KHO 2007:52 Avopuolisot A nimellinen omistaja, B päättäjä Peitelty osinko KHO 2007:52 Avopuolisot A nimellinen omistaja, B päättäjä

KHO 2007:52 A omisti kokonaisuudessaan X Oy:n osakekannan. A:n avopuoliso B oli X Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa varsinainen jäsen. A ei asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ollut osallistunut yhtiön käytännön toimintaan, vaan siitä oli huolehtinut B. Yhtiön tultua asetetuksi konkurssiin ilmeni, ettei yhtiöllä ollut kirjanpidon mukaista käteiskassaa, koska B oli nostanut yhtiöstä nämä varat. Yhtiön varojen käytöstä esitetyn perusteella oli pääteltävissä, että A oli yhtiön ainoana osakkaana hyväksynyt yhtiön kassavarojen noston kysymyksessä olevalla tavalla tai suhtautunut ainakin menettelyyn välinpitämättömästi.

2007:52 jatkuu Peitellyn osingon verottaminen tulee kysymykseen tilanteissa, joissa osakeyhtiöstä siirretään varoja osakkuusaseman perusteella osakkaalle tai sellaiselle muulle taholle, että etu selittyy osakkaan ja edunsaajan läheisellä suhteella. Omaisen käsitteen arviointiin vaikuttaa muun muassa osapuolten välinen taloudellinen yhteys. A ja B olivat varoja nostettaessa asuneet yhdessä ja yhtiön omistus- ja päätösvaltasuhteet olivat ilmeisesti johtuneet heidän avoliitostaan. Kun etu oli ensivaiheessa tullut osakkaan avopuolisolle, yhtiön katsottiin antaneen edun osakkaan omaiselle verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yhtiön ainoaa osakasta A:ta voitiin verottaa yhtiön kassasta nostettujen varojen johdosta peitellystä osingosta. Verovuosi 2001. Laki verotusmenettelystä 29 § 1 mom.

Oikaisulautakunnan päätös Verotuksen oikaisulautakunta on A:n oikaisuvaatimuksen johdosta kumonnut peiteltyä osinkoa koskevan verotuksen. Oikaisulautakunta on lausunut päätöksensä perusteluina muun ohella, että oikaisuvaatimuksen mukaan päätäntävaltaa X Oy:ssä on käyttänyt yksinomaan yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa jäsen B, jolla on yksin ollut yhtiön pankkitilejä koskeva käyttöoikeus, ja että kassa on syntynyt suurelta osin B:n tekemistä tilinostoista. Kun A:n ei ole osoitettu saaneen osakkuusasemansa perusteella yhtiöltä peitellyksi osingoksi katsottavaa etuutta ja kun B ei ole laissa tarkoitetulla tavalla A:n omainen, ei peitellyn osingon verottamiseen ole oikaisulautakunnan mukaan ollut perustetta.

Verottajan kanta ” Laki ei rajaa tarkasti sitä osakkaalle läheistä henkilöpiiriä, jossa peitelty osingonjako voi tapahtua. Kussakin tapauksessa on erikseen tutkittava, selittyykö yhtiöstä saatu etu vastaanottajan läheisellä yhteydellä osakkaaseen. Varojen nosto yhtiöstä on kiistatta toimi, joka vaatii jonkin muun syyn kuin liiketaloudellisen perusteen. Tällaista etua ei avopuolisolle annettuna voi selittää millään muulla kuin osakkuusaseman hyväksi käytöllä.”

KHO:n ratkaisun perustelut ” A on ammatiltaan erikoissairaanhoitaja. Hän on ollut päätoimessa terveydenhuollon palveluksessa. A on omistanut puusepäntuote- ja rakennustarvikealalla toimivan X Oy -nimisen yhtiön sekä kahden muun sen toimintaan liittyvän osakeyhtiön osakekannat. Hän ei ole veroilmoituksen mukaan saanut tuloja yhtiöistä eikä X Oy:n toimialalta. A ei ole ilmoituksensa mukaan osallistunut yhtiön käytännön toimintaan. Tätä voidaan yhtiön toimiala ja A:n ammatti ja työskentelystä saadut tiedot huomioon ottaen pitää uskottavana.”

KHO:n perustelut jatkuvat ” Peitellyn osingon verottaminen tulee kysymykseen tilanteissa, joissa osakeyhtiöstä siirretään varoja osakkuusaseman perusteella osakkaalle tai sellaiselle muulle taholle, että etu selittyy osakkaan ja edunsaajan läheisellä suhteella. Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:ssä mainitun omaisen käsitteen tulkintaan vaikuttaa muun muassa osapuolten välinen taloudellinen yhteys. A ja B ovat varoja nostettaessa asuneet yhdessä ja yhtiön omistus- ja päätösvaltasuhteet ovat ilmeisesti johtuneet heidän avoliitostaan. Kun etu on ensivaiheessa tullut osakkaan avopuolisolle, yhtiön on katsottava tässä tapauksessa antaneen edun osakkaan omaiselle verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. ”