KIRJALLISUUDEN LAJIT

Monipuolista kaunokirjallisuutta Romaanit, novellit, runot Kaunokirjallisuuden lajeihin kuuluu lukematon määrä eri lajityypin teoksia: Esim. dekkarit, sadut, rakkausromaanit, lastenlorut, rock-lyriikka, scifi, näytelmäkirjallisuus, aforismit, sarjakuvat… Fakta ja fiktio sekoittuu kirjallisuudessa eri tavoin (vrt. tietokirjallisuus ja elämäkerrat)

Esimerkkejä suomalaisista klassikkoteoksista  Juhani Aho: Juha Sofi Oksanen: Puhdistus Minna Canth: Työmiehen vaimo Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija J.L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat F. E. Sillanpää: Silja, nuorena nukkunut Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Elias Lönnrot: Kalevala (lyhennettynä) Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen Väinö Linna: Tuntematon sotilas Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (1 – 3)

Esimerkkejä maailmankirjallisuuden klassikoista Emily Brontë: Humiseva harju J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta (3) H.C. Andersen: Pieni merenneito Mary Shelley: Frankenstein F. Dostojevski: Rikos ja rangaistus Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut Albert Camus: Sivullinen

Miksi lukea? Pohdi, mitä hyötyä kirjallisuuden harrastamisesta on. Kirjoita tästä ehyt teksti blogiisi. Otsikkona voit käyttää dian otsikkoa. Jos mielestäsi kirjallisuuden lukeminen on turhaa, perustele väitteesi.

Syitä lukea kaunokirjallisuutta Tekstin lukeminen on elämys Antaa keskustelunaiheita ja välineitä ajatteluun Lisää ihmistuntemusta (eri käsitykset, tavat, kulttuurit…) Kehittää empatiakykyä Parantaa luku- ja kirjoitustaitoa (automatisoi)

Novelli ja sen käsitteistöä = Lyhyt kertomus Keskittynyt kerronta Novellin maailma: Aihe Juoni Henkilöhahmot Kertoja Miljöö eli tapahtumapaikka Tapahtuma-aika ja kesto

Novelli ja sen käsitteistöä Novellin kieli ja tyyli: Kielikuvat Novellin teemat Teema eli perusajatus (esim. yksinäisyys, nuoruuden hulluus) Motiivit (esim. esineet, asiat, tilanteet, joilla on erityinen merkitys tarinan kulkuun) Novellin rakenne Novellin nimi Alku ja loppu (kehyskertomus?) Novellin yleisö Aukot (lukijan tulkinnan kohtia) Viittauksen muihin teksteihin (alluusiot) Novelli lukukokemuksena

Runous Runous on käyttänyt hyväkseen tiettyjä konventioita eli sille ominaisia tapoja kertoa asioita Runon käsitteet analyysin rungoksi: Säe ja säkeistö Runon rytmi: Riimi eli loppusointu Alkusointu (Vaka vanha Väinämöinen) Toisto

Runous Vertaus (kuin – tai niin kuin) Metafora (vertaus ilman kuin –konjunktiota) Jos saisin suudella silmiesi hunajaa – (Catullus) Onomatopoeettisuus (ääntä muistuttava sana) Ammua, raksua, kumista, kling Vastakohta Personifikaatio (elollistaminen) Puu kertoo tarinaa eläimille. Runon avaamisessa voidaan käyttää myös novellianalyysistä tuttuja käsitteitä (teema, miljöö jne.)

Eino Leino: Nocturne Vesa-Matti Loirin esittämänä (http://runomaailma Ruislinnun laulu korvissani Sulle laulan neiti, kesäheinä, tähkäpäiden päällä täysi kuu; sydämeni suuri hiljaisuus, kesä-yön on onni omanani, uskontoni, soipa säveleinä, kaskisavuun laaksot verhouu. tammenlehvä-seppel vehryt, uus. En ma iloitse, en sure, huokaa; En ma enää aja virvatulta, mutta metsän tummuus mulle tuokaa, onpa kädessäni onnen kulta; puunto pilven, johon päivä hukkuu, pienentyy mun ympär' elon piiri; siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; tuoksut vanamon ja varjot veen; edessäni hämäräinen tie niistä sydämeni laulun teen. tuntemattomahan tupaan vie.

Nocturne Vanhoja sanoja 3 säkeistöä, 10 säettä joka säkeistössä Loppusointuja, esim. veen – teen Runon tunnelma rauhallinen Minä-kertoja Kerrotaan kesäyöstä, metsästä, luonnosta Voisi kertoa rakkaudesta ja/tai kuolemasta

Mitä runon kielen keinoja löydät tekstistä Mitä runon kielen keinoja löydät tekstistä? Ismo Alanko: Kun Suomi putos puusta http://www.youtube.com/watch?v=0M2qvZSN6dU Kun Suomi putos puusta oli kaunis kesäsunnuntai hölmistynyt ihmislapsi vaihtoi oljet parkettiin hikisiltä poskipäiltä räkä valui minne lie koskenkorva körttikansan nirvanaan vie Karjalainen kierosilmä katsoi näyttöpäätteeseen Litmaskunto osti pullon Beaujolais'ta murheeseen savolainen juniori 'acid haussiin' män' pohjiks' veti pontikkaa ja päälle enemmän Kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä pilkkisaalis pakasteita, yöt blackia, Kun Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä

Suo, kuokka ja Jussi, Martti Luther ja muovipussi Saksa ja Ruotsi ja Venäjä huokas' kuin yhdestä suusta kun Suomi putos puusta Kun Suomi putos puusta, aikarauta näytti seitsemää kahdeksalta jalka poikki tasoelinkisoihin toinen jalka navetassa, toinen tenniskentällä toinen käsi utareella, toinen kaukosäätimellä Metsäläinen mielikieli vatkaa suuta suurempaa Savusaunan pimeydessä datanomin onni saa Hämäläisen Veijo kääntää kiinalaista pitsaa Kolumbuksen hansaherkun nimiin vääntää risukimpun

Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä, ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä pilkkisaalis pakasteita, yöt blackia, kun Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä Suo, kuokka ja Jussi Martti Luther ja muovipussi Lappi ja Kainuu ja Karjala huokas' kuin yhdestä suusta kun Suomi putos puusta kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä kun Suomi putos puusta maito oli milkkiä pilkkisaalis pakasteita, yöt blackia, kun Suomi putos puusta kaikki kävi kovin äkkiä

Kun Suomi putos puusta… Loppusointua: Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä, ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä Alkusointua: -- putos puusta --, -- Karjalainen kierosilmä katsoi -- Toisto: (lue kertosäe) Metafora: -- koskenkorva körttikansan nirvanaan vie. Onomatopoeettisuus: huokas' Vastakohta: -- pilkkisaalis pakasteita --, -- vaihtoi oljet parkettiin.