MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT NOORA JA ELENA

Yleistä  Mielenterveyden häiriöitä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosi, paniikkihäiriö ja skitsofrenia  Mielenterveyden häiriöihin liittyy voimakas fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn lasku sekä vakavat häiriöt lisäävät ennenaikaisen kuoleman ja vahingoittumisen riskiä  Häiriöitä on vaikea tulkita ja niistä on vaikea puhua ilman häpeää, pelkoja ja leimaamista, onneksi nykypäivinä ihmiset suhtautuvat mielenterveyden häiriöihin myönteisemmin sekä niitä osataan myös hoitaa paremmin  Mielen hyvinvointia voi vaalia esimerkiksi nukkumalla riittävästi, nauramalla tai itkemällä sydämen pohjasta ja rentoutumalla  Mielenterveyden häiriöitä ei pidä hävetä ja niistä voi parantua

Masennus eli depressio  Yleisin mielenterveyden häiriö, jota joka viides sairastaa jossakin määrin jossain vaiheessa elämäänsä ja hoitoa vaativaa masennusta sairastaa noin 5 %  Voi olla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa  Sairastuneen tunne-elämä on latteaa, eikä elämä tunnu oikein miltään  Useita psykologisia, sosiaalisia ja biologisia syitä on masennuksen taustalla ja masennus liittyy monesti elämämuutoksiin tai esimerkiksi runsaaseen päihteiden käyttöön  Elämäntilanne, joka koetaan vaikeaksi hallittavaksi ja henkisesti kuormittavaksi esimerkiksi työttömyys, avioero tai jokin muu kriisi voi laukaista vaikean masennuksen  Pitkässä ja vaikeassa masennustilassa ihmisen itsemurhariski kasvaa, koska hän tuntee itsensä niin toivottomaksi ja arvottomaksi  Masentunut mieliala muuttuu pysyvämmäksi tunnetilaksi masentuneella ja kyky kokea iloa, energisyyttä ja onnellisuutta katoaa, sairastuneet ovatkin kuvailleet tilaansa esim. sanoilla musta tunneli, synkkä kuilu, pimeä nurkka  On vaikeaa tunnistaa hoitoa vaativa masennus, nuoretkin voivat tarvita hoitoa masennustilaansa

Ahdistuneisuushäiriöt  Kun on viikkoja ja kuukausia kestävä ahdistuneisuuden tunne joka aiheuttaa suurta tuskaisuutta, sekä muita voimakkaita oireita, saattanee kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö (ohimenevä ahdistuksen ja jännittämisen tunne normaalia)  Suhteettoman suuri ahdistuksen tunne esim. verrattuna stressiä aiheuttavaan tapahtumaan tai asiaan on sairastuneelle tyypillistä  Jos kyseessä on sairaalloisesti ahdistunut, hän pelkää ilman todellista uhkaa tai syytä  Arvioiden mukaan n. 5 % väestöstä potee ahdistuneisuushäiriöitä jotka vaativat hoitoa

Kaksisuuntainen mielialahäiriö  Tässä mielensairaudessa sairastava kokee elämänsä aikana maanisia ja depressiivisiä sairausjaksoja  Kuvattu mm. mielen vuoristoradaksi tai keinuksi  Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan mieliala syöksyilee alas ja ylös tai ylös ja alas  Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava on tavallisesti sairausjaksojen välillä työkykyinen ja hän nauttii elämästä  Itsemurha-ajatukset ja –yritykset, toivottomuus, syyllisyyden tunne ja unihäiriöt voivat liittyä vaikeisiin masennusjaksoihin  Manialla tai maanisella käyttäytymisellä tarkoitetaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvää täysin vastakkaista mielentilaa  Todellisuudentaju on häiriintynyt maniasta kärsivällä ja manian aikana hän saattaa tehdä asioita, jotka kaduttavat jälkeenpäin esim. hän saattaa tuhlata suuria määriä rahaa, käyttää päihteitä vastuuttomasti tai sairastunut saattaa solmia harkitsemattomia seksuaalisia kontakteja  Sairastumistaipumusta lisäävät perintötekijät  Tavallisemmin puhkeaa vuoden iässä, syynä saattaa olla jokin kuormittava elämäntilanne ja voimakas stressi  Kaksisuuntaiseen mielihäiriöön sairastuu n. 1-2 % väestöstä

Psykoosi  Todellisuudentaju on hämärtynyt vakavasti psykoosia sairastavalla, sairastunut esim. kuulee ääniä, näkee aistiharhoja ja kertoo kokevansa asioita joita ei todellisuudessa ole  Käyttäytyminen ja usein myös puhe on sekavaa  Psykoosia sairastava saattaa tehdä sellaisia harkitsemattomia asioita, joita hän ei missään tapauksessa tekisi terveenä  Itsestä huolehtiminen (esim. peseytyminen) ja normaalien arkirutiinien (esim. asiointi kaupassa) vaikeutuu ja heikentyy  Psykoosiin sairastunut tarvitsee aina välitöntä hoitoa ja apua

Paniikkihäiriö  Paniikkihäiriöistä kärsivät saavat kohtauksia, jolloin tuntuu sietämättömältä  Kohtaukset eivät ole hengenvaarallisia, vaikka ne saattavat siltä tuntua ja ne kestävät useimmiten alle puoli tuntia  Sydämentykytys, hikoilu, pakokauhu, kuoleman ja sekoamisen pelko sekä epätodellinen olo kuuluvat esimerkiksi kohtaukseen, jotkut ovat kertoneet myös tukehtumisen tunteesta  Kohtaukset ovat monesti äkillisiä ja odottamattomia, mutta niitä voi oppia itse ennakoimaan, ehkäisemään ja välttämään, niihin saa myös apua lääkkeistä ja psykoterapiasta

Skitsofrenia  Skitsofreniaa sairastava kokee aistiharhoja ja harhaluuloja, hän saattaa kokea olevansa joku toinen tai kuulevansa erikoisia ääniä (nämä harhaluulot ovat silloin vainoharhaisia, kun sairastava tuntee esim. olevansa jonkun ajojahdin kohteena)  Sairastavan puhe voi olla omituisesti asiasta toiseen hyppelehtivää ja epäselvää  Oireista kärsivä henkilö ei tunne itseään sairaaksi, joka yleensäkin on tyypillistä psykoottisissa tiloissa  Kuvattu mielen pirstoutumiseksi  Arvioiden mukaan Suomessa runsaat ihmistä sairastavat skitsofreniaa  Puhkeaa useimmiten varhaisessa aikuisiässä, sairauden taustalla on osin perinnöllinen taipumus  Kestää jopa vuosia ja vuosikymmeniä  Taudin vakavuudesta kertoo se, että n prosentilla tervehtymisennuste on huono, tosin toki 5-20 % paranee siitä lääkityksen ja terapian avulla