Häiriöiden varhaistunnistus, hoidon porrastus ja viranomaisyhteistyö Lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutus 30.8., 6.9. ja 12.9. 2017 Mediwestin auditorio

8:00 -9:45 Sote ja alueyhteistyö: LAPE – Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman tavoitteet ja toimeenpano Eija Ala-Toppari-Peltola Sote ja alueyhteistyö: Sosiaalihuollon porrasteisuus, monialainen yhteistyö ja sijaishuollon erityiskysymyksiä Noora Aarnio Kahvi 10:15 – 12:00 Pikkulaps ja Laps-arviointilomakkeet; Lasten mielenterveystalo - Mirjami Mäntymaa Nuorten hoidon ja kiireellisyyden arviointi; Nuorten mielenterveystalo – Teresa Sillanpää

Lasten psykososiaalisen terveyden arviointilomakkeet LAPS ja PikkuLAPS LT, lastenpsykiatrian ylilääkäri Mirjami Mäntymaa EPSHP, lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikkö LaNu –koulutus 31.8., 6.9. ja 12.8. 2017

Apua tarvitsevia on paljon Kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset Jopa 20% lapsista oireilee psyykkisesti ja tarvitsee jonkinasteista apua/ tukea/ hoitoa sen vuoksi perustason palvelut + erikoissairaanhoito 5-6 ja 7-8 –vuotiaiden lasten psykososiaalista terveyttä kartoittavassa väestöpohjaisessa tutkimuksessa tuli esille, että 12% lapsista on perustason hoidon tai tuen tarpeessa sen lisäksi 9% erikoissairaanhoidon tai muiden erityispalvelujen tarpeessa (Kaukonen ym., LAMIKE- hanke, 2011)

Erityistä psykososiaalista tukea tarvitsevien lasten tunnistaminen perusterveydenhuollossa on keskeinen haaste.  Varhain toteutettu psykososiaalisen kehityksen tuki tai hoito on tutkimusten mukaan tehokkainta ja edullisinta.  Riittävän varhainen psyykkisen kehityksen tukeminen auttaa lasta muissakin kehityshaasteissa kuten oppimisessa ja ihmissuhdetaidoissa.  Lapsen psykososiaalisen terveyden ja kehityksen seurannassa ja arvioinnissa on huomioitava psyykkinen vointi ja mahdolliset oireet toimintakyky arjen eri ympäristöissä kehitykseen vaikuttavat perhe- ja ympäristötekijät

Millaista apua ja missä- arviointiapua palveluihin ohjaamiseen LAPS- lomake 4-15 -vuotiaille Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettu (terveydenhoitaja –lääkäri) – esim kouluterveydenhuolto, lastenneuvolat Seula; laajojen terveystarkastusten yhteyteen Myös tarvittaessa, jos jotain huolta lapsesta http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/tyon/lomakkeet/lomakkeet_neuvolatyohon#Laps-lomake, psyykkisen terveyden arviointilomake Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (Mäki Päivi, Wikström Katja, Hakulinen-Viitanen Tuovi & Laatikainen Tiina. 2011. THL).

LAPS-lomake Kysymyksiä Lapsen kehityksestä Toimintakyvystä kotona/päivähoidossa/koulussa/kaverisuhteissa Vanhempien kyvystä säädellä lapsen tunne-elämää ja käyttäytymistä Lapsen psyykkisistä oireista, myös vakavista Perheen toimintakyvystä, kuormitustekijöistä mm päihteet (myös lapsen oma mahd päihteiden käyttö), perheväkivalta, mielenterveysongelmat perheessä Aiemmin todettu tuen tarve Vanhemman huoli Imintakyvystä,

Kokonaispistemäärä 4–7 viittaa lapsen tai perheen tuen, lisäselvittelyjen tai hoidon tarpeeseen perusterveydenhuollossa ja peruspalveluissa (päivähoito, esikoulu, oppilashuolto, perhetyö). Yhteistyöverkoston kokoaminen lapsen tuen ja hoidon suunnitteluun ja sen toteutukseen on tärkeää. Kokonaispistemäärä 8 tai enemmän viittaa siihen, että on harkittava lastenpsykiatrista konsultaatiota, lastenpsykiatrisia kuntaan tuotuja palveluita tai lapsen lähettämistä erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriseen arvioon.

Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista kysymyksistä (kysymykset 9-12), on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluiden piiriin (aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi).

PikkuLAPS 0-3 –vuotiaille Analoginen LAPS –lomakkeelle, huomioitu pikkulapsen kehitys Myös kysymys lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta Vanhemman huoli Pisterajat 5/ 8

Kokonaispistemäärä 5–7 viittaa lapsen tai perheen tuen, lisäselvittelyjen tai hoidon tarpeeseen perusterveydenhuollossa ja peruspalveluissa (päivähoito, esikoulu, perhetyö). Yhteistyöverkoston kokoaminen lapsen tuen ja hoidon suunnitteluun ja sen toteutukseen on tärkeää. Kokonaispistemäärä 8 tai enemmän viittaa siihen, että on harkittava lastenpsykiatrista konsultaatiota, lastenpsykiatrisia kuntaan tuotuja palveluita tai lapsen lähettämistä erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriseen arvioon.

Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista kysymyksistä (kysymykset 12–15), on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluiden piiriin (aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi).

Lasten mielenterveystalo Katso www.Mielenterveystalo.fi