ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS, - KÄYTTÄYTYMINEN (eläimet!), - YKSILÖNKEHITYS, - EVOLUUTIO JA - MOLEKYYLIRAKENNE
Luokittelujärjestelmä TASOT (s.31-32): LAJI __________ HEIMO LAHKO _____________________ eläimetkasvit ja sienet KUNTA
KuntaELÄIMETELÄIMET (Animalia)(Animalia) PääjaksoSELKÄJÄNTEISET SELKÄJÄNTEISET (Chordata)(Chordata) LuokkaNISÄKKÄÄTLINNUT (Mammalia)(Aves) LahkoKÄDELLISETVARPUSLINNUT (Primates)(Passeriformes) HeimoIHMISETTIAISET (Hominidae)(Paridae) SukuIHMISETTIAISET (Homo)(Parus) LajiNYKYIHMINENTALITIAINEN (Homo sapiens)(Parus major) IHMINENTALITIAINEN Luokittelun tasot
Määrittele laji! Mihin sukuihin luokittelemasi eliöt kuuluvat?
Kuusi eliökuntaa Eläimet Kasvit Sienet Alkueliöt Arkit Aitobakteerit
ESITUMALLISET KUNNAT: ARKIT JA BAKTEERIT yksisoluisia, ei tumakoteloa lisääntyvät jakautumalla aerobisissa ja anaerobisissa oloissa ekologinen merkitys suuri omavaraisia tuottajia, kemo- ja fotosynteesi hajottajia symbioosissa arkkeja vaativissa ympäristöissä: kuuma, kylmä, suolainen, hapan bakteerit lepoitiöinä epäedullisissa oloissa sinibakteerit kykenevät fotosynteesiin
Alkueliöt eli protoktistit yksisoluiset alkueläimet levät limasienet yksi- tai monisoluisia elävät kosteissa ympäristöissä levillä myös suvullista lisääntymistä levät omavaraisia eli autotrofeja Tohvelieläin Viherleviä Silmäeliö
SIENET soluseinä kitiiniä toisenvaraisia eli heterotrofeja lisääntyvät itiöiden ja rihmaston avulla symbiontteja, hajottajia ja loisia osa haitallisia (mm. tauteja aiheuttavia) jäkälä sienen ja levän tai sinibakteerin symbioosi
KASVIT yleensä omavaraisia tuottajia – sitovat auringon energiaa glukoosiin: 6CO 2 + 6H 2 O C 6 H 12 O 6 + 6O 2 monisoluisia, tuma + runsaasti soluelimiä, soluseinä selluloosaa pysyvät paikallaan ei lihaksia, ei hermostoa riippuvaisia ympäristöstään
Kasvin rakenne LEHTI Tärkein tehtävä on yhteyttäminen. Voi olla myös pyyntielin, ravintovarasto tai suojarakenne. Kukassa on lisääntymiseen erikoistuneita lehtiä. VARSI Nostaa lehdet valoon. Huolehtii veden, ravinteiden ja yhteyttämistuotteiden kuljetuksesta. Voi toimia myös ravintovarastona tai yhteyttämiselimenä. JUURI Kiinnittää kasvin maahan. Huolehtii veden ja ravinteiden otosta. Voi olla ravintovarasto.
ELÄIMET
HYVIN ERI KOKOISIA JA NÄKÖISIÄ LAJEJA, KAIKKI MONISOLUISIA –pienimmät veden eläinplanktonissa (vesikirppu, hankajalkainen) ja maaperässä (sukkulamadot, punkit) –suurimmat maalla (norsu, karhu) ja vedessä (sinivalas) KAIKISSA ELINYMPÄRISTÖISSÄ -> ERILAISIA RAKENTEELLISIA JA ELINTOIMINTOJEN SOPEUMIA –esim. ravinnon hankinta, aistit ja hermosto, liikkuminen
TOISENVARAISIA, kuluttajia tai hajottajia –käyttävät ravinnokseen toisia eliöitä TARVITSEVAT HAPPEA SOLUHENGITYKSEEN -> ENERGIAA SOLUILLE LISÄÄNTYVÄT PÄÄASIASSA SUVULLISESTI (munasolu + siittiö) ALKEELLISIMMILLA RYHMILLÄ MYÖS SUVUTONTA LISÄÄNTYMISTÄ JA SUKUPOLVENVUOROTTELUA
LUOKITELLAAN YLI 30 PÄÄJAKSOON –lajimääräisesti suurin niveljalkaiset –kehittynein selkäjänteiset, jonka alajakso on selkärankaiset ENSIMMÄISIÄ ELÄINKUNNAN EDUSTAJIA OLI OLEMASSA JO 700 milj. vuotta SITTEN SELKÄJÄNTEISTEN ESIMUODOT ILMAANTUIVAT ~530 milj. v. SITTEN