Jos valitset runoutta aineistoksi

Esitys aiheesta: "Jos valitset runoutta aineistoksi"— Esityksen transkriptio:

1 Jos valitset runoutta aineistoksi

2 Vanhoja yo-tehtäviä Onnistuvatko runot tavoittamaan nuoruuden olemuksen? Valitse esseesi lähtökohdaksi runoista vähintään kaksi. Teemu Mannisen runo Kumpaan uskot enemmän? (s. 8) ja Tytti Heikkisen proosaruno Läski XL AINA SAMA JUTTU (s. 9) käsittelevät kumpikin elämänfilosofisia kysymyksiä. Pohdi runojen esittämiä näkemyksiä elämästä. Erittele ja tulkitse Paula Vesalan sanoitusta Maria Magdalena (s. 8) Arto Melleri kirjoittaa runossaan Olympia (s. 8) urheilusta ja suomalaisuudesta. Erittele sitä, millaisen tulkinnan runo antaa niiden keskinäisestä yhteydestä. Millaisen käsityksen koulusta saa Henriikka Tavin proosarunosta (s. 6), ja miten se vastaa omaa näkemystäsi? Mitä runot (s. 10–11) kertovat lukemisen merkityksestä? Valitse yksi runo tai useampia aineistoksesi.

3 Runon tyypillisimpiä lajeja
Aforismi: lyhyt mietelmä, mielelause Balladi: dramaattinen, surullinen, kuolemantarina, tanssilaulu, sankarit elävät usein pelottavassa miljöössä, kerto tai toisto tavallista, samoin dialogin käyttö Elegia: surumielinen hauta- tai muistokirjoitus, tunteen ja murheen runo Limerikki: irlantilaisalkuinen viisisäkeinen komparuno, ensimmäisessä, toisessa ja viidennessä säkeessä yhtenäinen loppusointu, samoin kolmas ja neljäs säe sointuvat yhteen Loru: kielellinen leikittely, jonka teho perustuu sointuisuuteen ja rytmiin, merkitys ei ole olennaista eli loru on ns. nonsenseä; muistin oiva apulainen Oodi: yleväsävyinen juhlaruno, ylistystä ja kunnioitusta, tunnelmaa luova teos Proosaruno: runon ja proosan (usein novellin) välimuoto; tiivis ja kuvallinen kieli viittaavat runoon ja lauserakenteiden looginen järjestys proosaan Tanka ja haiku: japanilais-kiinalaisia klassisen muotokaavan kuvallisia runoja, joihin liittyy elämänfilosofiaa Ks. KK s. 280

4 Runon rakenteeseen liittyvä käsitteitä
Säkeistö eli stroofi Alkusointu eli allitteraatio Loppusointu Rytmi Runomitta Runon puhuja eli lyyrinen minä Runon kuulija Näkökulman vaihto, asennon vaihto Motiivi eli toistuva elementti, mm. asia, esine tai teko Ks. KK s

5 Runon rakenteeseen liittyvä käsitteitä
Kalevalamitta Mie/le/ni | mi/nun | te/ke/vi, ai/vo/ni | a/jat/te|le/vi läh/te|ä/ni | lau/la|ma/han, saa'/a/ni | sa/ne/le|ma/han, su/ku|virt/tä | suol/ta|ma/han, la/ji|virt/tä | lau/la|ma/han; Moderni mitaton runo Perinteinen mitallinen runo Kerto eli parallelismi Siitäpä nyt tie menevi, uusi ura urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavasssa.

6 Runon kieleen liittyviä käsitteitä
Kuvakieli Proosaruno Vertaus Metafora Eufemismi eli kiertoilmaus Karhu = "Otso", "Mesikämmen" ja "Nalle” Elollistaminen eli personifikaatio Pihalla pakkanen huopakengissä liikkuu, tikapuun puolalla kiikkuu, nurkkihin pyssynsä laukoo, huuruten ovia aukoo. (Einari Vuorela: Pakkanen.)

7 Runon kieleen liittyviä käsitteitä
Symboli Olen verkon silmässä kala. En pääse pois: ovat viiltävät säikeet jo syvällä lihassa mulla. Vesi päilyvä, selvä ja syvä minun silmäini edessä ois. Vesiaavikot vapaat, en voi minä luoksenne tulla! Meren silmiin vihreisiin vain loitolta katsonut oon. Mikä autuus ois lohen kilpaveikkona olla! Kuka rannan liejussa uupuu, hän pian uupukoon! - Vaan verkot vitkaan - tappavat kohtalolla. Uuno Kailas: Verkossa

8 Runon kieleen liittyviä käsitteitä
Yleiskielen normien rikkominen Välimerkit Äännemaalailu Runon kuvat Lähiluku Antiteesi eli vastakohtaistaminen (mutta, vaan) Asyndeton eli rinnastetaan asioita luettelon avulla, jätetään sidesanat pois Huudahdus Oi sinä päivieni aurinko!

9 Runon kieleen liittyviä käsitteitä
Hyberbola eli liioittelu ja suurentelu Lauloi vanha Väinämöinen: järvet läikkyi, maa järisi, vuoret vaskiset vapisi, paaet vahvat paukahteli, kalliot kaheksi lenti, kivet rannoilla rakoili. Kalevala 3:

10 Tulkinnan vaiheet 1. Lukukokemuksen kirjaaminen (mielikuvat, tunteet, muistot jne.) 2. Runon erittely, tutkiminen (säkeistöt, kieli, lyyrinen minä, rakenne, asennonvaihto, mitta jne.) 3. Tulkinnan hahmottaminen: Miksi? Mikä on keskeistä? Mikä ajatus runosta nousee? Mitä runo sanoo meistä ihmisistä? Mikä runossa on tärkeää? Mihin se ottaa kantaa? 4. Tulkinnan kiteyttäminen, tiivistäminen 5. Kirjoittaminen

11 Runon tulkinnasta Jokainen lukee samaa runoa hieman eri tavalla
Tulkinta muodostetaan lopuksi, kun runon piirteet on eritelty eli analysoitu Tulkitessaan voi pohtia myös, miten runo vaikuttaa sinuun, millainen sävy, tunnelma ja ilmapiiri siinä on Tulkinnalle pitää löytyä perustelut runon avulla Tulkinnan tavoitteena on runon sanoman eli teeman löytäminen: sen pääajatuksen ja pohjimmaisen sanoman Teema voi liittyä usein tunteisiin, merkittäviin hetkiin tai käännekohtiin ihmiselämässä sekä yleisiin ideoihin Runoilijan elämän ja aikakauden tunteminen voi auttaa tulkinnassa Runon teema voi olla vaikkapa oman rakastumiskokemuksen vaikeus, suru tärkeän ihmissuhteen päättymisestä tai yksinäisyyden tunne. Runo voi myös ottaa kantaa vaikkapa luonnon saastumiseen, tasa-arvoon tai mihin vain aiheeseen.

12 Kirjoittaminen lähtee alkuun
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa: Runon aiheesta Runon esittelemisestä Muistoista tai tunteista Lukukokemuksesta Taustasta Runon nimestä Runon rakenteesta Runon minästä