Petra Suonio 2012

Koulussa adhd lapsen oppimistapa on usein erilainen, pienikin ärsyke ympäristössä saattaa herpaannuttaa keskittymisen. Lapsi saatetaan leimata häiriköksi ja huonosti kasvatetuksi. Tästä seuraa usein rankaiseminen, vaikka lapsi aiheuttaisi kaaoksen luokassa tahtomattaan. Lapsella saattaa olla myös aistiyliherkkyyttä, jolloin esimerkiksi välitunnilla toisen lapsen hipaisu saattaa tuntua lyönniltä. Tämä saattaa johtaa aggressiiviseen vastalyöntiin. Lapsi saa paheksuntaa toisilta lapsilta ja aikuisilta. Huonommuudentunteen kehä on valmis.

 Määritelkää seuraavat sanat uudesta näkökulmasta, kielteisistä myönteisiksi  Aggressiivinen, laiska, huolimaton, jankuttava, aikaansaamaton, sählä, ilkeä, tyhmä, tuhma, suupaltti, häirikkö, kiusaaja, levoton

 Muuttakaa seuraavat kiellot toimintaohjeiksi  Älä juokse kokoajan!  Älä huuda!  Ei saa kiusata toisia!  Lopeta se töniminen!

 ADHD  Touretten oireyhtymä  FAS, FAE, FASD

Petra Suonio

 Energisyys  Luovuus  Innokkuus  Motivoivuus  Riskienottokyky  Uudistushaluisuus  Uppoutuminen mielekkääseen tekemiseen

 Attention- deficit/hyperactivity disorder  ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat keskittymisen vaikeudet sekä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus  ADHD: lla myös erilaisia alatyyppejä, riippuen siitä, mitkä oireet painottuvat

 Tarkkaavuuden häiriö ilman yliaktiivisuutta  Ei ole ADHD:n lievä muoto  Vaikeuksia tarkkaavuuden suuntaamisessa, aloittamisessa ja ylläpidossa  Toiminnan ohjaamisen haaste  Lapsella voi olla vaikeuksia aloittaa tehtävää, edetä tehtävässä tai lopettaa tehtävä  Aktivoitumisen vaikeus

 MBD on aiemmin käytetty käsite, joka sisälsi ADHD- oireiden lisäksi oppimisen, hahmottamisen tai motoriikan vaikeuksia  Huom! Ei käytössä enää

 ADHD ei ole yhtä kuin ihminen itse  Ihmisellä on oireyhtymä  Kyseessä ei ole tahallisuus tai saamattomuus

 Kaksi diagnosointitapaa ( WHO, DSM)  Vähintään kuusi yhdeksästä tarkkaamattomuusoireesta  Vähintään kuusi yhdeksästä yliaktiivisuuden/impulsiivisuuden oireista  Oireet kestäneet ainakin 6 kk  Oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia

 Oireiden on tullut alkaa ennen seitsemän vuoden ikää  Oireita tulee ilmetä useammassa tilanteessa (esim. koti ja koulu)  Tietoa tarvitaan useammasta lähteestä  Oireet eivät sovi paremmin muuhun sairauteen esim. mielenterveyden häiriöt

 Perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito  Lapsen haastattelu  Psykologiset tutkimukset  Vanhempien haastattelu  Eri ihmisten havainnot eri tilanteissa ◦ Opettaja ◦ Lääkäri  ADHD- oirekartoituskyselyt  Voidaan tarvita eri terapeuttien arvioita

 ADHD on neurobiologinen oireyhtymä, jossa on todettu olevan muutoksia aivojen välittäjäaineiden toiminnassa ◦ Noradrenaliini ◦ Dopamiini ◦ Serotoniini

 ADHD:n kehittymisessä perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus on merkittävä  Syyt moninaisia, eikä niitä pystytä tarkalleen selvittämään  Perintötekijät ◦ Perintötekijät selittävät keskimäärin 77 % tapauksista ◦ ADHD:ta esiintyy myös vanhemmilla 2-8 kertaa useammin kuin väestössä keskimäärin

 Synnytykseen liittyvät syyt mm. ◦ Pieni syntymäpaino ◦ Hapenpuute  Raskauden aikaiset tekijät ◦ Äidin tupakointi, lääkkeiden/ alkoholin käyttö lisäävät riskiä etenkin lapsilla, jotka geneettisesti alttiita ◦ virustaudit ◦ Raskauden aikainen stressi

 Oireita sääteleviä tai voimistavia riskitekijöitä ◦ Vakavat perushoidon ja turvan puutteet ◦ Riitaisa kotiympäristö ◦ Epäjohdonmukaisuus kasvatuksessa ◦ Vanhemman psyykkinen sairaus

 Maailmanlaajuisesti 4-10 %: lla ihmisistä  Suomessa ◦ Pojilla 6%, varsinkin ylivilkkautta ◦ Tytöillä 4%  2-4 % :lla aikuisista Huom! ADHD on lukivaikeuksien ohella toinen yleinen kouluvaikeuksien aiheuttaja

 Opettajien arvioidessa esiintymistä saadaan yleensä suurempia esiintymislukuja kuin vanhempien arvioissa  Pienempiä oiremääriä saadaan, kun oireista kysytään vain lapselta  Iän myötä esiintyvyys pienenee

 motorinen kehityshäiriö 30-60%  oppimiseen liittyvät vaikeudet 90 %  erityisiä oppimisvaikeuksia 30 %  puheen ja kielen kehityksen häiriö %  pakkoliikkeitä ja -ajatuksia 25 %  kypsymätön tunne-elämä yli 50 %  huonot sosiaaliset taidot yli 50 %

 uhmakkuushäiriöt %  käytöshäiriöt 25 %  masennus 25%  univaikeuksia 30 %  Aistitiedon käsittelyn ongelmat (n. 40%)  Päihderiippuvuus (n. 16% )  Aikuisista jopa 80% lla on joku muu häiriö

 Pitkään on tiedetty että neuropsykiatriset oireyhtymät ovat hyvin päällekkäisiä  ADHD:ta kannattaa hoitaa ensisijaisesti, sen jälkeen liitännäissairauksia

 Tavoitteena, että lapsi/ nuori oppii tulemaan toimeen oireidensa kanssa  Laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma  Koko perheen tukeminen keskeistä  Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia

 Riittävä tieto  Päiväkoti- ja koulujärjestelyt  Vanhempain ohjaus- huom! Perheillä erilaiset tarpeet  Perhekoulu  Terapiat  Neuropsykologinen kuntoutus  Elämän jäsentäminen (strukturointi)  Sopeutumisvalmennus  Vertaisryhmät

 Alle kouluikäisillä ja lieväoireisessa ADHD:ssä käytetään ensisijaisesti psykososiaalisia hoitomuotoja  Vaikeaoireisessa ADHD:ssa voidaan lisätä lääkitys muiden tukitoimien rinnalle

 Lääkekokeilu on aiheellinen, jos oireista aiheutuu huomattavaa haittaa jollakin elämänalueella  Käytössä mm. stimulantteja ◦ Käytetään tarkkaavaisuuden ylläpitämisen parantamiseksi ja ylivilkkauden vähentämiseksi ◦ Keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita ◦ Sekä lyhyt- että pitkävaikutteisina ◦ Lääkehoito jatkuvaa tai tauotettua

 Käytössä myös jatkuvaa lääkitystä  Keskimäärin lääkehoito kestää 4,4 vuotta  Lääkehoidon seuraaminen jatkuvaa  Haittavaikutuksista ◦ Joillekin lapsille on ilmennyt haittavaikutuksina mm. ruokahaluttomuutta, univaikeuksia, päänsärkyä, kohonnutta riskiä sairastua psyykkisiin häiriöihin

 ADHD- henkilön ruokavaliosta kehotetaan karsimaan nopeat hiilihydraatit ◦ Virvoitusjuomat, energiajuomat, karkit, roskaruoka  Joillakin lisäaineilla, väri- ja makeutusaineilla selkeä vaikutus  Kevyttuotteita ei kannata suosia

 % diagnosoiduista eivät koe oireita aikuisiällä  Lieviä oireita 30%lla, selviytyvät hyvin  50%lla impulsiivisuutta  Lapsuuden vaikeat hyperaktiivisuuden piirteet saattavat muuttua aikuisena sisäiseksi levottomuudeksi  Usein motorinen kömpelyys on merkittävä oire lapsuudessa, aikuinen osaa usein kompensoida muilla asioilla  ADHD lapsuudessa on yhteydessä tavallista heikompaan suoriutumiseen opinnoissa ja työelämässä

 Keskeisiä oireita ovat rauhattomuus, keskittymiskyvyttömyys, impulsiivisuus ja kärsimättömyys  Kuntoutuksen avulla täysipainoinen eläminen mahdollista  Voi vaikuttaa mm. ammatinvalintaan  Stressi pahentaa oireita

 Tulee nähdä lapsen voimavarat ja lahjat  ADHD-lapsi ei mene ”siinä sivussa”, vaan vaatii lähipiiriltä tietoa, harjoittelua, perehtymistä ja sinnikkyyttä.  Lapsen on hyvä saada kokea olevansa hyväksytty sellaisenaan  Nämä lapset eivät voi koskaan saada liikaa positiivista palautetta ja onnistumisen kokemuksia

 Palautteen tulee olla eriteltyä käyttäytymisen vahvistamista ja sen on tultava heti palkittavan käyttäytymisen yhteyteen  Positiivisen palautteen tulisi olla lapsen ohjaamisesa kaikkein keskeisimmässä roolissa  Palautteen tulee olla säännöllistä ja johdonmukaista  Negatiivisella vahvistamisella tarkoitetaan eri asiaa kuin kielteisellä palautteella. Siinä lapselle epämiellyttävä ärsyke on olemassa koko ajan, mutta ärsyke poistuu, kun lapsi käyttäytyy toivotulla tavalla. Esimerkkinä tästä on huomiottajättäminen

 Rangaistukset vaihtelevat pienten oikeuksien menettämisestä lapsen poistamiseen tilasta  Lapselle välittyy viesti siitä, että aikuinen on tosissaan  Jäähy on usein käytetty rangaistus, mutta vaatii aikuiselta tarkkaa harkintaa, jottei lapsi joudu julkisen nöyryytyksen kohteeksi

 Rahake- ja vahvistamissysteemeissä lapset keräävät merkkejä, jotka he voivat myöhemmin vaihtaa johonkin toimintaan tai aineellisiin palkkioihin  Rahakeohjelmat voivat olla joko yksilöllisiä tai ryhmäohjelmia  Tärkeää on se, että lapsi saa rahakkeen tai palkkion jostain tietystä etukäteen sovitusta toiminnosta  Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset tarvitsevat usein tiiviimpää ja voimakkaampaa vahvistamista kuin muut lapset. Vahvistaminen voi olla aikuisen auttamista, erikoistehtäviä, tietokonepelejä yms.

 AD/HD-lapset hyötyvät selkeydestä, ennustettavuudesta, toistuvista rutiineista ja struktuurista. Lapsia helpottaa, kun päivä on jaettu selvästi ajallisiin periodeihin ja, että tämä samanlainen malli toistuu päivittäin  Valmistellaan lapsi etukäteen uusiin tilanteisiin.  Ympäristö ja ohjaus strukturoidaan  Lukuisat tehtävät tulisi pilkkoa pieniksi osiksi

 Millaisia arkielämän ongelmia voi ilmetä ADHD henkilöllä ja miten niistä voisi selviytyä?  Työskentelet koulunkäyntiavustajana koululuokassa ◦ Miten voit tukea lasta, jolla on ADHD? ◦ Fyysiset keinot ◦ Ohjaamisen keinot

 Duodecim Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito. Käypä hoito- suositus.   Michelsson ADHD ja siihen liittyvät liitännäisoireet. ADHD- keskus.  Numminen Lapsellani on oppimisvaikeuksia.