Tutkimattomia kieliä on yhä!

 Miten paljon kieliä maailmassa puhutaan?  Mikä on maailman puhutuin kieli?  Miten paljon puhujia on arabian kielellä?  Mitä kieliä maailmassa puhutaan vähiten?  Missä maanosassa puhutaan eniten eri kieliä?  Mitkä kielet ovat vaarassa kuolla?

 Maailmassa arvioidaan olevan noin 6000 – 9000 kieltä  n % maailman ihmisistä puhuu 10 suurinta kieltä  Pienten kielten puhujia on noin  Monissa maissa puhutaan useita kieliä: esim. Papua-Uusi-Guineassa 832:ta ja Intiassakin noin 400 kieltä  Euroopassa maailman kielistä puhutaan vain noin 3 %  Biologinen ja kielellinen monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä  Kielet jaetaan sukulaiskieliksi kahdella tavalla: genealogisesti ja typologisesti (rakenteellisesti)  Kielikuntia on satoja (kielikunnat)  Maailman kielten tutkimus ja kartoitus jatkuu yhä

 Alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu  Valtiokieli  Virallinen kieli  Kansalliskieli  Vähemmistökieli  Enemmistökieli  Kuoleva kieli  Kielikunta  Lingua franca Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi! Noin puolella maailman valtioista on useampi kuin yksi virallinen kieli!

Rakenteelliset yhtäläisyydet eri typologinen luokittelu Kaksi kieltä tai useammat kielet voivat joiltakin rakenneominaisuuksiltaan muistuttaa toisiaan, vaikka ne eivät olisi lainkaan sukua keskenään. Isoloivat kielet Isoloivissa eli irtomuotoisissa kielissä sanat eivät taivu. Sanat esiintyvät aina samanmuotoisina, eikä kielessä ole pääteaineksia tai etuliitteitä. Kieliopilliset suhteet ilmaistaan sanajärjestyksen ja erilaisten apusanojen avulla. Tällaisia kieliä ovat muun muassa (mandariini) kiina ja vietnam. Myös suomessa on isoloivia piirteitä. Esimerkiksi tietyt adjektiivit ovat taipumattomia eli määrittäessään substantiivia (viikko, vuosi) ne eivät taivu. Kiireisellä viikolla, mutta ensi viikolla Agglutinoivat eli liimaavat kielet Agglutinoivissa (eli jatkomuotoisissa) kielissä on runsaasti taivutuselementtejä ja erityisesti sanavartaloiden perään tulevia päätteitä. Ainekset liittyvät toisiinsa usein hyvin mekaanisesti, kuin liimaamalla. Yhtä merkitystä vastaa yksi muoto. Esimerkiksi turkki on agglutinoiva kieli. Myös suomi on agglutinoiva kieli: talo-i-ssa-mme-kin at our houses too

Flekteeraavat tai fuusiokielet Flekteeraavissa eli (taivutusmuotoisissa) kielissä on sekä päätteitä että etuliitteitä, mutta nämä saattavat liittyä vartaloihin niin monimutkaisten muutos- ja sulautumisprosessien välityksellä, että aineksia on vaikea erottaa toisistaan. Saksan voi ajatella olevan tällainen kieli. Myös suomessa on flekteeraavia piirteitä: yö - yössä yöt – öissä Polysynteettiset tai inkorporoivat kielet Polysynteettisissä eli yhdysmuotoisissa kielissä ei ole itsenäisiä sanoja oikeastaan ollenkaan, vaan ilmaukset muodostetaan sanavartaloiden ja erilaisten päätteen tapaisten ainesten ketjuista. Monet intiaanikielet sekä mm. eskimo ovat tällaisia kieliä. Myös suomessa on polysynteettisiä piirteitä: Sataisikin. vs. If only it rained. Kaikki maailman kielet eivät sovi rakenteeltaan mihinkään luokkaan! Jaottelu on siis epätäydellinen.