torjunnan pilotointi Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa 30.11.2016
Uusien toimintamallien tehtäväksianto Tehtäväksianto: Sopimus öljyntorjunnan jälkivahinkojen torjuntatöistä. - Johto- ja ohjausvastuiden määrittäminen torjuntatehtävissä ja jälkivahinkojen hoidossa - Toimintavaltuuksien määrittäminen (pelastuslaitos / kunnat) Suunnitelma torjuntatyön kokonaisuudesta. - Akuutit torjuntatehtävät ja jälkivahinkojen torjunta - Ympäristötekniset asiantuntiatehtävät - Öljyisen jätteen keräily, kuljetus ja käsittely - Koulutus- ja laatujärjestelmät - Erilaiset puitesopimukset Korvausvastuut ja käytännöt sekä korvausten hakeminen - Öljysuojarahasto / maakunta / kunnat / pelastuslaitos
Työryhmän kokoonpano Palopäällikkö Markus Piirainen pj Asiantuntia Petri Naumanen ELY Asiantuntia Anu Näätänen Joensuun kaupunki Palomestari Jani Nevalainen sihteeri
Nykyinen toimintatapa Pelastusviranomainen on öljyvahinkojen torjuntaviranomainen ja pääsäännön mukaan öljyvahingon torjuntatöitä johtaa sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa vahinko tai vaaratilanne on saanut alkunsa. Torjuntatöiden johtaja päättää kuultuaan asiantuntijaa (SYKE, ELY, kunnan ympäristöviranomainen), milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta vastaavalle kunnan viranomaiselle. Jälkitorjunta alkaa, kun torjuntatöiden johtaja on ilmoittanut alkuvaiheen torjuntatoimien päättämisestä ja johtovastuun siirtämisestä jälkitorjunnasta vastaavalle viranomaiselle eli kunnalle. Jälkitorjunnan tavoitteena on likaantuneen alueen puhdistaminen ja kunnostaminen. Pelastuslaitos voi alueellaan vallitsevan käytännön mukaisesti osallistua ja johtaa myös jälkitorjuntatilanteen erillisen kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Ei ole sovellettu käytäntöön.
Uusi toimintamalli Kunnat voivat sopia pelastuslaitoksen kanssa siten, että pelastuslaitos johtaa jälkitorjunnan. Päivystävä pelastusviranomainen jonka työvuoron aikana vahinko on käynyt vastaa vahingon hoitamisesta alkuvaiheessa ja myöhemmin vastuu siirretään pelastuslaitoksen määräämälle viranhaltijalle. Pelastuslaitos vastaa kokonaisvaltaisesti torjunnan jatkumisesta ja jälkitorjunnan päättämiseen saakka. Vahingon aiheuttaja voi torjuntaviranomaisen luvalla huolehtia vahingon torjunnasta mutta torjunnan johtovastuu säilyy edelleen torjuntaviranomaisella. Öljyntorjunnasta aiheutuvia kustannuksia on mahdollista hakea Öljysuojarahastosta. Öljysuojarahaston kautta on mahdollista kanavoida rahoitusta torjuntakustannuksista mahdollisimman pian onnettomuuden jälkeen ennakkokorvauksina pelastustoimen alueille sekä kiireellisimmin rahoitusta tarvitseville vahingonkärsijöille Olennaista on myös, että pelastustoimen alueet toimittavat haettavista korvauksista rahastolle asianmukaiset kustannuserittelyt ja -selvitykset.
Asiakkaat Maakunnan kunnat Öljyvahingon aiheuttaja ELY-keskus Öljysuojarahasto Vakuutusyhtiöt (aiheuttajan)
Uuden toimintamallin edut Pelastuslaitos vastaa kokonaisvaltaisesti torjunnan jatkumisesta ja jälkitorjunnan päättämiseen saakka. Vahingon aiheuttaja voi torjuntaviranomaisen luvalla huolehtia vahingon torjunnasta mutta torjunnan johtovastuu säilyy edelleen torjuntaviranomaisella. Yhtenäinen ja ammattimainen toimintamalli koko maakunnassa.
Uuden toimintamallin riskit Kokonaisuuden hahmottaminen heti torjuntatöiden alkuvaiheessa ei onnistu. (Vastaava riski myös nykyisin) Asiantuntijoiden käyttäminen ja paikalle saaminen viivästyy tai alkuvaiheessa estyy jostain syystä. (nykyinen) Kustannusten karkaaminen > erityistapauksissa katselmuslautakunnan perustaminen asianosaisista. Muutokseen sisältyy aina suunnittelua, koulutusta ja toiminnan sisään ajamista. Öljyntorjuntaa (myös muut) koskevan lainsäädännön valmistelu kesken.
Keskeiset rajapinnat: työnjako valtio – maakunta Lainsäädäntötyö valmistelussa ja tilanne on tällä hetkellä avoin. Pelastustoimi ja öljyvahinkojen torjunta. Saimaan syväväylän öljyntorjunta maakuntien kesken.
Keskeiset rajapinnat: työnjako maakunta - kunta Pelastustoimen järjestämisvalmistelu voi tuoda työnjakoa maakuntien ja kuntien välille. Akuutit öljyvahingot ja jälkivahinkojen torjunnan hoitaisi pelastuslaitos. Pitkäkestoiset, kuten maanalaisten öljysäiliövuodosta johtuvat vahingot jäisivät kunnan vastuulle
Keskeisimmät ratkaistavat asiat Kattavan sopimuksen luominen (kaikki kunnat) Kouluttaminen ja toimintamallien luominen Suunnitelma eri toimenpiteistä Puitesopimuksien kilpailuttaminen ja tekeminen (konsultit, yrittäjät jne.) Yhteistyömallit (kunnat, eri hallintoalueet….)
Valmistelun eteneminen Sopimusmallin valmistaminen 30.3.2017 mennessä Sopimusmallin hyväksyminen hallinnossa 30.4.2017 mennessä Sopimuksen hyväksyminen maakunnan kunnissa 20.8.2017 mennessä Tarvittavan tausta-aineiston, sopimusten ja muiden asioiden valmistelu Pelastuslaitoksen henkilöstön koulutus ja tarvittavan materiaalin hankinta Käyttöönotto 1.1.2018
Taloudelliset ja henkilöstövaikutukset 1 htv kustannusten jaosta sovitaan tehtävässä sopimuksessa. Vapauttaa kunnan henkilöstön tehtävästä.
Esitys kokeilusta/pilotista 2017-2018 Alkuvaiheessa asiaa voisi pilotoida X kunnan / kuntien kanssa.
Valtakunnallinen valmistelu Öljyvahinkojen torjuntalakiin ja asetukseen on tulossa tarkennuksia ja muutoksia, joiden perusteella öljyvahingon jälkitorjunta, saamiemme tietojen perusteella, olisi jäämässä edelleen kuntien hoidettavaksi. Valmisteluaikataulu on vielä avoin, joten emme vielä pysty vaikuttamaan asian valmisteluun.
Esitykset valtakunnalliseen valmisteluun Jos ja kun öljyvahinkojen torjuntalain ja asetuksen muutos tulevat lausunnolle, meidän on lausunnossamme otettaisiin kantaa siihen, että koko akuutin öljyvahingon johtamisvastuun sisällytettäisiin pelastuslaitoksen vastuulle. Valtiollisen öljyvahinkojen päivystys jatkuisi nykyisen kaltaisena.
Muuta huomioitavaa
Seuraava askel Toimintaperiaatteen sopiminen kuntien kanssa. Sopimusmallin valmistelu ja hyväksyminen. - toiminnan periaatteet, vastuut, kustannukset, korvausperusteet, jne.