Etelä-Karjalan kuntien ympäristönsuojelu Vaihtoehdot sekä arvio vaikutuksista kuntien maksuosuuksiin eri vaihtoehdoissa 22.6.2017

Toimintaympäristön kuvaus Maakunnassa on kaksi seudullista (Imatra ja Lappeenranta) ja yksi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Seudullisten yksikköjen ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntiin 1.1.2019 maakuntalakiluonnoksen perusteella Maakuntalakiluonnoksen perusteella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä voi myös siirtyä maakuntaan kaikkien maakunnan kuntien yhteisesti sopimalla ja kustantamalla Marraskuussa 2016 päätettiin Kuntien Työvaliokunnassa (KOKO), että Imatran ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimet selvittävät organisoitumisvaihtoehtoja

Työryhmän kokoonpano Imatran seudun ympäristötoimi Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari Ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wickström (siht) Ympäristötarkastaja Arto Ahonen Ympäristöinsinööri Juha Hyrkäs (jätehuoltoviranomainen) Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen (pj) Ympäristötarkastaja Sara Piutunen Luumäen kunta Ympäristönsuojelusihteeri Juha Tervonen

Vaihtoehdot Nykyinen vaihtoehto Imatran seutu (Imatra) Lappeenrannan seutu (Lappeenranta) Luumäen ys-viranomainen (Luumäki) Etelä-Karjalan kuntien jätehuoltoviranomainen (Imatra) Etelä-Karjalan kuntien yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen sisältäen Etelä-Karjalan kuntien jätehuoltoviranomaisen tehtävät (Kuntalaki 51 §) Etelä-Karjalan kuntien yhteinen ympäristönsuojeluviranomainen (Maakuntahallinto vaihtoehto) Erilaiset yhdistelmät Etelä-Karjalan alueella 2-4 erilaista yhdistelmää kuntien yhteisestä ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä Kuntalain mahdollistama viranhaltijayhteistyö (Kuntalaki 54 §). Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät palaavat peruskuntiin

Maakuntalakiluonnos 23.12.2016 Maakuntalakiluonnoksen perustella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät voidaan siirtää maakuntaan samalla tavalla kuin rakennusvalvonnan tehtävätkin voidaan siirtää: ”5) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen;”

Kuntien näkemyksiä Työryhmän jäsenet ovat kartoittaneet kuntien näkemyksiä. Imatran seudun kuntien työvaliokunta Seudullinen ympäristönsuojelu jää pieneksi, kun ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntaan Kohti laajempaa kuntayhteistyötä Länsi-Saimaan kuntien työpaja Osa kuntien tehtäviä Maakuntahallinto ei ole hyvä vaihtoehto Voi kuitenkin olla maakunnan kokoinen vastuukuntamallilla toimiva vaihtoehto, jossa erityisjärjestelyjä kunnille Alueellista toimintatapaa tai Viranhaltijayhteistyötä

Vaihtoehdot Jatko nykyisellä toimintamallilla (0 vaihtoehto) Kaksi seudullista ympäristötoimea ja Luumäen kunta Maakunnallinen vastuukuntamalli VE 1 Maakunnallinen malli VE 2 Pirstoutuminen kuntiin VE 3

Maakunnallinen vastuukuntamalli VE 1 Malliin yhdistetään Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Imatran seudun ympäristötoimi sekä Luumäen kunnan ympäristönsuojelu Vastuukunta ottaa hallinnolliset tehtävät hoitaakseen ja perii kustannukset sopimuskunnilta Taseyksikkö? Kustannusjakona käytetään asukaslukua Vertailussa jonkin verran kuntakohtaisia eroja Lappeenrannan ja Imatran ilmansuojelutehtävät (=teollisuus, katupöly) Hankkeet ja projektit (Lappeenranta, Imatra, Luumäki)

Maakuntahallintoon siirtyvä malli VE 2 Talouden näkökulmasta periaatteessa sama tilanne kuin vaihtoehdossa VE 1 Kuntien välinen sopimus samaan tapaan kuin Kuntalaki 51 § Erilainen hallinto, mitkä ovat hallintokustannukset? Vaikuttaako sijainti maakuntahallinnossa toimintaperiaatteisiin tulevaisuudessa? Yhteistyö ELY:stä siirtyvien tehtävien kanssa luo synergiaa ++ Etelä-Karjala on ainut alue Suomessa, missä tätä harkitaan

Pirstoutuminen kuntiin VE 3 Tarkoittaa kuntien välisten sopimusten purkamista Henkilöstö palautuu kuntiin Kuntiin perustetaan toimielimet Uudenlainen resursointi ja tehtäväjaot Hankaluutena se, että noin 1 htv riittää / 8-10.000 asukasta. Tästä seuraa puolikkaita virkoja tai kuntien välinen yhteistoiminta. Näissä on haastetta tehtävien hallintaan Talous pienten kuntien kannalta Epävarmuus kustannuksista ja palveluista kasvaa Talous Imatran ja Lappeenrannan kannalta Kustannuspaineet kasvavat Lisäksi henkilöstömitoitus tarkasteltava

Vuoden 2016 tilinpäätöstiedot ilman investointeja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Taseyksikkö Ilmansuoj ja proj Yhteensä (Lappenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) Kunta Nettomenot Lappeenranta -581 256 -90 907 -672 163 Lemi -24 530 (Luumäki) Savitaipale -28 820 Taipalsaari -38 389 -672 996 -763 903 Imatran seudun ympäristötoimi (Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti) Imatra -247 016 -49 426 -296 442 Parikkala -46 517 Rautjärvi -31 370 Ruokolahti -47 201 -372 104 -421 530

Kustannusjakoperusteet Ympäristönsuojelun osalta kustannusjakoperusteena aikaisemmin on käytetty asukaslukua Yhteys suoritteisiin Helppo Näissä arvioissa käytetty asukaslukua Myös suoriteperusteista kustannusjakoa on mahdollista käyttää Tarkistetaan tilannetta prosessin aikana

VE 1 tai VE 2 koko maakunnallisena vastuukuntana (sis projektit ja ilmansuojelu) Toteutuma Uusi jako Ennuste erotuksesta As. % Kunta 2016   72 889 55,56 Lappeenranta -672 163 -681 163 -9 000 3 076 2,34 Lemi -24 530 -24 909 -380 4863 3,71 Luumäki -26 767 -48 885 -22 118 3 614 2,75 Savitaipale -28 820 -29 266 -446 4 814 3,67 Taipalsaari -38 389 -38 984 -594 27 836 21,22 Imatra -296 442 -274 842 21 600 5 242 4,00 Parikkala -46 517 -42 450 4 068 3 535 2,69 Rautjärvi -31 370 -28 626 2 743 5 319 4,05 Ruokolahti -47 201 -43 073 4 127 131 188 100,00 -1 212 200 Miinusmerkki tarkoittaa lisäkustannuksia Luvuissa Lpr ja Imatra on mukana projektit ja ilmansuojelu

VE 1 sama kuin edellä ilman Luumäkeä Toteutuma Uusi jako Ennuste erotuksesta As. % Kunta 2016   72 889 57,70 Lappeenranta -672 163 -693 881 -21 718 3 076 2,43 Lemi -24 530 -25 446 -917 0,00 Luumäki 3 614 2,86 Savitaipale -28 820 -29 897 -1 077 4 814 3,81 Taipalsaari -38 389 -39 824 -1 434 27 836 22,04 Imatra -296 442 -279 699 16 743 5 242 4,15 Parikkala -46 517 -43 364 3 153 3 535 2,80 Rautjärvi -31 370 -29 243 2 126 5 319 4,21 Ruokolahti -47 201 -44 001 3 199 126 325 100,00 -1 185 433 -1 185 356 76 Luumäen osalta vaihtoehdossa on toteutettu erillissopimus (kuntalaki 54 §) Miinusmerkki tarkoittaa lisäkustannuksia Luvuissa Lpr ja Imatra on mukana projektit ja ilmansuojelu

VE 3 Pirstoutuminen (spekulaatio kustannuspaineesta) Taseyksikkö Ilmansuoj ja proj Pirstoutumisen Yhteensä Kunta Nettomenot vaikutus Lappeenranta -581 256 -90 907 -20 000 -692 163 Lemi -24 530 -5 000 -29 530 (Luumäki) -17 263 -9 504 -31 767 Savitaipale -28 820 -33 820 Taipalsaari -38 389 -43 389 -40 000   Imatra -247 016 -49 426 -15 000 -311 442 Parikkala -46 517 -51 517 Rautjärvi -31 370 -36 370 Ruokolahti -47 201 -52 201 -30 000 Uudelleen organisointi Pirstoutumisen vaikutus on arvio, mikä perustuu toimielinten muutoksiin ja lisäkustannuksiin mahdollisissa kuntien välisten sopimusten uudelleen määrittelyssä sekä uudelleen rakentelussa. Kustannukset ovat yleishallintokuluja, lautakuntakuluja, tietohallintokuluja. Mikäli tähän vaihtoehtoon mennään, pitää kulujen realisoitumisen estämiseksi tehdä toimenpiteitä ja/tai palveluja karsia.

VE 0 Jatkaminen nykyisellä organisaatiolla Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Taseyksikkö Ilmansuoj ja proj Yhteensä (Lappenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari) Kunta Nettomenot Lappeenranta -581 256 -90 907 -672 163 Lemi -24 530 (Luumäki) -17 263 -9 504 -26 767 Savitaipale -28 820 Taipalsaari -38 389 Imatran seudun ympäristötoimi (Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti) Imatra -247 016 -49 426 -296 442 Parikkala -46 517 Rautjärvi -31 370 Ruokolahti -47 201 Yhteiset kustannukset on huomioitu laskelmissa, joten välttämättä lisäkustannuksia ei synny vaikka ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntaan. Organisaatioiden koko pienenee, mikä voi jatkossa aiheuttaa kustannuspaineita, koska yleishallinnon kustannuksien osuuksiin voi olla nousupaineita.

Johtopäätökset Jatkaminen nykymallilla (VE o) näyttää talouslukujen perusteella turvalliselta vaihtoehdolta, mutta se voi johtaa haavoittuviin yksiköihin. Työryhmän jäsenet katsovat, että suuntaus kohti maakunnan suuruista vastuukuntamallia on suositeltavaa Ns. normipurku johtaa siihen, että kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin siirtyy entistä vaativampia lupa-asioita käsiteltäväksi, kun lupakynnyksiä nostetaan ja valtion viranomaiselta siirtyy pienempiä lupakohteita kunnille. Tämä haastaa varsinkin pieniä organisaatioita. Jätelautakunnan/jätehuoltoviranomaisen pitäminen ympäristönsuojeluviranomaisen yhteydessä on synergiatetujen vuoksi perusteltua.