Keuhkokuume ja virtsatieinfektio

Keuhkokuume Keuhkokuume eli pneumonia Keuhkokudoksen tulehdustauti, jota aiheuttavat sekä bakteerit (yleisin pneumokokki) että virukset Noin joka sadas sairaalahoitoon joutuva saa hoitoon liittyvänä infektiona keuhkokuumeen

Keuhkokuumeen oireet Nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, yskä, hengenahdistus, poikkeuksellinen väsymys ja sairauden tunne sekä sekavuus iäkkäillä henkilöillä Keuhkokuumetta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkärin hoitoon Keuhkokuume diagnosoidaan keuhkojen kuuntelun, verikokeiden (CRP) ja keuhkojen röntgentutkimuksen avulla

Keuhkokuumeen hoito Yleisimpiä antibiootit ovat amoksisilliini ja doksisykliini Hyväkuntoisen potilaan lievä keuhkokuume voidaan hoitaa tabletein kotona Huonokuntoisemman potilaan hoito aloitetaan sairaalassa, jolloin antibiootti annetaan suonensisäisesti Toipuminen kestää yleensä pari viikkoa, joskus kauemminkin

Virtsatieinfektio Virtsatietulehdukset voidaan jakaa tulehduksen tason mukaan Alempien virtsateiden, virtsaputken ja virtsarakon tulehdus eli kystiitti Ylempien virtsateiden (munuaisallas, munuaiset) tulehdus eli pyelonefriitti Tulehdukset ovat äkillisiä, toistuvia tai kroonisia ja esiintyvät oireisina tai oireettomina Tavallisin aiheuttaja e.coli-bakteeri

Virtsatieinfektion oireet Virtsaaminen Lisääntynyt virtsaamistarve, virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen Virtsa Verisyys, sakkaisuus, sameus, haju, määrä Kipu Polttava, kirvelevä kipu alavatsassa, ristiselässä, kyljissä Kuume, pahoinvointi, oksentelu Vanhuksilla yleiskunnon lasku ja sekavuus

Virtsatieinfektion tutkiminen Lämpö Nopeasti etenevä, sahaava (pyelonefriitti) Koputtelu- ja painoarkuus munuaisten kohdalla Nestetasapaino Laboratoriotutkimukset U-KemSeul, U-Solut, U-BaktVi P-Krea, P-CRP, P-Gluk Veriviljely Virtsan tuumorisolut Kuvantamistutkimukset Virtsarakon tähystys toistuvissa tulehduksissa

Oireettomat virtsatietulehdukset Oireiset tulehdukset Mikrobilääkitys virtsanäytelöydöksen mukaan huomioiden potilaan ikä, aikaisemmat infektiot, yliherkkyydet ja munuaisten toiminta Mikrobilääkitys voidaan aloittaa perusterveillä naisilla oireiden perusteella Usein toistuvissa virtsatietulehduksissa (3–4 kertaa vuodessa) voidaan aloittaa 3–12 kuukauden estolääkitys Tarvittaessa käytetään lisäksi tulehduskipulääkettä Oireettomat virtsatietulehdukset pienet lapset, raskaana olevat, diabeetikot, immuunipuutteiset potilaat, munuaispotilaat

Ohjaaminen Päivittäinen nestemäärä 2–2,5 litraa C-vitamiini tai karpalo tekee virtsan happamaksi, mikä ehkäisee bakteerien kasvua Rakon huolellinen tyhjentäminen Ummetuksen välttäminen Alapesu aamuin illoin sekä yhdynnän jälkeen Paikallisestrogeeni vaihdevuosien jälkeen Yleiskunnon kohentaminen Pukeutuminen sään mukaan Vältetään kylmää ja kosteaa

Lähteet Anttila, K., Hirvelä, M., Jaatinen, T., Polviander, M. & Puska, E.-L. 2009. Sairaanhoito ja huolenpito. 7. painos. WSOY: Helsinki. Jaatinen, T.K.M. & Raudasoja, J. 2013. Suomalaisten sairaudet. SanomaPro: Helsinki. Pneumonia. 2016. Viitattu12.12.2016. Saatavissa http://www.terveysportti.fi. Vitsatieinfektio. 2013. Viitattu12.12.2016. Saatavissa http://www.terveysportti.fi.