Sote- ja maakuntauudistus

Esitys aiheesta: "Sote- ja maakuntauudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Sote- ja maakuntauudistus
Maakuntien tilaama maakunta ja kuntakohtainen tarkastelu Eero Laesterä HT, Tuomas Hanhela KTM

2 Kuntakohtainen tarkastelu
Kuntakohtainen laskenta on toteutettu painelaskelmana. Painelaskelma ei ole ennuste Painelaskelma kuvaa tilannetta, jossa kunnan talouden kehitys noudattaa tiettyä perusuraa Painelaskelman perusteet: Tilastokeskuksen kuntakohtaiset tilinpäätöstiedot 1997–2015 Tpe 2016 kuntakyselyn vastausten perusteella. Tarkastelussa on huomioitava kuntien vastausten toimittamisen eritahtisuus. Osa kunnista toimitti muutetun talousarvion lukuja, osa tilinpäätösennusteen ja osa valmistuneen tilinpäätöksen mukaisia lukuja. Toimintakate ja poistot 2017 VM:n keräämän talousarviokyselyn perusteella. Toimintakate 2018 kertoimilla, joissa perusteena muutos 2012–2016 eur/as Verotulot 2016–2020 Kuntaliiton veroennustekehikon perusteella. 2021 kertoimen eur/as perusteella Valtionosuudet 2016 toteutuman (VM) mukaan, 2017 Kuntaliiton uusin arvio (RAFO), tästä eteenpäin mallinnettu. Investoinnit 2016, 2017 ja 2018 kunnilta. 2019 eur/as-pohjainen, historiasta johdettu kerroin. Poistotasona käytetään pääsääntöisesti %/käyttöomaisuudesta, joka on johdettu historia-aikasarjasta Sote-uudistuksen huomioiminen perustuu VM:n tietoihin Tavoitteena laskea kunnat läpi mahdollisimman yhteneväisillä perusteilla Huom! Jos Perlacon on tehnyt kuntakohtaisen syvemmän tarkastelun, niiden tulokset voivat poiketa tämän tarkastelun vakiotulosteista

3 Maakunta: Etelä-Pohjanmaa
Kunnat Maakunta: Etelä-Pohjanmaa

4 Rahoitusmuutos eur/as – tieto 20.4.2017 vs vos-muutos 20172018
Etelä-Pohjanmaan kunnista 59 % hyötyvän uudistuksen rahoitusmuutoksessa. VOS-muutos 2017 2018 vaikuttaa huomattavasti kohtalokkaammalta usealle kunnalle kuin vuonna 2024 lopullisesti toteutuva uudistus.

5 Kuinka on kasvanut

6 Soten ideaan – Kasvut menneen kehityksen perusteella?

7 Soten ideaan – Kasvut menneen kehityksen perusteella?

8 Soten ideaan – Kasvut menneen kehityksen perusteella?

9 Soten ideaan – Kasvut menneen kehityksen perusteella?
suurin osa toimintakatteen kasvusta on aiheutunut soten kasvusta Maakunnan kuntien toimintakatteen keskimääräinen kasvu 4,1 %/v, josta sote 6,0 %/v ja muut 1,9 %/v Toimintakate on kasvanut nopeimmin Seinäjoella (7,4 %/v) ja hitaimmin Soinilla (1,6 %/v) Eniten sote on kasvanut suhteessa muihin palveluihin Teuvalla ja vähiten Alajärvellä Pienin soten kasvu oli Soinilla (3,6 %/v) ja suurin Seinäjoella (8,6 %/v) Pienin kasvu muissa palveluissa oli Soinilla (-0,9 %/v) ja suurin Seinäjoella (8,6 %/v)

10 Soten ideaan - Mikä on kasvanut?

11 Seinäjoki

12 Palvelurakenteen nettomenojen kehitys 2006-15 - ääripäät
Alla vasemmanpuoleisessa taulussa kuvataan kunnat, joissa uudistuksen jälkeen kuntaan jäävien palveluiden kasvu on ollut erityisen hidas ( ). Alla oikeanpuoleiseen tauluun on kuvattu kunnat, joissa kuntaan jäävissä palveluissa on ollut kuntajoukon suurin kasvu.

13 Sote-kustannus ja ikääntyminen

14 Toimintakate Toimintakatteen euromäärästä suurin osa rajautuu pois kuntien vastuulta Maakunnassa suurin muutos on Isojoella ja Karijoella, pienin Ilmajoella ja Seinäjoella. Menot soten jälkeen helpommin kunnan hallittavissa ja talouden ennakoitavuus paranee. Jos suhde menee uudistuksen jälkeen pieneksi, on kunnan sote-kustannusten osuus kokonaisuudesta ollut hyvin suuri. Näiden kuntien ikärakenne on ollut usein epäsuotuisampi kuin muissa kunnissa.

15 Verorahoitus, vos/toimintakate
Verorahoitus käsittää verotulot ja valtionosuudet. Valtionosuuksiin sisältyy 60/60-rajaus ja siirtymätasaus – näin suora johtopäätös joidenkin kuntien ajautumisesta valtionosuudesta riippuvaiseksi ei ole aukottomasti tosi. VOS-kompensaatio voi olla negatiivisesti toteutuva riski, jos valtionosuutta aletaan uudistaa kompensaatiossa hyötyvissä kunnissa.

16 Kiinteistöverot verotuloista
Kaikkien kuntien tulovero-% laskee 12,47. Suhteellisesti tämä tarkoittaa eri kunnissa eri osuuksia tuloveron tuotosta. Uudistuksen yhteydessä kiinteistöveron merkitys kuntien verotuloissa kasvaa selvästi.

17 Käyttökate 2018  2024 vuosien välillä
toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu. Verorahoitus sisältää rahoitusjärjes-telmän muutoksen. Tähän saattaa vaikuttaa paljonkin rahoitusjärjes-telmän muutos ja kunnan kannalta siinä oleva positiivinen kompensaatio.

18 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote

19 Käyttökatteen muutos ei-sote vs sote - maakunnat

20 Nettolaina verorahoituksesta – muutos soten jälkeen
Verorahoituksen pienentyessä nettolainan osuus kuntien verorahoituksesta kasvaa merkittävästi uudistuksen yhteydessä. Korkoriski kasvaa, mutta kuntien verotulon pohja ei heikkene – ja koska veroprosenttia voidaan nostaa kuten ennen vuonna 2020 ja sen jälkeen, lainan lyhennykseen kohdistuu sama tulopohja kuin ennen.

21 Kokonaisveroaste 2018 2019

22 Kokonaisveroasteen erotus 2018-2019

23 Johtopäätös maakunnan kunnista
Kuntien rahoitustarve on helpommin ennakoitavissa Kunnille voi jäädä lisää rahoituksellista liikkumavaraa.  Sote – ja maakuntauudistus antaa kunnille tilaisuuden vahvistaa taloudellista tilannettaan ja vakauttaa sen, mutta jo valmiiksi epätasapainoinen tilanne ei sote- ja maakuntauudistuksen vuoksi poistu. Mutta  Rahoituspaine siirtyy maakunnille Kuinka loppupelissä vaikuttaa kuntaan?